Poliisi palauttaa ennätysmäärän turvapaikanhakijoita – alkuvuonna lähti 28 joka arkipäivä

Kuva: helsingin poliisilaitos
Osa turvapaikanhakijoista ovat päätyneet palautuslennoille vapaaehtoisesti.

Poliisi valmistautuu palauttamaan tänä vuonna ennätysmäärän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Poliisi on jo tammi–helmikuun aikana poistanut Suomesta lähes 1 200 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisi on poistanut maasta joka arkipäivä noin 28 kielteisen päätöksen saanutta. Viime vuonna poliisi palautti yhteensä 3 180 poistamispäätöksen saanutta.

Palautusten määrän odotetaan kiihtyvän entisestään, sillä Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että kaksi kolmasosaa viime vuonna saapuneista yli 32 000 turvapaikanhakijasta saa kielteisen päätöksen.

Poliisin mukaan on kuitenkin vielä liian varhaista arvioida, kuinka moni joudutaan palauttamaan pakolla ja kuinka moni lähtee vapaaehtoisesti. Ensisijaisesti suositaan hakijoiden omaehtoista paluuta kotimaahan.

Nopeat palautukset tärkeitä turvallisuuden takia

Poliisin tavoitteena on, että turvapaikanhakijan maasta poistuminen toteutetaan tehokkaasti ja palautukset tehdään viipymättä.

– Sisäisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen säilymisen kannalta on erittäin tärkeää, että palautukset saadaan tehtyä viipymättä, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Hän lisää, että päätökset on pantava toimeen ripeästi myös ulkomaalaisen suojelemiseksi esimerkiksi järjestäytyneeltä rikollisuudelta.

Viime vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksiin kului noin kolme miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa tulee kasvamaan.

– Varovaisesti arvioiden kaksinkertaisesti, mahdollisesti jopa kolminkertaisesti. Sitä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä se riippuu kielteisten päätösten saaneiden määrästä, sanoo poliisitarkastaja Jukka Hertell.

Keskimäärin palautuskustannukset henkilöä kohden ovat olleet noin 1 000 euroa, mutta summat vaihtelevat muun muassa etäisyyksien ja palautustavan mukaan. Poliisitarkastaja Mia Poutasen mukaan lähtökohta on aina se, että palautettava maksaa matkansa itse, jos hänellä on rahaa. Muussa tapauksessa yhteiskunta maksaa matkat.

Kaikkia ei pystytä palauttamaan

Suomesta pystytään poistamaan vuosittain noin 60–70 prosenttia palautuspäätöksen saaneista. Vastaava luku on koko Euroopassa keskimäärin noin 40 prosenttia. Lähtökohta on aina se, että kun ulkomaalainen saa maastapoistamispäätöksen, hänen pitää noudattaa päätöstä ja poistua maasta itse. Tällöin hänen olinpaikastaan ei jää viranomaiselle tietoa.

Poliisi varautuu myös siihen, että kaikkia kielteisen päätöksen saaneita ei pystytä palauttamaan.

– On ryhmä palautuspäätöksen saaneita, jotka lähtevät sisärajojen kautta muualle Eurooppaan tai jäävät oleskelemaan Suomeen laittomasti ja ovat viranomaisilta piilossa, Poutanen kertoo.

Poutasen mukaan olisikin tärkeää, että maahan ei jää oleskelemaan ihmisiä, jotka joutuvat olemaan maan alla.

– Laittomasti maassa olevilla on suuri riski syrjäytyä ja ajautua tekemään rikoksia elääkseen sekä joutua rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi, Poutanen sanoo.

Poutasen mukaan ryhmien kasvaessa suuriksi heistä voi aiheutua riskejä myös sisäiselle turvallisuudelle.

Viivi Salminen/STT

SK: Naiset puhuivat seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alalla – lakimies puuttui asiaan

Kuva: Thinkstock

Kaksi seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alalla puhunutta naista on saanut yhteydenotot lakimieheltä, uutisoi Suomen Kuvalehti. Lehden mukaan lakimies on kertonut kirjeitse naisille, että he saattavat syyllistyä kunnianloukkaukseen.

