tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Poliisi palauttaa ennätysmäärän turvapaikanhakijoita – alkuvuonna lähti 28 joka arkipäivä

Kuva: helsingin poliisilaitos
Osa turvapaikanhakijoista ovat päätyneet palautuslennoille vapaaehtoisesti.

Poliisi valmistautuu palauttamaan tänä vuonna ennätysmäärän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Poliisi on jo tammi–helmikuun aikana poistanut Suomesta lähes 1 200 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisi on poistanut maasta joka arkipäivä noin 28 kielteisen päätöksen saanutta. Viime vuonna poliisi palautti yhteensä 3 180 poistamispäätöksen saanutta.

Palautusten määrän odotetaan kiihtyvän entisestään, sillä Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että kaksi kolmasosaa viime vuonna saapuneista yli 32 000 turvapaikanhakijasta saa kielteisen päätöksen.

Poliisin mukaan on kuitenkin vielä liian varhaista arvioida, kuinka moni joudutaan palauttamaan pakolla ja kuinka moni lähtee vapaaehtoisesti. Ensisijaisesti suositaan hakijoiden omaehtoista paluuta kotimaahan.

Nopeat palautukset tärkeitä turvallisuuden takia

Poliisin tavoitteena on, että turvapaikanhakijan maasta poistuminen toteutetaan tehokkaasti ja palautukset tehdään viipymättä.

– Sisäisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen säilymisen kannalta on erittäin tärkeää, että palautukset saadaan tehtyä viipymättä, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Hän lisää, että päätökset on pantava toimeen ripeästi myös ulkomaalaisen suojelemiseksi esimerkiksi järjestäytyneeltä rikollisuudelta.

Viime vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksiin kului noin kolme miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa tulee kasvamaan.

– Varovaisesti arvioiden kaksinkertaisesti, mahdollisesti jopa kolminkertaisesti. Sitä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä se riippuu kielteisten päätösten saaneiden määrästä, sanoo poliisitarkastaja Jukka Hertell.

Keskimäärin palautuskustannukset henkilöä kohden ovat olleet noin 1 000 euroa, mutta summat vaihtelevat muun muassa etäisyyksien ja palautustavan mukaan. Poliisitarkastaja Mia Poutasen mukaan lähtökohta on aina se, että palautettava maksaa matkansa itse, jos hänellä on rahaa. Muussa tapauksessa yhteiskunta maksaa matkat.

Kaikkia ei pystytä palauttamaan

Suomesta pystytään poistamaan vuosittain noin 60–70 prosenttia palautuspäätöksen saaneista. Vastaava luku on koko Euroopassa keskimäärin noin 40 prosenttia. Lähtökohta on aina se, että kun ulkomaalainen saa maastapoistamispäätöksen, hänen pitää noudattaa päätöstä ja poistua maasta itse. Tällöin hänen olinpaikastaan ei jää viranomaiselle tietoa.

Poliisi varautuu myös siihen, että kaikkia kielteisen päätöksen saaneita ei pystytä palauttamaan.

– On ryhmä palautuspäätöksen saaneita, jotka lähtevät sisärajojen kautta muualle Eurooppaan tai jäävät oleskelemaan Suomeen laittomasti ja ovat viranomaisilta piilossa, Poutanen kertoo.

Poutasen mukaan olisikin tärkeää, että maahan ei jää oleskelemaan ihmisiä, jotka joutuvat olemaan maan alla.

– Laittomasti maassa olevilla on suuri riski syrjäytyä ja ajautua tekemään rikoksia elääkseen sekä joutua rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi, Poutanen sanoo.

Poutasen mukaan ryhmien kasvaessa suuriksi heistä voi aiheutua riskejä myös sisäiselle turvallisuudelle.

Viivi Salminen/STT

Presidentti Martti Ahtisaari 80 vuotta – rauhantekijä ja ovien avaaja

Kuva: DPA / LEHTIKUVA / MONIKA SKOLIMOWSKA
Presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaari täyttää tänään 80 vuotta.

