Järjestöjen tavoitteet ovat samat kuin eduskuntavaalien jälkeisissä puolueiden hallitusneuvotteluissa. Ensin pitää löytää sopu hallituspohjasta, sen jälkeen kasataan yhteinen ohjelma.

Hallitusneuvottelujen edellyttämät suuruus ja paikkamäärät ratkaistiin syys-, loka- ja marraskuun Ylen ja HS:n gallupien pohjalta tehdyn laskelman pohjalta, joten pääministerin paikkaa tavoittelee lähtokohtaisesti Näkkäläjärvi.

– Kyllähän se on mukava ja mielenkiintoinen tehtävä lähteä tunnustelemaan josko nuorisojärjestöjen voimin löydettäisiin enemmistöhallitus ja sille tulevaisuusohjelma. Toimitin perjantaina tunnustelukysymykset (15 kpl) muille järjestöille. Käydään toinen toistemme vastauksia läpi torstaina Säätytalolla, Näkkäläjärvi sanoo.

– Tärkeimpiä ovat riittävän kunnianhimoinen tavoitteet ilmastonmuutoksen suhteen, ympäristökysymykset laajemmin, sosiaaliturvan uudistaminen yleisturvamallin suuntaisesti ja kolmantena kokonaisuutena on koulutus ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Konkreettisemmin tähän pyritään oppivelvollisuuden pidentämisen ja ammatillisen koulutuksen resurssien parantamisen kautta.

– Varmasti sinne muutkin tulevat tärkeiden asioiden kanssa, Näkkäläjärvi lisää ja ennakoi neuvottelujen aiheiksi muun muassa sosiaaliturvaa, jonka uudistamisesta järjestöt ovat paikoin eri linjoilla.

– Emme kannata puhdasta perustulomallia vaan ajamme yksinkertaisempaa ja byrokratiaa vähentävää sosiaaliturvaa, jossa säilytetään syyperusteisuus.

Eroja löytyy myös talouspolitiikassa varsinkin oikeisto- ja vasemmistoakselilla.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nuorisojärjestöt ovat eri linjoilla Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natosta ja siitä pitäisikö Suomen hakea puolustusliiton jäseneksi vai ei. Erityisen vahvaa Nato-jäsenyyden kannatus on kokoomuksen ja RKP:n nuorisojärjestöissä.

– Saa nähdä miten neuvottelut lähtevät sujumaan. Yritän huolehtia siitä, että kun pohjasta on saatu käsitys, asioita pystyttäisiin sillä pohjalla tekemään luottamuksella ja rakentavassa hengessä.

Näkkäläjärven mukaan hallitusneuvottelujen taustalla on pyrkimys nostaa nuoria kiinnostavia teemoja oikeisiin hallitusneuvotteluihin. Järjestöt haluavat myös kouluttaa aktiivejaan neuvottelemaan.

– Tajusimme jossain vaiheessa kollegojen kanssa, että kaikki haluavat uudistaa esimerkiksi asevelvollisuusjärjestelmän, tavoite yhdistää koko järjestökenttää. Kaikkia kiinnostaa myös sosiaaliturvan uudistaminen vaikka malleissa onkin isoja eroja. Koko sukupolvea eri arvomaailmoista yhdistää samat teemat.

Näkkäläjärven mukaan nuorisojärjestöt ovat asevelvollisuuden uudistamisessa puolueita edellä. Asevelvollisuus nähdään vahvasti tasa-arvokysymyksenä, jonka pitäisi koskea myös naisia.

– Myös translain uudistamisen kaltaiset ihmisoikeuskysymykset ovat suurelle osalle nuorisojärjestöjä tärkeitä ja mieluisia puolueisiin verrattuna. Nähtävillä on myös puolueita vahvempaa tarvetta ilmastonmuutoksen torjumiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen.

– On mielenkiintoista nähdä millaisia linjauksia neuvotteluissa tehdään maahanmuuttoon. Nuoret näkevät, että Eurooppa ja Suomi harmaantuvat ja tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen voisi löytyä valmiutta myös suurimmalta osalta nuorisojärjestöistä.

Olisiko Demarinuoret valmiita hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten nuorisojärjestön kanssa?

– Aika vaikea on nähdä että sellainen tilanne tulisi, myös nuorisojärjestöpuolella.

Poliittisten nuorisojärjestöjen hallitusneuvotteluiden tiedotustilaisuus järjestetään perjantaina klo 14 eduskunnan kansalaisinfossa.