Poliisi epäilee, että säätiö on kerännyt rahaa ilman tarvittavia lupia. Esitutkinta on valmistunut noin kuukausi sitten. Syyttäjä harkitsee parhaillaan, nostaako syytettä asiassa.

Tutkintapyynnön säätiöstä teki Poliisihallitus, kertoi Yle joulukuun lopussa.

Kompensointia tekevien yritysten rahankeräysluvan tarpeesta on kuitenkin ilmennyt laajaa erimielisyyttä. Kyse on siitä, minkälaisena toimintana kompensaatiota on pidettävä.

Poliisi katsoo, että kompensointimaksu on vastikkeeton, ja siksi tarvitaan rahankeräyslupa. Vastakkaisen kannan mukaan lupaa ei tarvita, koska kompensoinnilla saadaan vastike, eli päästöjen kompensointipalvelu. Tällaista kantaa ovat esittäneet muun muassa Helsingin Sanomien tammikuussa haastattelemat tutkijat.

Viime viikolla ryhmä kansanedustajia teki lakialoitteen, jossa ehdotetaan päästökompensaation myymisen rajaamista rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle.

Huhtikuussa sisäministeriö asetti lainsäädäntöhankkeen arvioimaan päästökompensaation suhdetta rahankeräyslakiin.

Vartia on tehnyt oikeuskanslerille kantelun Poliisihallituksen arpajaishallinnon toiminnasta. Oikeuskanslerinvirastosta kerrottiin STT:lle tiistaina, että Poliisihallitus ja arpajaishallinto ovat kertoneet kantansa ja ne on toimitettu Vartialle vastinetta varten. Virastosta arvioitiin, ettei oikeuskanslerin ratkaisu valmistune ainakaan ennen syksyä.

Vartian mukaan Compensate-säätiö on pyrkinyt aktiivisesti selvittämään, onko keräyslupa tarpeen. Vartia on kertonut Twitterissä, että säätiö jätti rahankeräyslupahakemuksen kuukautta ennen kuin Poliisihallituksen tutkintapyyntö tuli julkisuuteen.

Vartia oli vihreiden kansanedustajana vuosina 2015–2019.
STT–Tuuli Oikarinen