Toinen naisista oli keskustellut ahdistelusta helsinkiläisessä baarissa. Myöhemmin hän sai kirjeen lakimieheltä, jonka mukaan nainen oli levittänyt lakimiehen asiakkaasta paikkansapitämättömiä väitteitä.

Sama lakimies on ollut yhteydessä myös ohjaaja-näyttelijä Heidi Lindéniin, joka on kerännyt elokuva-alalla työskentelevien naisten kertomuksia seksuaalisesta ahdistelusta. Lakimies ei ole kertonut, kuka hänen päämiehensä on.

Raitiovaununkuljettajat jakavat heijastimia perinteisesti Lucian päivänä

Kuva: HKL
Harri Helorinne näyttää, miten paljon heijastin välkkyykään.

Helsingin raitiovaunuissa jaetaan heijastimia matkustajille Lucian päivänä keskiviikkona 13. joulukuuta. Heijastimia jakavat raitiovaununkuljettajat kaikilla linjoilla noin kello 7 lähtien. Ratikka- ja metroheijastimia on jaossa yhteensä 5000 kappaletta.

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL toivoo, että matkustajat kiinnittävät heijastimet näkyvään paikkaan ja antavat niiden välkkyä läpi koko pimeän ajan. Omaa näkyvyyttään on välillä vaikea arvioida, usein jopa lemmikit on valaistu paremmin kuin omistajansa.

Kuusi vuotta raitiovaununkuljettajana työskennellyt Harri Helorinne lähettää kaupunkilaisille raitiovaununkuljettajien terveiset.

– On yllättävää, kuinka ilmiömäisesti kulkijat osaavat naamioida itsensä talvipimeään kaupunkiin. Kimmeltäkää pimeässä, oi kaupunkilaiset!

Heijastin on yksinkertainen, mutta tehokas henkivakuutus. Ilman heijastinta liikkuva jalankulkija on pimeänä vuodenaikana jopa kymmenkertaisessa onnettomuusvaarassa heijastinta käyttävään verrattuna. Raitiovaunun jarrutusmatka on talviolosuhteissa normaalia pidempi, eikä se pysty väistämään eteen tulevaa estettä.

HKL muistuttaa, että heijastinta kannattaa käyttää myös valaistulla kadulla, koska katuvalotkaan eivät aina takaa kunnollista näkyvyyttä. Esimerkiksi sade, mainosvalot, puiden ja pensaiden varjot sekä katvealueet voivat haitata näkyvyyttä.

Tummiin pukeutunut, ilman heijastinta liikkuva kulkija näkyy auton lähivaloilla pahimmillaan vasta 20 metrin päästä, heijastinta käyttävä jo 150 metrin päästä. Kuljettaja näkee heijastinta käyttävän matkustajan myös pysäkillä paremmin kuin ilman heijastinta liikkuvan matkustajan.

HKL jakaa Lucian päivän heijastimia nyt jo 18. kerran.

Keskustelua aiheesta

Uusi huumetrendi rantautui Suomeen – ”Harvinainen ilmiö”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa on toiminut amfetamiinin välitysorganisaatio, joka on saostanut nestemäistä amfetamiinia katukauppaa varten, kertoo keskusrikospoliisi (KRP).

Amfetamiinia on saostettu syrjäisellä mökillä. Nestemäisen amfetamiiniemäksen saostaminen Suomessa on harvinainen ilmiö, kertoo rikoskomisario Jukka Nurmenniemi KRP:stä.

– Se on uusi trendi Suomessa, mutta kasvava.

Nestemäinen amfetamiini epäillään salakuljetetun muualta Euroopasta.

– Viime aikoina Euroopassa on ollut näkyvissä ilmiö, että Hollannissa tai Belgiassa valmistettu nestemäinen amfetamiiniemäs salakuljetetaan määränpäähän ja vasta siellä se saostetaan käyttövalmiiksi amfetamiiniksi, Nurmenniemi kertoo.

Poliisi on takavarikoinut organisaatiolta amfetamiinia 1,5 miljoonan euron katukauppahinnan arvosta. Poliisin mukaan poikkeuksellisen takavarikosta tekee huumeen määrä: kahdessa takavarikossa organisaatiolta takavarikoitiin huumeita määrä, josta olisi saanut valmista amfetamiinia yhteensä noin 35 kiloa.

