tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Poliisi palauttaa ennätysmäärän turvapaikanhakijoita – alkuvuonna lähti 28 joka arkipäivä

Kuva: helsingin poliisilaitos
Osa turvapaikanhakijoista ovat päätyneet palautuslennoille vapaaehtoisesti.

Poliisi valmistautuu palauttamaan tänä vuonna ennätysmäärän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Poliisi on jo tammi–helmikuun aikana poistanut Suomesta lähes 1 200 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisi on poistanut maasta joka arkipäivä noin 28 kielteisen päätöksen saanutta. Viime vuonna poliisi palautti yhteensä 3 180 poistamispäätöksen saanutta.

Palautusten määrän odotetaan kiihtyvän entisestään, sillä Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että kaksi kolmasosaa viime vuonna saapuneista yli 32 000 turvapaikanhakijasta saa kielteisen päätöksen.

Poliisin mukaan on kuitenkin vielä liian varhaista arvioida, kuinka moni joudutaan palauttamaan pakolla ja kuinka moni lähtee vapaaehtoisesti. Ensisijaisesti suositaan hakijoiden omaehtoista paluuta kotimaahan.

Nopeat palautukset tärkeitä turvallisuuden takia

Poliisin tavoitteena on, että turvapaikanhakijan maasta poistuminen toteutetaan tehokkaasti ja palautukset tehdään viipymättä.

– Sisäisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen säilymisen kannalta on erittäin tärkeää, että palautukset saadaan tehtyä viipymättä, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Hän lisää, että päätökset on pantava toimeen ripeästi myös ulkomaalaisen suojelemiseksi esimerkiksi järjestäytyneeltä rikollisuudelta.

Viime vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksiin kului noin kolme miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa tulee kasvamaan.

– Varovaisesti arvioiden kaksinkertaisesti, mahdollisesti jopa kolminkertaisesti. Sitä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä se riippuu kielteisten päätösten saaneiden määrästä, sanoo poliisitarkastaja Jukka Hertell.

Keskimäärin palautuskustannukset henkilöä kohden ovat olleet noin 1 000 euroa, mutta summat vaihtelevat muun muassa etäisyyksien ja palautustavan mukaan. Poliisitarkastaja Mia Poutasen mukaan lähtökohta on aina se, että palautettava maksaa matkansa itse, jos hänellä on rahaa. Muussa tapauksessa yhteiskunta maksaa matkat.

Kaikkia ei pystytä palauttamaan

Suomesta pystytään poistamaan vuosittain noin 60–70 prosenttia palautuspäätöksen saaneista. Vastaava luku on koko Euroopassa keskimäärin noin 40 prosenttia. Lähtökohta on aina se, että kun ulkomaalainen saa maastapoistamispäätöksen, hänen pitää noudattaa päätöstä ja poistua maasta itse. Tällöin hänen olinpaikastaan ei jää viranomaiselle tietoa.

Poliisi varautuu myös siihen, että kaikkia kielteisen päätöksen saaneita ei pystytä palauttamaan.

– On ryhmä palautuspäätöksen saaneita, jotka lähtevät sisärajojen kautta muualle Eurooppaan tai jäävät oleskelemaan Suomeen laittomasti ja ovat viranomaisilta piilossa, Poutanen kertoo.

Poutasen mukaan olisikin tärkeää, että maahan ei jää oleskelemaan ihmisiä, jotka joutuvat olemaan maan alla.

– Laittomasti maassa olevilla on suuri riski syrjäytyä ja ajautua tekemään rikoksia elääkseen sekä joutua rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi, Poutanen sanoo.

Poutasen mukaan ryhmien kasvaessa suuriksi heistä voi aiheutua riskejä myös sisäiselle turvallisuudelle.

Viivi Salminen/STT

Kaikki kameratolpat räpsähtivät tänään päälle – poliisi aloittaa 24 tunnin nopeusvalvontamaratonin

Kuva: Thinkstock
Kaikissa kameratolpissa räpsähtää nyt kamera.

Poliisi aloitti tänään aamukuudelta 24 tunnin mittaisen ylinopeusvalvonnan koko maassa. Nopeusvalvonta kestää aamukuudesta huomiseen aamukuuteen.

Poliisihallituksen mukaan poliisin liikenneturvallisuuskeskus asettaa nopeusvalvonnan ajaksi päälle kaikki käytössä olevat automaattivalvontakamerat. Valvontaa tehdään siis noin 120 kameralla. Lisäksi kaikki 24 valvonta-autoa ovat liikkeellä.