Suomen tasavallan presidentin virka on Martti Ahtisaarelle merkittävä vaihe moninaisissa tehtävissä, mutta vain yksi etappi.

Juhannusaattona 23. kesäkuuta 80 vuotta täyttävä Martti Ahtisaari on kansainvälinen rauhanvälittäjä, jonka painoarvo kasvoi ja tehtävät vain lisääntyivät, vaikka ansaittu eläke odotti.

Hänen presidenttikauden jälkeen perustamansa rauhanvälitysjärjestö CMI on nyt yksi lajinsa merkittävimmistä maailmassa. Ahtisaari matkustaa tänään ympäri maailmaa juhlittuna rauhannobelistina.

Ahtisaaren nousi vuoden 1994 presidentinvaalien ennakkosuosikiksi. Siirryttiin suoraan kansanvaaliin. Moni näki Ahtisaaren vanhan politiikan vaihtoehtona. Sosiaalidemokraattien ehdokas vetosi avoimuudellaan kansalaisiin ja saavutti kannatusta yli puoluerajojen. Hän vaati politiikkaan uudistusta ja ratkaisuja suurtyöttömyyteen.

Ahtisaari yllätti poliittisen valtarakenteen ytimen ulkopuolelta ja tuntui oudolta poliittisessa eliitissä, johon kuuluvat päättäjät ja poliittiset journalistit. Ahtisaaren merkitystä muutoksen agenttina ei heti nähty. Hänen mukanaan esiin nousi vaikuttajana myös kolmas sektori, vapaaehtoinen kansalaistoiminta.

Työllisyysryhmä saavutti tavoitteet.

Suomalaiset dramatisoivat mielellään historiaansa ja presidenteillä on erityinen rooli. Ahtisaaren tehtäväksi tuli luotsata Suomi uuteen kansainvälisyyteen ja yhdentyvään Eurooppaan.

Turvallisuushakuisen, sisäänpäin kääntyneen ja varovaisen Suomen tuli avautua ja yhdentyä – sekä poliittisista että taloudellisista syistä. Kansalliseen kertomukseen piti kirjoittaa uusi luku, jossa Suomi ei ole enää yksin, muiden hylkäämä. Ahtisaari avasi ovia, auttoi myös Boris Jeltsiniä ja Bill Clintonia rauhan tiellä.

Ahtisaari loi kuvaa maailmasta, joka perustuu yhteistyöhön ja keskinäiseen riippuvuuteen kylmän sodan vastakkainasettelun maailmankuvan tilalle. EU-jäsenyys oli taloudellinen mahdollisuus, mutta myös turva. Vanhan puolueettomuuspolitiikan tilalle tuli uusi ajattelu. Myös Venäjällä oli paikka eurooppalaisessa turvallisuusjärjestelmässä.

Ahtisaari antoi aikaa ja presidentin arvovallan suomalaisen vientiteollisuuden käyttöön. Suomen etsiessä tietä ulos siihenastisen historiansa pahimmasta lamasta, johon vaikutti Neuvostoliiton romahdus. Konkurssien aalto tuhosi yrityksiä ja yksityisten ihmisten unelmia vielä presidenttikauden alkaessa.

Ahtisaari tunsi vastuuta kansalle annetuista lupauksista ja käynnisti tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän. Se asetti kunnianhimoiset tavoitteet työttömyyden nujertamiseksi ja kasvun käynnistämiseksi. Tavoitteet saavutettiin – kuten ministeri Antti Tanskanen myöhemmin osoitti tutkimuksissaan – vaikka siihen harvat uskoivat.

”Ikuinen pakolainen.”

Ahtisaari on syntynyt Viipurissa ja Karjalan evakoita, ”ikuinen pakolainen”, kuten hän itse sanoo. Norjalaisista sukujuurista suomalaistuneen isän sotilasammatti vei perheen eri puolille Suomea.