Ensimmäisen takavarikon poliisi teki jo lokakuussa 2016 Oulun seudulla asunnosta. Viime kesäkuussa poliisi otti kiinni Pohjois-Karjalassa kolme ihmistä, jotka olivat saostaneet amfetamiiniliuoksesta valmista amfetamiinia syrjäisellä mökillä, poliisi kertoo.

Nurmenniemi ei kerro tarkemmin mökin sijaintia.

KRP epäilee, että organisaation toiminta on ollut pidempiaikaista. Jutun esitutkinta on kestänyt noin puolitoista vuotta ja esitutkinta epäiltyjen törkeiden huumausainerikosten osalta on saatu valmiiksi.

Rikoksesta epäiltyinä on ollut yhteensä kymmenen ihmistä, joista neljä miestä on nyt vangittuna. Heitä epäillään törkeistä huumausainerikoksista. Juttu siirtyy syyteharkintaan lähipäivinä.

Juttuun liittyy myös talousrikoshaara, jossa tutkitaan epäiltyä törkeää rahanpesurikosta. Tämä tutkinta siirtyy syyteharkintaan ensi vuoden puolella.

STT–TUULI OIKARINEN

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

10 kuukauden ikäinen vauva kuoli kolarissa

Pohjanmaalla Uudenkaarlepyyn alueella on sattunut kolmen henkilöauton kolari, jossa kuoli 10 kuukauden ikäinen lapsi.

Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui aamulla kello seitsemän aikaan. Pohjoisen suunnasta Vaasaa kohti ajanut auto oli toistaiseksi tuntemattomasta syystä ajautunut vastaantulevalle kaistalle ja törmännyt henkilöautoon.

Pohjoisesta tulleen auton kyydissä ollut pieni vauva kuoli ja kaksi aikuista loukkaantui. Myös toisen auton kuljettaja loukkaantui törmäyksessä.

Vaasan suunnasta tullut kolmas auto törmäsi vielä kahteen onnettomuusautoon, mutta tämän auton kuljettaja säilyi vammoitta.

Poliisi olettaa, että menehtynyt lapsi oli äitinsä kanssa takapenkillä, eikä autossa ollut lasten turvaistuinta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kysely kertoo mainonnan vaikutuksesta: pelaaminen vain kiihtyy

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Puolet rahapeliongelmaansa apua hakeneista kokee mainonnan saaneen heidät pelaamaan enemmän ja siten pahentaneen peliongelmaa. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä, joka oli tehty Peliklinikan asiakkaille.

– Rahapeliongelmasta kärsivät, toipumisvaiheessa olevat ja nuoret ovat erityisen alttiita markkinoinnin vaikutuksille. Mainonta kiihdyttää jo olemassa olevaa rahapeliongelmaa ja lisää retkahdusalttiutta pelaajilla, jotka ovat päättäneet lopettaa, sanoo THL:n erikoistutkija ja psykologi Sari Castrén THL:n tiedotteessa.

Vajaalla puolella vastanneista päämotiivi pelaamiseen oli rahan voittaminen, mutta neljännes ilmoitti pelaavansa paetakseen tai siirtääkseen huomion pois muista asioista. Niin ikään noin puolella vastanneista oli peliongelmaisia myös lähipiirissään.

Runsas puolet ilmoitti pelaavansa voittaakseen rahaa.

Tutkimukseen osallistui 119 Peliklinikalta rahapeliongelmaan apua hakenutta asiakasta.

THL vertaili vastauksia väestökyselyyn, johon vastasi yli 7 000 ihmistä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Siihen vastanneista joka yhdeksäs oli kokenut rahapelien pelaamisen aiheuttaneen haittaa elämälleen.

Väestökyselyn vastaajista runsas puolet ilmoitti pelaavansa voittaakseen rahaa, mutta seuraavaksi yleisin syy pelaamiseen oli jännitys, ajanviete tai huvi.

– Nuorimmat, 18–24-vuotiaat vastaajat erottuivat vanhemmista siinä, että he pelasivat rahan voittamisen sijaan jännityksen, ajanvietteen ja huvin vuoksi. Nuorin ikäryhmä oli myös ainoa, jossa tutun porukan kanssa pelaaminen oli yleisempää kuin yksin pelaaminen, kertoo THL:n erikoistutkija Anne Salonen.