Politiikka
20.5.2020 13:04 ・ Päivitetty: 20.5.2020 17:49
Poliisi ei epäile VM:n virkamiehiä rikoksesta – miksi poliisi nosti tiedotteessa esiin ”ulottuvuuden eli niin sanotun ministerivastuuasian”?
Sivullinen henkilö teki huhtikuun lopussa sanomalehtiartikkelin tietojen pohjalta poliisille tutkintapyynnön valtiovarainministeriön virkamiesten toimista liittyen ministeriössä alkuvuodesta 2019 tehtyyn lainvalmisteluun. Poliisi aloitti esitutkintalain mukaisen esiselvityksen.
‒ Esiselvitys on saatu päätökseen. Asiassa ei ole syytä epäillä virka- tai muutakaan rikosta valtiovarainministeriön virkamiesten osalta, toteaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Teemu Jokinen Helsingin poliisilaitoksen tiedotteessa.
Poliisi hankki esiselvityksenä asiakirja-aineiston oikeuskanslerinvirastosta ja valtiovarainministeriöstä. Aineisto on kattava, ja siitä saa seikkaperäisen kuvan asiasta.
Esiselvityksen perusteella asiassa ei ole edes alustavia syitä epäillä, että valtiovarainministeriön virkamiehet olisivat rikkoneet viranhoidossaan säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa.
‒ Näin ollen tässä asiassa ei ole syytä epäillä valtiovarainministeriön virkamiehiä virkarikoksesta. Asiassa on kysymys parlamentaarisen kontrollin toteutumisesta suhteessa hallitusvaltaan ja tämän toiminnan asianmukaisuuden ja eduskunnan täysimääräisen tiedonsaantioikeuden toteutumisen arvioinnista. Tällaisen kysymyksen arviointi ei kuulu poliisin tehtäviin.
Ei edes alustavia syitä.
Poliisin tutkinta liittyy tapaukseen, jossa ministeriöt valmistelivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistusta. Tuolloin eduskunnassa syntyi käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut sinne kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisun mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet eivät kuitenkaan ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. He eivät rikkoneet velvollisuuksiaan, kun he jättivät viime hallituskauden lopussa toimittamatta eduskunnalle tietoja yhteensä 210 miljoonan euron puutteista laskelmissaan.
Ratkaisussaan Puumalainen totesi kuitenkin myös, ettei voi kuitenkaan hyväksyä sitä ministeriön käsitystä, että hallituksen esityksen valmistelijat voisivat ennakoida asioiden käsittelyn etenemistä eduskunnassa ja mukauttaa toimiansa tämän käsityksensä mukaisesti. ”Kiinnitän valtiovarainministeriön huomiota tähän näkemykseeni eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta”, hän päätti lausuntonsa.
Sähköpostiviesteissä, joita apulaisoikeuskanslerikin on ratkaisua tehdessään tutkinut, valtiovarainministeriön virkamiehet pohtivat, huomaako eduskunta lakiesitykseen jääneitä puutteita, joissa on kyse sadoista miljoonista euroista.
Viestien vastaanottajana oli myös valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka ei ollut Helsingin Sanomien uutisen mukaan viestien perusteella puuttunut ongelmaan. Hän oli tuolloin valtiovarainministeriössä keskeisessä asemassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Nerg kuitenkin kiisti jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle.
Iltalehti on kertonut, että valtiovarainministerien virkamiesten viestienvaihto, jossa siis Nerg ei sinänsä ollut osallisena, oli päätynyt eduskunnan tietoon Iltalehden mukaan lipsahduksena valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nergin kautta.
Nyt siis poliisi on kuitenkin todennut, ettei ole edes alustavia syitä epäillä valtiovarainministeriön virkamiesten syyllistyneen laittomuuksiin. Ylen tietojen mukaan poliisin esiselvitys koski myös Nergin toimia. Demokraatin näkemän esitutkintapäätöksen mukaan poliisin selvityksessä oli kuitenkin ennen kaikkea ”kysymys siitä, miten valtiovarainministeriön valmistelijat olivat toimineet valiokuntakuulemisessa (vastinekäsittely) saamansa pyyntöön vastaamisessa” ja Nergin osalta kyse oli pikemminkin hänen apulaisoikeuskanslerille antaman selvityksen näkemyksien käyttämisessä tässä arvioinnissa hyväksi.