Poliisihallituksen mukaan valvontaa kohdennetaan alueille, missä on sattunut onnettomuuksia ja ajettu runsaasti ylinopeutta. Valvontapaikkoja ovat esimerkiksi koulujen alkamisen aikaan oppilaitosten ja päiväkotien lähistöt.

Noin 100 ihmistä on mukana tutkimassa Turun puukotuksia – uhreista kaksi on edelleen tehohoidossa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Noin sata ihmistä on mukana tutkimassa Turun perjantaisia puukotuksia, kertoo sisäministeri Paula Risikko (kok.). Tutkinnassa edetään useita erilaisia linjoja. Risikko sanoi, että johtopäätökset voidaan kokonaisuutena tehdä vasta myöhemmin.

Risikon mukaan terrorismin torjunnan toimenpidesuunnitelmaa kammataan läpi Turun tapahtumien jälkeen. Risikko sanoo, että niin on toimittu myös muualla Euroopassa tapahtuneiden iskujen jälkeen.

Suunnitelmaa laativat sisäministeriön kanssa yhteistyössä suojelupoliisi, keskusrikospoliisi ja poliisihallitus.

He tarvitsevat tukea hengitykseen.

Puukotusten uhreista kaksi on edelleen tehohoidossa Turun yliopistollisessa sairaalassa (Tyks).

– Heillä on puukotusvammoja kaulan alueella, ja he tarvitsevat tukea hengitykseen, Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen kertoi STT:lle.

Virolaisen mukaan potilaiden tila on vakaa. Heidän tilaansa ja jatkohoitoa arvioidaan uudelleen keskiviikkona.

Virolaisen mukaan epäilty puukottaja on yhä osastohoidossa.

– Nyt kun vangitsemismääräys on tehty, selvitämme, saadaanko hänet hoitoon vankisairaalaan. Hänen tilansa on vakaa, eikä hän tarvitse yliopistosairaalan tasoista hoitoa, Virolainen sanoo.

Muut puukotuksissa haavoittuneet kuusi ihmistä on jo kotiutettu.

Sairaalan turvatoimia on tehostettu muun muassa lisäämällä vartijoiden määrää. Maanantaina Virolainen kertoi, että sairaalaan on tullut epämääräisiä uhkauksia puhelimitse.

Turun puukkoiskun pääepäilty käytti Saksassa useita henkilöllisyyksiä – epäiltiin myös pahoinpitelystä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Turun puukkoiskun pääepäiltyä kuultiin oikeudessa videon välityksellä.

Turun puukkoiskun pääepäilty marokkolainen Abderrahman Mechkah oleskeli Saksassa eri paikkakunnilla kuukausia ennen Suomeen tuloaan.

– Myös kaksi muuta Suomessa syytteessä olevaa olivat Saksassa, kertoo politiikan toimittaja Jörg Blank uutistoimisto DPA:sta.

Mechkah tuli Blankin mukaan saksalaisviranomaisten tietoon marraskuussa 2015 Ala-Saksin osavaltiossa, ja tuolloin mieheltä otettiin sormenjäljet. Mikään ei yhdistänyt miestä terroristiryhmään.

Ala-Saksista Mechkah siirtyi Dortmundiin Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Huhtikuussa 2016 viranomaiset totesivat, että miehen osoite oli tuntematon.

Saksassa ollessaan mies käytti eri henkilöllisyyksiä. Neussin kaupungissa lähellä Düsseldorfia Mechkahia epäiltiin ruumiinvamman tuottamisesta. Oikeuteen asti asia ei edennyt, koska Blankin mukaan kyse ei ollut niin suuresta rikoksesta. Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi, että Mechkah joutui saksassa alkuvuodesta 2016 kahdesti riitaan vastaanottokeskuksissa. Molemmissa tapauksissa poliisi on puhuttanut Mechkahia epäiltynä pahoinpitelystä.

Turvapaikkahakemusta Mechkah ei Saksassa jättänyt.

Sitä ei tiedetä, mitä reittiä mies matkusti Suomeen.

Blankin mukaan tiedossa ei ole, mitä kautta Mechkah alun alkaen tuli Saksaan. Myöskään sitä ei tiedetä, mitä reittiä mies matkusti Suomeen.

