Poliisin mukaan Lapinlahden alueella on vuosina 2019-2023 metsästetty laittomasti susia, ilveksiä, ahmoja ja rauhoitettuja lintuja. Myös karhua on poliisin mukaan yritetty metsästää ajamalla sitä koiralla useana peräkkäisenä päivänä.

Yksi epäiltyjen tappamista eläimistä oli poliisin mukaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) aiemmin pannoittama, Unnaksi nimetty naarassusi.

Esitutkinnassa on käynyt ilmi, että salametsästys on ollut selkeästi johdettua.

Epäiltyjä on 34. He ovat noin 30-75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia miehiä. Esitutkinnan yhteydessä epäillyiltä otettiin väliaikaisesti haltuun noin 250 ampuma-asetta. Niiden osalta arvioidaan, ovatko he kelpoisia pitämään ampuma-asetta hallussaan.

Poliisin mukaan rikoksilla ei ole tavoiteltu taloudellista hyötyä. Lautanen kuitenkin huomautti, että syyttäjällä on mahdollista vaatia eläinten arvoa maksettavaksi valtiolle. Ahman arvoksi on määritelty 5  500-16  500 euroa, suden 4  500-19  100 euroa ja ilveksen 1  100-2  100 euroa, hän sanoi.

Koska epäillyissä rikoksissa on käytetty koiria, syyttäjä voi myös vaatia koirien arvoa valtiolle maksettavaksi.

TOINEN jutun tutkinnanjohtaja Tiina Borg kertoi tiedotustilaisuudessa, että tutkittava kokonaisuus alkoi avautua poliisille viime vuoden maaliskuun lopulla ensimmäisten kiinniottojen jälkeen.

-  Sitä mukaa kun lisää tietoa saatiin, tehtiin lukuisia kiinniottoja, etsintöjä, takavarikkoja ja kuulusteluja. Eli mitä enemmän salametsästystä tutkittiin, sitä enemmän tutkittavaa ilmeni.

Tutkinnassa on Borgin mukaan takavarikoitu kokonaisia ruhoja ja suurpetojen osia, kuten kalloja ja nahkoja. “Muistoksi” epäillyt ovat ottaneet myös lintujen jalkoja, Borg sanoi.

Susia on poliisin mukaan tapettu ainakin kolme, ilveksiä kuusi ja ahmoja ainakin yksi.

Kaikkien löydettyjen eläinten osien alkuperää ei ole pystytty selvittämään, ja näissä tapauksissa poliisi epäilee törkeää laittoman saaliin kätkemistä. Osa tapauksista on ollut Borgin mukaan sellaisia, että eläintä on haavoitettu, mutta sitä ei ole tapettu.

-  Eli eläin on paennut luontoon ja mahdollisesti kuollut ampumavammoihin siellä metsässä. Osassa tilanteista eläintä on pyritty yhä metsästämään, ja on niinkin käynyt, että haavoituksen jälkeen metsästys on jäänyt siihen.

Borg ei suostunut ottamaan kantaa siihen, ovatko epäillyt olleet metsästykseen liittyvissä luottamustehtävissä.

Tutkinnanjohtajat rikoskomisario Tomi Lautanen (vas) ja rikoskomisario Tiina Borg, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen ja viestintäpäällikkö Maria Nykyri Itä-Suomen poliisilaitoksen mediatilaisuudessa Kuopiossa. (Lehtikuva / Matias Honkamaa)

POLIISIN mukaan epäillyt ovat olleet tyytymättömiä nykyiseen petopolitiikkaan ja viranomaistoimintaan. Epäillyt ovat kertoneen tärkeimmiksi motiiveikseen kannanhoidollisen metsästyksen puutteen tai lupien vähäisyyden.

Motiivina on rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan ollut myös jännitys. Hän luki tiedotustilaisuudessa ääneen epäiltyjen kuulustelussa antamia vastauksia.

-  On myönnettävä myös, että tietyllä tavalla laiton susien metsästys viehättää myös jännityksen ja jonkinlaisen metsästysvietin takia, yksi epäillyistä oli sanonut.

Toisinaan syynä oli hetken mielijohde. Pohjolainen nosti esille tapauksen, jossa kaksi epäillyistä oli ilta-ajelulla tappanut joutsenia.

-  Hetken mielijohteesta lähdettiin yksi kevätyö ajelemaan ja matkan aikana ammuttiin pellolle seitsemän laulujoutsenta.

Pohjolaisen mukaan suurpetojen tappamiselle vaikuttaa olleen tietynlainen sosiaalinen hyväksyntä. Epäiltyjen mukaan iso osa paikallisista asukkaista on hyväksynyt eläinten laittoman tappamisen.

-  Monesti siellä on ollut mukana paikallinen metsästäjä, jolla on ollut metsästysoikeus ja paikallistuntemus, eli (epäillyt ovat) olleet paikallisten metsästäjien mukana vieraana.

Esitutkinta on valmistunut ja asia siirtyy syyteharkintaan.

Maria Rosvall / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan tiedotustilaisuuden annilla klo 13.39.