Ministerit keskustelivat tapaamisessa pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä, ajankohtaisista Nato-asioista sekä Ukrainan tukemisesta.

Häkkäsen mukaan suunnitelmilla Pohjoismaiden puolustuksen ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi haluaan tehdä Natosta vahva pohjoisella alueella.

-  Pohjoismaat mahdollistavat sen, että Nato kykenee toimeenpanemaan alueelliset puolustussuunnitelmat ja operatiiviset suunnitelmat täällä Pohjolassa, Häkkänen kuvaili puhelimitse STT:lle.

TORSTAIN ministerikokoukseen osallistuivat Häkkäsen lisäksi Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson, Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram, Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen ja Islannin pysyvä valtionsihteeri Martin Eyjolfsson.

Tanskalaisministeri oli avannut kokouksessa Grönlannin tilannetta sekä Tanskan ja Yhdysvaltain keskustelua asiasta. Häkkäsen mukaan Tanskassa suhtaudutaan tilanteeseen vakavasti mutta rauhallisesti, ja maalla on ”sataprosenttinen tuki” Euroopasta.

Hyvää Grönlanti-jupakassa on Häkkäsen mukaan se, että arktisen alueen puolustuksen järjestämiseen löytyy mielenkiintoa myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.

-  Työ huomion siirtämiseksi enemmän arktisen alueen puolustukseen on ollut esillä jo aiemmin, eikä se johdu Yhdysvaltain presidenteistä vaan Venäjästä, jolla on tällä hetkellä merkittävä etulyöntiasema arktisen alueen sotilaallisten toimien järjestelyssä, Häkkänen sanoi.

Hänen mukaansa on kuitenkin päivänselvää, että Tanska ja grönlantilaiset päättävät oman itsemääräämisoikeutensa piiriin kuuluvista asioista.

Pohjolan puolustusministerien mukaan Euroopassa puolustusta pitää vahvistaa ja puolustusmenoja nostaa. Tämä ei kuitenkaan johdu Yhdysvaltain hallinnon vaatimuksista vaan Venäjän ja sen liittolaisten muodostamasta uhkakuvasta.

-  Tätä ei pitäisi Euroopassa ajatella väärinpäin, Häkkänen muistutti.

PUOLUSTUSTA vahvistetaan Häkkäsen mukaan koko ajan ja tavoitteet puolustusmenojen nostamisesta noussevat vahvemmin esille Naton puolustusministerikokouksessa helmikuussa.

Sopivia prosenttilukuja uudeksi yhteiseksi budjettitavoitteeksi Häkkänen ei kuitenkaan halua lähteä julkisesti arvuuttelemaan.

Pohjoiseen Suomeen sijoitettavien Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen eli FLF-joukkojen (Forward Land Forces) perustamisen aikataulusta Häkkäsellä ei ollut muuta kerrottavaa kuin että neuvottelut jatkuvat. Hänen mukaansa hallintojen vaihtumiset esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa ovat jonkin verran hidastaneet keskusteluja.

Tulisiko valmista kenties ensi kesään mennessä?

-  Voi olla, mutta en lähde nyt tarkkoja aikatauluja sanomaan. Baltian mailla taisi mennä 10-15 vuotta, Häkkänen sanoi.

UKRAINALLE rauhanteon jälkeen annettavia mahdollisia turvatakuita käsiteltiin kokouksen keskusteluissa lähinnä teoreettisella tasolla.

– Se on herkkä kysymys, enkä nyt oikein julkisesti voi sitä asiaa enempää kommentoida. Mutta se on ihan selvää ja historiastakin tiedetään, että rauhajärjestelyissä pitää olla jonkinlainen uskottava turvatakuu tai voimatasapainojärjestely. Niitä on ollut erilaisia, mutta se vaatii jonkinlaista sitoutumista myös ulkopuolisilta mailta, Häkkänen sanoi.

Hänen mukaansa pohdinnat rauhansopimuksesta ovat nyt vielä hieman ennenaikaisia ja enemmän pitäisi hänen mukaansa keskittyä Ukrainan entistä vahvempaa tukemiseen.

Teksti: STT / Niilo Simojoki