Perholehto kertoo ennakoineensa, että tietyt Demarinuorille tärkeät kysymykset olisivat sellaisia, joista muut neuvotteluihin osallistuneet nuorisojärjestöt olisivat hyvinkin eri mieltä. Toisin kävi.

– Kun ohjelmaa jälkikäteen katsoo, niin olen ehkä vähän yllättynyt siitä, kuinka sosialidemokraattinen se on. Ehkä erityisesti tulos työmarkkinapolitiikan puolella yllätti. Sinne on saatu ay-liikkeen näkökulmasta tärkeitä asioita – työväenpuolueen tavoitteet näkyvät siellä, Perholehto kertoo.

Hän laskee, että poliittiset nuorisojärjestöt kävivät nyt kolmatta kertaa varjohallitusneuvotteluja. Vuonna 2019 neuvotteluja veti Demarinuorten silloinen puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Nyt veturiksi valikoitui galluptulosten perusteella Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino.

Pinja Perholehto kertoo hallitustunnustelijan lähettäneen 25 kysymyksen patteriston järjestöille joulukuussa ja hallituspohja muodostui vastausten perusteella. Perholehto uumoilee, että hallitustunnustelija näki niistä, että yhteistä säveltä tiettyihin asoihin olisi ollut perussuomalaisten kanssa vaikeaa löytää.

On kysyttävä, mitä Perholehto ajattelee ajattelee käynnissä olevasta keskustelusta tulevasta – siitä elävän elämän oikeasta – hallituspohjasta. Hän toteaa, että mahdollisten ja mahdottomien hallituskumppaneiden yksilöiminen on kaksiteräinen miekka.

– Toisaalta asiakysymykset ratkaisevat, mutta toisaalta ei varmasti ole niinkään, että kaikki Suomen eduskuntapuolueet mahtuisivat samaan hallitukseen. Asiakysymystenkään perusteella, ja siksi on ehkä vähän falskia antaa kuvaa siitä, että kaikki mahtuvat. Ei pidä liikaa hyssytellä sitä keskustelua, että keiden kanssa mennään ja keiden kanssa ei, Perholehto sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kokoomusnuorten Ida Leino piti avauspuheen eduskuntapuolueiden poliittisten nuorisojärjestöjen varjohallitusneuvotteluissa Säätytalolla Helsingissä 12. tammikuuta 2023. (Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa)

PALATAAN nuorisojärjestöjen hallitusneuvotteluihin ja Pinja Perholehdon mainitsemiin työelämään liittyviin kirjauksiin. Työllisyystoimissa yksi iso painopiste on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Demarinuorille olikin tärkeää pitää huolta siitä, ettei sen myötä synny kaksia työmarkkinoita.

Siitä huolehditaan muun muassa kriminalisoimalla alipalkkaus sekä vahvistamalla työsuojeluviranomaisen resursseja. Lisäksi ammattiliitoille myönnetään kanneoikeus osana oikeudenmukaista työelämää.

– Nämä olivat ehkä sellaisia, joista ajattelin, että ne eivät ikimaailmassa mene läpi. Sitten toisaalta oikeistolaisille puolueille tärkeimmät tavoitteet, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen ovat sellaisia, joita siellä siellä ei ole, Perholehto kuvailee.

Yhteinen sävel löytyi joistain asioista helpommin, toisista hankalammin. Talouden kokonaisuus oli Perholehdon mukaan asia, josta – ei ehkä kovin yllättäen – eniten hankaluuksia päästä yhteisymmärrykseen. Valiokunnista kerrottiin Perholehdon mukaan, että myös ilmasto- ja ympäristökysymyksistä oli väännetty paljon.

Perholehto kuitenkin sanoo, että erimielisyyksiä ei ollut niinkään tavoitteiden suhteen. Leinon varjohallitus on yhtä mieltä siitä, että tulevan vaalikauden sopeutustarve on neljä miljardia euroa. Samoilla linjoilla ollaan siitäkin, että Suomi on vuonna 2030 hiilineutraali, luontokadon pysäyttänyt kiertotalousyhteiskunta. Keskusteluja käytiin enemmänkin keinoista, millä tavoitteisiin päästään.

– Luulen, että tämä kuvastaa myös sitä, mikä tällä hallituskaudella on oikean hallituksenkin toiminnassa ollut vaikeaa, Perholehto summaa.

HALLITUSOHJELMASTA nuoret neuvottelivat hyvin tiiviillä aikataululla – valmista piti olla vuorokaudessa. Se tarkoittaa väistämättä sitä, että kaikkeen ei millään ehditä tarttua niin perusteellisesti kuin haluttaisiin. Esimerkiksi ministerinsalkkuja ei ehditty jakaa.

– Olisimmepa ehtineet! Päätimme nimittäin isosta hallinnon uudistuksesta, jossa luovutaan ministeriöistä ja siirrytään yhtenäiseen valtioneuvostoon, Pinja Perholehto kertoo.

Tavoitteena on Pinja Perholehdon mukaan paitsi leikata kuluja myös kiinnittää huomiota siihen, miten monet teemat ovat hallinnonrajat ylittäviä.

– Suuret teemat – tulevaisuus, digitalisaatio, kestävä kehitys. Varmasti tällaisiin olisi varmasti haluttu nimittää uudenlaisia ministereitä, mutta aika ei riittänyt siihen.

Poliittisten nuorisojärjestöjen mukaan neuvotteluissa on tarkoitus tuoda esille nuorten tärkeänä pitämiä linjauksia ja visioita politiikkapäätöksistä seuraavalla hallituskaudella. Samalla se on kuitenkin järjestöjen aktiiveille mahdollisuus oppia uutta.

– Se on hyvä paikka kouluttaa omaa jäsenistöä neuvotteluun, omien argumenttien ennalta perusteluun, valiokuntatyöskentelyyn ja samalla antaa heille mahdollisuus tutustua muiden poliittisten nuorisojärjestöjen ihmisiin. On hyvä törmäyttää ihmiset, koska usein se myös hälventää ennakkoluuloja, joita saattaa toisen poliittisen nuorisojärjestön ihmisistä olla, Perholehto kiteyttää.