Poliisi palauttaa ennätysmäärän turvapaikanhakijoita – alkuvuonna lähti 28 joka arkipäivä

Kuva: helsingin poliisilaitos
Osa turvapaikanhakijoista ovat päätyneet palautuslennoille vapaaehtoisesti.

Poliisi valmistautuu palauttamaan tänä vuonna ennätysmäärän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Poliisi on jo tammi–helmikuun aikana poistanut Suomesta lähes 1 200 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisi on poistanut maasta joka arkipäivä noin 28 kielteisen päätöksen saanutta. Viime vuonna poliisi palautti yhteensä 3 180 poistamispäätöksen saanutta.

Palautusten määrän odotetaan kiihtyvän entisestään, sillä Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että kaksi kolmasosaa viime vuonna saapuneista yli 32 000 turvapaikanhakijasta saa kielteisen päätöksen.

Poliisin mukaan on kuitenkin vielä liian varhaista arvioida, kuinka moni joudutaan palauttamaan pakolla ja kuinka moni lähtee vapaaehtoisesti. Ensisijaisesti suositaan hakijoiden omaehtoista paluuta kotimaahan.

Nopeat palautukset tärkeitä turvallisuuden takia

Poliisin tavoitteena on, että turvapaikanhakijan maasta poistuminen toteutetaan tehokkaasti ja palautukset tehdään viipymättä.

– Sisäisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen säilymisen kannalta on erittäin tärkeää, että palautukset saadaan tehtyä viipymättä, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Hän lisää, että päätökset on pantava toimeen ripeästi myös ulkomaalaisen suojelemiseksi esimerkiksi järjestäytyneeltä rikollisuudelta.

Viime vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksiin kului noin kolme miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa tulee kasvamaan.

– Varovaisesti arvioiden kaksinkertaisesti, mahdollisesti jopa kolminkertaisesti. Sitä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä se riippuu kielteisten päätösten saaneiden määrästä, sanoo poliisitarkastaja Jukka Hertell.

Keskimäärin palautuskustannukset henkilöä kohden ovat olleet noin 1 000 euroa, mutta summat vaihtelevat muun muassa etäisyyksien ja palautustavan mukaan. Poliisitarkastaja Mia Poutasen mukaan lähtökohta on aina se, että palautettava maksaa matkansa itse, jos hänellä on rahaa. Muussa tapauksessa yhteiskunta maksaa matkat.

Kaikkia ei pystytä palauttamaan

Suomesta pystytään poistamaan vuosittain noin 60–70 prosenttia palautuspäätöksen saaneista. Vastaava luku on koko Euroopassa keskimäärin noin 40 prosenttia. Lähtökohta on aina se, että kun ulkomaalainen saa maastapoistamispäätöksen, hänen pitää noudattaa päätöstä ja poistua maasta itse. Tällöin hänen olinpaikastaan ei jää viranomaiselle tietoa.

Poliisi varautuu myös siihen, että kaikkia kielteisen päätöksen saaneita ei pystytä palauttamaan.

– On ryhmä palautuspäätöksen saaneita, jotka lähtevät sisärajojen kautta muualle Eurooppaan tai jäävät oleskelemaan Suomeen laittomasti ja ovat viranomaisilta piilossa, Poutanen kertoo.

Poutasen mukaan olisikin tärkeää, että maahan ei jää oleskelemaan ihmisiä, jotka joutuvat olemaan maan alla.

– Laittomasti maassa olevilla on suuri riski syrjäytyä ja ajautua tekemään rikoksia elääkseen sekä joutua rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi, Poutanen sanoo.

Poutasen mukaan ryhmien kasvaessa suuriksi heistä voi aiheutua riskejä myös sisäiselle turvallisuudelle.

Viivi Salminen/STT

Alkoholin vähittäismyynti väheni 2 % vuoden takaisesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Alkoholin vähittäismyynti väheni vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Päivittäistavarakaupan etujärjestö. Määrä putosi sekä litroina että 100-prosenttisena alkoholina mitattuna.

Päivittäistavarakaupan mukaan asia selviää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tilastoista.

Päivittäistavarakauppa kiinnittää huomiota siihen, että alkoholijuomien myynti väheni, vaikka kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on tuonut päivittäistavarakaupoille noin 15 uutta myyntipäivää.

– Alkoholi kuuluu yhä useammin ruoan yhteyteen, ja määrän sijasta panostetaan laatuun, sanoo toimitusjohtaja Kari Luoto.

Päivittäistavarakauppa haluaa, että kaupoissa voitaisiin myydä entistä vahvempia alkoholijuomia.

Lääketieteelliset alat siirtyvät ensi vuonna yhteisvalintaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Lääketieteelliset alat siirtyvät yhteisvalintaan vuoden 2018 opiskelijavalinnassa, kertoo Oulun yliopisto. Yhteisvalintaa koordinoi Oulun yliopisto, jonka lisäksi yhteisvalinnassa ovat mukana Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto.

Ensi vuodesta lähtien hakija voi hakea korkeakoulujen yhteishaussa vain joko lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen hakukohteisiin.

Hakijalle annetaan yhteisvalinnassa vain yksi ensisijaisuuspiste ensimmäiseksi hakutoiveeksi asetettuun lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteeseen.

Tämän vuoden korkeakoulujen yhteishaussa lääketieteellisille aloille oli yhteensä 9435 hakijaa.

Ensi kevään aloituspaikkoja lääketieteen yhteisvalinnassa on yhteensä 735, hammaslääketieteessä 180 ja eläinlääketieteessä 68.