Martti-poika sai vaikutteita karjalaisista sukuyhteyksistä sekä Kuopion ja Oulun kasarmeilta. Itse hän pitää Oulua kotikaupunkinaan, koska siellä hän kävi koulunsa ja hankki ammatin ”hitaasti hahmottavien opettajana, mistä on ollut sittemmin paljon hyötyä”, kuten Ahtisaari kuvailee viitaten sovittelutehtäviin. Hän sai nuorena opettajana tuntuman kansainvälisyyteen Ruotsin kehitysaputyössä Pakistanissa.

Vuonna 1965 Ahtisaari aloitti uransa suomalaisessa diplomatiassa, kun Jaakko Iloniemi kutsui hänet työtoverikseen ulkoministeriön uuden kehitysyhteistyön palvelukseen. Tärkeä oli nimitys 1973 suurlähettilääksi Tansaniaan, akkreditoituna myös Mosambikiin, Somaliaan ja Sambiaan. Näin Ahtisaari loi verkoston Afrikan vapaustaistelijoihin ja tuleviin valtiomiehiin.

Afrikkalaiset oppivat luottamaan Ahtisaareen ja halusivat hänet YK:n Namibia-komissaariksi etsittäessä tietä ulos apartheid-politiikasta. Hänestä tuli myös YK:n pääsihteerin erikoisedustaja Namibiaan, 1984 kehitysyhteistyön alivaltiosihteeri, vuonna 1987 YK:n hallinnosta vastaava alipääsihteeri. Samalla hän toimi yhä Namibian erikoisedustajana. Ahtisaari oli avainhenkilö Namibian tiellä itsenäisyyteen.

Monet tuntemattomat prosessit.

Ahtisaari palasi ulkoministeriöön valtiosihteeriksi eli kansliapäälliköksi.

Kansainväliset tehtävät veivät 1992 Balkanin kriisin selvittelyyn ja sieltä tasavallan presidentiksi. Presidenttiyden loppumetreillä 1999 Ahtisaari palasi rauhanneuvottelijaksi ja saavutti yhden merkittävimmistä voitoistaan Balkanin rauhoittajana. Ahtisaari osoitti, miten kohteliaisuus, ystävällisyys ja peräänantamattomuus yhdistetään neuvottelussa.

Balkanin jälkeen tulivat Acehin rauhanprosessi tsunamin varjossa, IRAn aseidenriisunta sekä monet tuntemattomammat prosessit.

Uuden vuosituhannen alkaessa Ahtisaari käynnisti uuden rauhanjärjestön CMI:n – myös uuden rauhanrakentajien sukupolven kasvattamiseksi. Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008 kruunasi saavutukset.

Nykyisin Martti Ahtisaarta vie maailmalle kunnioitetuista valtiomiehistä ja nobelisteista muodostettu Elders-ryhmä, jonka presidentti Nelson Mandela perusti ja johon hän kutsui Ahtisaaren. Tämä ryhmä YK:n ex-pääsihteeri Kofi Annanin johdolla oli 22. toukokuuta ensimmäisiä syntymäpäiväonnittelijoita Ahtisaaren juhlaseminaarissa kansallisteatterissa.

Yksi mieluisia syntymäpäivälahjoja lienee ”Älä kerro Martille” -keräys, yli 600 000 euroa, jolla voidaan järjestää ainakin 15 rauhanneuvottelua. Ahtisaaren hengessä niistä kerrotaan avoimesti kaikelle kansalle.

Tapani Ruokanen

Kirjoittaja on tehnyt Ahtisaaren ja Iloniemen kanssa keskustelukirjan ”Miten tästä eteenpäin” (2016) sekä Katri Merikallion kanssa Ahtisaaren elämäkerran ”Matkalla” (2009).

Keskustelua aiheesta

Leena Laitinen valittiin Alkon toimitusjohtajaksi – siirtyy tehtävään Snellman Groupilta

Kuva: Kari Hulkko

Alkon toimitusjohtajaksi on valittu Leena Laitinen. Hän työskentelee tällä hetkellä Snellman Groupin konsernijohtajana. Laitinen aloittaa tehtävässään syksyllä.

Alko palkkasi uuden toimitusjohtajan, koska Hille Korhonen siirtyi Nokian Renkaiden toimitusjohtajaksi.