Myös kaksi muuta Suomessa syytteessä olevaa miestä joutui Saksassa tekemisiin poliisin kanssa. Viittä eri identiteettiä käyttänyt mies jäi kiinni varkauksista ja laittomasta maassa oleskelusta. Hän oli oleskellut

Hampurissa ja Göttingenissä. Toinen mies otettiin kiinni Osnabrückissa. Häntä epäiltiin varkauksista Hampurissa.

Supo: Turvapaikanhakijoista annettujen vihjeiden määrä kasvanut Turun puukotusten jälkeen – ”Kansalaiset herkistävät aistejaan”

Kuva: LEHTIKUVA / ELLA PUGIN

Radikalisoituneista turvapaikanhakijoista annettujen vihjeiden määrä näyttää Suojelupoliisin tietojen mukaan kasvaneen viime perjantaisen puukkoiskun jälkeen. Supon viestintäpäällikön Jyri Rantalan mukaansa yleinen huomio poliisin työssä on, että kun jotakin tapahtuu, vihjeiden määrä lisääntyy.

– Kansalaiset herkistävät aistejaan.

Suojelupoliisi tiedotti eilen saaneensa alkuvuodesta vihjeen Turun puukotuksien pääepäillyn radikalisoitumisesta Lounais-Suomen poliisin kautta. Vihjeen mukaan teosta epäilty vaikutti radikalisoituneelta ja oli kiinnostunut ääriajattelusta.

Viestintäpäällikö Rantala toteaa Demokraatille, ettei Supo voi määritellä vihjeen antajan yksityisyydensuojan vuoksi tarkemmin vihjeen vastaanottamisen ajankohtaa tai toimitustapaa. Vihje tuli kuitenkin viranomaislähteiden ulkopuolelta, joten toisin sanoen se voidaan tulkita tulleen yksityishenkilöltä. Vihje ei kuitenkaan johtanut epäillyn tarkempaan seurantaan.

– Vihjeitä käsiteltäessä priorisoimme niissä esiintyvää väkivallan uhkaa. Päivittäiseen työhömme kuuluu kiireellisimmiksi arvioimiemme vihjeiden valikoiminen, Rantala kertoo.

Hän huomauttaa, että poliisin tietoon saatetut vihjeet eivät ole ainoa väylä saada tietoa. Supon toiminnassa keskeistä onkin sen oma tiedonhankinta sekä ulkomailta saadut raportit.

Supo seuraa tarkemmin noin 350 henkilöä.

Tällä hetkellä Supo seuraa tarkemmin noin 350 henkilöä. Tarkemman seurauksen kohdehenkilölistalla olevilla henkilöillä on vahvoja kytköksiä terroristisiin järjestöihin tai terroristiseen toimintaan. Rantala ei kiistä, etteikö seurattavien henkilöiden määrä nousisi korkeammaksi, mikäli Supolla olisi enemmän resursseja käytettävänään.

– Luku on elävä. Mitä enemmän teemme työtä, sitä enemmän seurattavia henkilöitä löytyy.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt aikaisempaa korkeampana. Myös suojelupoliisin vastaanottaman tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Käytettävissä olevien resurssien määrä ei ole pysynytkään Rantalan mukaan täysin perässä.

– Työmäärä on ollut niin valtava, että lisäresursointi ei ole kulkenut käsikädessä. Tämä johtaa siihen, että mitä enemmän meillä on tietoa, sitä enemmän joudumme priorisoimaan.

 

 

Neljäskin Turun puukkoiskun epäilty vangittiin – viidettä ei epäillä rikoksesta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tuomari Katriina Heiskanen epäiltyjen kuulemisessa.

Neljäskin Turun puukkoiskusta epäilty on vangittu. 28-vuotias marokkolaismies vangittiin syytä epäillä -perusteella epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Myös toinen, 18-vuotias mies vangittiin aiemmin iltapäivällä samaisella lievemmällä syytä epäillä -perusteella epäiltynä samoista nimikkeistä. Molemmat ovat kiistäneet epäilyt.

Heille määrättiin viikon päähän uusi oikeuskäsittely, jossa poliisin täytyy esittää lisänäyttöä. Tuolloin heidän vangitsemisiaan arvioidaan uudelleen.

Jo aiemmin tänään vangittiin pääepäilty ja toinen 18-vuotias epäilty. Heidät vangittiin todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä.

Pääepäilty myönsi puukotukset, mutta toinen samoin perustein vangittu kiisti asianajajansa mukaan epäilyt.

Viidennen miehen vangitsemisoikeudenkäynti peruttiin, eikä häntä enää epäillä rikoksista.