Parahdus Kittilästä: ”Nyt täällä tarvitaan apua”

Kuva: Lehtikuva

Kittilässä kunnanhallituksen päätöksenteko jumiutui jälleen tiistaina, kun kateissa oli hallituksen kokouksen koollekutsuja ja sitä myöten kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kokous lykkääntyy todennäköisesti viikolla. Se siirtää myös esityslistalla ollutta päätöstä ylimääräisestä kunnanvaltuuston kokouksesta, jossa voitaisiin käsitellä rikossyytteitä saaneiden Kittilän kuntapäättäjien asemaa.

– Kokouksen kulku oli sellainen, että yksi kunnanhallituksen jäsen kysyi, että kuka oli kutsunut kokouksen koolle. Ainoa paikalla ollut puheenjohtaja oli hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tuula Mertaniemi (oikeudenmukainen Kittilä), joka ilmoitti, että ei hän ainakaan, kertoi Kittilän kunnan vs. hallintojohtaja Sanna Ylinampa STT:lle.

Koollekutsujasta kysyi Kittilän kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Yrjötapio Kivisaari (kesk.).

– Kokousta ei ollut kutsuttu asiallisesti kokoon. Nyt olisi voitu lähteä kiirehtimään kunnan päätöksentekoa ja hoitamaan syytteessä olevien (kuntapäättäjien) asiat niin, että ne olisi saatu asianmukaisesti eteenpäin. Eihän tämä nyt voi näin jatkua, Kivisaari tuskaili.

Hän olisi jo valmis pyytämään ulkoistakin apua asioiden selvittämiseen.

– Asiat ovat niin sekaisin, että nyt täällä tarvitaan apua. Valtiovarainministeriön asettama selvitysmies tai -työryhmä olisi erittäin tervetullut ratkomaan tulehtunutta tilannetta.

Kaikkiaan 27:ää Kittilän kunnan entistä ja nykyistä kuntapäättäjää vastaan nostettiin viime perjantaina rikossyytteitä. Valtiovarainministeriö vaati tuolloin, että päättäjien asema tulisi viedä kiireellisesti kunnanvaltuuston käsittelyyn.

Ylinamman mukaan tiistain asialista siirtyy sellaisenaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi ensi viikon tiistaiksi. Hänen mukaansa silloin on vielä mahdollista tehdä päätös, että valtuusto pitäisi ylimääräisen kokouksen 31. lokakuuta.

Mutta kuka hallituksen kutsuu koolle?

– Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk.) on tulossa ensi viikon kokoukseen ja hän toimii koollekutsujana, Ylinampa vakuuttaa.

STT–MINNA NYRHINEN-BLAZQUEZ, MATIAS ÅBERG, OLLI-PEKKA PAAJANEN

AVAINSANAT

Presidentti Halosesta vuoden YK:n ystävä: ”Yhdessä voimme saavuttaa kestävän kehityksen”

Kuva: Jari Soini

Presidentti Tarja Halonen on valittu vuoden YK:n ystäväksi. Kunniamaininta annetaan nyt ensimmäisen kerran Suomessa.

Se myönnetään henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edistänyt merkittävästi YK:n tunnettuutta Suomessa, Suomen aktiivista roolia YK:ssa tai toiminut YK:n roolin vahvistamiseksi kansainvälisesti.

Verkosto perustelee valintaansa sillä, että Halonen on koko uransa ajan ollut aktiivinen vaikuttaja YK:ssa. Hänen työuraansa ja kiinnostustaan kansainväliseen toimintaan on aina leimannut pyrkimys tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja heikoimpien suojeluun.

Halonen toimii tälläkin hetkellä useissa kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa YK:n pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsenenä sekä Every Woman Every Child -aloitteen ohjausryhmässä puheenjohtajiston jäsenenä.

YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä.

– YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, koska ihmiskunta on valtavien haasteiden edessä: ilmastonmuutosta pitää hillitä, köyhyys pitää poistaa, meidän tulee lisätä tasa-arvoa ja vähentää eriarvoisuutta, Halonen korostaa.

Hän muistuttaa, että näitä asioita ei voi yksi ihminen tehdä, ei edes yksi kansakunta.

– Vaan me kaikki yhdessä. Yhdessä me voimme saavuttaa kestävän kehityksen.

Presidentti Halonen vastaanottaa kunniamaininnan YK:n päivänä 24 marraskuuta Helsingissä tilaisuudessa, jossa perustetaan myös YK:n ystävät -verkosto.

Verkoston tavoitteena on vahvistaa suomalaisten YK-osaamista ja tehdä tunnetuksi Suomen YK-politiikkaa.

– YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä. Olen iloinen saadessani olla mukana tässä työssä, verkoston johtoryhmän jäsen, professori Helena Ranta toteaa.

Johtotiimiin kuuluvat Rannan lisäksi muun muassa professori Jaakko Hämeen-Anttila, Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman, OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semi, toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen sekä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja ja kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.).

Valtakunnansyyttäjä myöntää virkavelvollisuuden rikkomisen – muttei tahallisena

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen myöntää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen vuosina 2012–2015. Häntä syytetään korkeimmassa oikeudessa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, minkä Nissinen kiistää.

Syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri vaatii Nissiselle vähintään 60 päiväsakkoa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käsittely alkoi korkeimmassa oikeudessa.

Maan ylimmän syyttäjäviranomaisen epäillään olleen esteellinen, kun hän osallistui syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin.

Virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetyn Nissisen veli oli hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, jolta hankittiin johtamiskoulutusta syyttäjille.

Laki määrää, että syyte valtakunnansyyttäjää vastaan käsitellään korkeimmassa oikeudessa ensimmäisenä asteena.