Kotimaa
28.3.2023 00:01 ・ Päivitetty: 27.3.2023 18:06
Poliisi hajotti perusteettomasti mielenosoituksia – Amnestyn raportissa Suomelle risujen lisäksi myös kiitosta
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin vuosiraportin mukaan Suomen poliisi hajotti viime vuonna perusteettomasti useita liikennehaittaa aiheuttaneita mielenosoituksia.
Tiistaina julkaistun raportin mukaan poliisi ei tilanteissa ole ymmärtänyt, ettei rauhanomaisia mielenosoituksia voi hajottaa ainoastaan siksi, että ne aiheuttavat häiriötä liikenteelle.
Lisäksi Amnesty arvostelee Suomessa käsiteltyjä lakiesityksiä, joilla oli määrä varautua rajoilla tapahtuvaan valtiolliseen vaikuttamiseen.
Järjestö näkee, ettei uudistuksissa otettu riittävästi huomioon niiden vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen ja ehdotusten yhteisvaikutuksiin. Amnestyn mukaan vaarana on, että turvapaikanhakuoikeutta rajoitetaan ja ehdotonta palautuskieltoa loukataan.
Raportissa esitetään myös huoli Suomen ilmastotoimien ja niihin varattujen resurssien riittävyydestä. Sama arvostelu tosin kohdistuu muihinkin maihin: esimerkiksi Egyptin COP27-ilmastokokousta järjestö pitää epäonnistumisena.
KIITOSTA Suomelle annetaan esimerkiksi uusien tukikeskusten perustamisesta seksuaalisen väkivallan uhreille sekä seksuaalirikos- ja aborttilainsäädännön uudistamisesta.
Amnestyn vuosittaisessa raportissa tarkastellaan ihmisoikeuksien toteutumista maailmalla. Raportin mukaan Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan vaikutti merkittävästi ihmisoikeuksien toteutumiseen viime vuonna ja sen vaikutukset osuivat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja rodullistettuihin.
Järjestö katsoo sodan pahentaneen kansainvälisen järjestelmän kaksoisstandardeja, jotka tulivat ilmi myös koronapandemian aikana rikkaiden maiden hamstratessa rokotteita.
Vasta täysimittaisen hyökkäyssodan myötä Venäjää vastaan asetettiin mittavia pakotteita ja Kansainvälinen rikostuomioistuin aloitti rikostutkinnan, vaikka Venäjän pitkään jatkuneista rikoksista esimerkiksi Syyriassa ja Tshetsheniassa on paljon todisteita.
AMNESTYN Suomen-osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro sanoo tiedotteessa reaktioiden Ukrainan sotaan näyttäneen, mikä on mahdollista, jos poliittista tahtoa löytyy. Venäjän toimet tuomittiin maailmanlaajuisesti, rikoksia tutkittiin ja rajat avattiin pakolaisille.
- Näin pitäisi toimia aina järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden maiden kohdalla, hän painottaa.
Raportissa huomautetaan, että länsimaiden tuki ihmisoikeuksille on valikoivaa ja perustuu itsekkyyteen. Esimerkkejä tästä ovat lännen tuki Israelin miehityksille palestiinalaisalueilla sekä se, että ukrainalaispakolaiset toivotetaan tervetulleiksi EU-maihin samalla kun Syyriasta ja Afganistanista paenneille rajat pysyvät suljettuina.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.