Päivi Nerg on ollut määrä nimittää valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi. Nimitys on vedetty pois valtioneuvoston pöydältä. Tämän päätöksen taustalla on kuitenkin se, että eduskunnan perustuslakivaliokunta selvittää eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista laajasti. Tässä yhteydessä selvitetään myös edellämainittua apulaisoikeuskanslerin päätöstä.
– Näiden uusien tietojen valossa päädyttiin siihen, että on asianmukaista ottaa aikalisä ja antaa perustuslakivaliokunnan tehdä selvitys. Palataan asiaan sitten sen jälkeen. Meidän ymmärryksen mukaan valiokunnan selvitys valmistuu joutuisasti niiin, että nimitysprosessi ei aiheettomasti viivästy, asian valtioneuvostossa esittelevä valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen sanoi Demokraatille 30.4.
Poliisilla ei toimivaltaa.
Poliisin esiselvitystä käsitelleessä tiedotteessa todetaan rikoskomisario Teemu Jokisen suulla, että ”pääasiaan liittyy myös valtioneuvoston jäsenen virkatoimien lainmukaisuuden arviointiin liittyvä ulottuvuus eli niin sanottu ministerivastuuasia, eikä poliisi voi ministerin osalta päättää esitutkinnan aloittamisesta eikä edes itsenäisesti arvioida asiaa”.
Mistä tässä on kyse ja miksi tämä on kirjoitettu tiedotteeseen?
Jokinen toteaa Demokraatille asian ilmenevän poliisin päätöksestä ja toteaa, että perustuslain 47 pykälän mukaan viime kädessä oikeudellisessa vastuussa eduskunnan tiedonsaantioikeudesta on asianmukainen ministeri.
”Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot”, perustuslain pykälässä muun muassa todetaan.
– Kun se liittyy ministerin virkatoimiin tällainen kysymys, Helsingin poliisilaitoksella ei ole itsenäistä toimivaltaa asiaa arvioida, Jokinen huomauttaa.
– Poliisi ei ole ollenkaan arvioinut koko asiaa puuttuvan toimivallan takia vaan todennut, että viime kädessä se vastuu on siellä (eduskunnassa), hän tarkentaa.
Jokinen muistuttaa myös, että ministerivastuuasian vireillepanosta säädetään perustuslain pykälässä 115.
Tuolloin valtiovarainministeriön osalta sote-uudistuksesta vastasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.).
Koska poliisi toteaa, että esiselvityksen perusteella ei ole edes alustavia syitä epäillä, että valtiovarainministeriön virkamiehet olisivat rikkoneet viranhoidossaan säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, herää kysymys, voiko sillä perusteella katsoa, että myöskään ministeriä ei olisi syytä epäillä. Tähän Jokinen ei ota mitään kantaa.
– Tässä päätöksessä on todettu, että siinä arvioidaan vain valtiovarainministeriön virkamiesten toiminnan lainmukaisuutta. Asianomaisen ministerin toimintaan ei oteta mitään kantaa, vaan todetaan että viime kädessä perustuslain mukaan ministeri on siitä (tiedonsaantioikeudesta) vastuussa. Tällainen normi sieltä (perustuslaista) löytyy, mutta Helsingin poliisilaitos ei sitä asiaa arvioi, hän selventää.
Demokraatti ei ole toistaiseksi tavoittanut perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa Johanna Ojala-Niemelää (sd.) kommentoimaan asiaa.
Kursivoitu kohta lisätty tekstiin kello 17.59 Demokraatin saatua käsiinsä poliisin esiselvityksen, myös kuvatekstiä muutettu. Korjattu kello 20.48 poliisinkin papereihin eksynyt väärä tieto siitä, että sote-valmistelusta olisi valtiovarainministeriössä vastannut Petteri Orpo (kok.). VM:n osalta vastuussa oli Anu Vehviläinen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.