Uudella toimitusjohtajalla on 28 500 euron kuukausipalkka.

– Alko saa erinomaisen toimitusjohtajan, jolla on vahva vähittäiskaupan ja liiketoiminnan kehittämisen osaaminen, Alkon hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas sanoi.

– Laitinen on oikea henkilö jatkamaan yhtiön kehittämistä monikanavaisesti palvelevaksi erikoisliikkeeksi, joka on laajalti suomalaisten hyväksymä.

Keskustelua aiheesta

Ihmiskäsi on turvallisempi – lähes 66 prosenttia ei antaisi robotin hoitaa itseään tai läheisiään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Pepper -palvelurobotti mediatilaisuudessa Helsingissä tammikuussa.

Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista ei antaisi robotin hoitaa itseään tai läheisiään, selviää Solitan teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vain viisi prosenttia kyselyyn vastanneista on täysin sitä mieltä, että voisi antaa robotin hoitaa itseään ja lähiomaisiaan. Miehet suhtautuvat ajatukseen robotin hoidosta paljon naisia myönteisemmin.

Noin joka viides vastaaja pitää robotteja uhkana työpaikalleen. Alle 30-vuotiaista lähes joka kolmas pelkää, että robotit vievät oman alan työpaikat.

Alle 30-vuotiaista lähes joka kolmas pelkää, että robotit vievät työpaikat.

Kaksi kolmasosaa pitää kuitenkin hyvänä asiana, että robotit korvaavat raskaat ja rutiininomaiset työt, jotta ihmiset voivat keskittyä mielekkäämpiin töihin.

– Useissa tapauksissa robotit eivät vie ihmisen paikkaa työssä, vaan muuttavat sitä. Automatisaatio ja robotisaatio vapauttavat ihmisiä tuottavampaan ja luovempaan työhön, Solitan Digital Society -liiketoiminnoista vastaava johtaja Timo Honko sanoo.

Kyselyn mukaan suomalaiset eivät pidä robotteja hyvänä ratkaisuna yksinäisyyteen. Vain joka kymmenes vastaajista uskoo, että robotit voivat olla ratkaisu yksinäisyyteen ja pystyvät korvaamaan ihmisen seuran.

Honko arvioi, että kyselyn vastausten perusteella suomalaiset ovat hyvin perillä robotisaation vaikutuksista.

Kyselytutkimuksen teki Consumer Compass, ja siihen vastasi huhtikuussa yli tuhat suomalaista.

”Nesteytä mieluummin autosi kuin itsesi” – Juhannuksen menoliikenne alkaa 

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kerkiää sinne juhannusmökin riippumattoon puoli tuntia myöhemminkin.

Maan etelä- ja länsiosassa on tänään luvassa vaihtelevaa pilvisyyttä ja sadekuuroja, kertoo Ilmatieteen laitos. Paikoin voi myös ukkostaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivän ylin lämpötila vaihtelee etelässä ja lännessä 12 ja 16 asteen välillä.

Maan itä- ja pohjoisosassa sää on puolipilvinen tai pilvinen. Paikalliset sadekuurot ovat myös mahdollisia. Päivän ylin lämpötila vaihtelee idässä ja pohjoisessa 8 ja 14 asteen välillä.

Suomenlahden itä- ja länsiosaan, Pohjois-Itämeren itäosaan, Saaristomerelle sekä Selkämeren etelä- ja pohjoisosaan on annettu tuulivaroitus.

Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa on voimassa metsäpalovaroitus.

Olennaisinta, että etupenkin ja ratin välissä on ajokuntoinen kuljettaja

Juhannusruuhkaan lähtiessä kannattaa kuljettajan sijaan nesteyttää auto, muistuttaa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

– Kannattaa ainakin tehdä perustarkistus, että on jäähdytinnestettä, tuulilasinpesunestettä, öljyt kohdallaan ja jarrunesteet paikallaan.

Autosta kannattaa tarkistaa myös rengaspaineet, koska juhannusreissulla autossa on helposti enemmän painoa kuin arkisella markettimatkalla.

Kuljettaja lähtee matkaan selvin päin ja muutenkin tarkkaavaisena.

– Olennaista on, että etupenkin ja ratin välissä on kuljettaja, joka on ajokunnossa ja jolla on malttia ajaa, kun liikennettä on enemmän. Hermot ovat kunnossa, monin paikoin mennään jonossa. Hurttia huumoria, niin kyllä se siitä, Nieminen sanoo.

Juhannusliikenne on vilkkaimmillaan tänään kello 11–20 ja sunnuntaina kello 11–22. Liikennettä on reippaasti varsinkin pääkaupunkiseudun ulosmenoteillä.

AVAINSANAT

Yli kuutenakymmenenä juhannuksena esiintynyt Eino Grön työväentaloista: ”Niissä on tavannut varmasti hengenheimolaisia”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eino Grön osallistui vuonna 1958 Tervakosken juhannukseen. Se oli hänen ensimmäinen suuri juhannusesiintymisensä. Grön oli tehnyt esikoisalbuminsa juuri keväällä.

– Oli tosi isot juhlat, väkeä oli tuhansittain. Oli aika jännittävää.

Tapahtumaa juonsi Jukka Virtanen. Bändissä soittivat Esa Katajavuori ja Otto Donner. Helsinkiläinen bändi tuntui pienen pitäjän pojasta isolta. Oli nuoren ihmisen uudet kokemukset, muuta ei tarvittu.

Kolmea kesää aiemmin Grön kuuli ensimmäistä kertaa Olavi Virtaa livenä. Silloin hän ei vielä aavistanut, että heidän välilleen syttyisi Virran kuolemaan asti kestänyt ystävyys.

– Se oli hieno juttu nuorelle, jonka laulajanura vasta orasti. Olavi Virta oli mun idolini. Sain häneltä hienoja vinkkejä.

Grön on ollut esiintymässä yli kuutenakymmenentenä juhannuksena. Joku aatto on jäänyt väliin, mutta silloinkin hän on esiintynyt juhannuspäivänä. Tänä juhannusaattona Grön esiintyy Valkeakoskella pitkän perinteen juhannustansseissa Apianniemessä.

Työväentaloissa Grön on kokenut olonsa kotoisaksi. Hän voitti iskelmälaulun Suomen mestaruuskilpailutkin vuonna 1958 Helsingin työväentalolla. Vuotta aiemmin hän oli osallistunut Porin työväentalolla Toivo Kärjen luotsaamiin maakunnallisiin iskelmälaulukilpailuihin. Grön voitti kilpailun, ja Kärki kannusti jatkamaan.

– Työväentalot ovat olleet minulle luontaisia huvipaikkoja. Niissä on tavannut varmasti hengenheimolaisia.

Olavi Virta oli mun idolini. Sain häneltä hienoja vinkkejä.

Grön on esiintynyt useita kertoja presidentti Martti Ahtisaarelle. Se on ollut molemminpuolinen ilo.

– Oli hieno olla mukana avajaistilaisuudessa hänen lähtiessään presidentinvaaleihin ehdokkaaksi, Grön tunnelmoi.

He ovat olleet yhdessä myös golfaamassa. Kerrankin he lähtivät suoraan Kultarannasta Turkuun pelaamaan. Kilpailua tärkeämpää on ollut kuitenkin yhdessäolo.

– Meillä on hyvin lämmin ystävyyssuhde. Ahtisaari on myös vaatimaton ja hänen kanssaan on helppo keskustella.

Gröniä harmittaa, että he ehtivät tapaamaan vain harvoin. Yksi mieleenpainuvista esiintymisistä Ahtisaarelle on ollut presidentinlinnassa Argentiinan presidentin vierailun yhteydessä.

Todella hienoinan muistoina ovat myös mukanaolo Martti Ahtisaaren ja presidentti Tarja Halosen seurueissa Naganon ja Salt Lake Cityn olympialaisissa.

Lue koko Eino Grönin laaja haastattelu torstain 22. kesäkuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta