UPM, Metsäteollisuus ry:n ”pahapoika”

Björn Wahlroosin mielipiteet tuntevat kaikki. Tuoreessa kirjassaan hän arvosteli erityisesti ammattiyhdistysliikettä ja yleissitovuutta. Liittokierroksen aikaan Wahlroos uhkasi että tehtaita laitetaan kiinni jos ay-liikkeen vaatimuksiin suostutaan. Vaatimuksilla hän viittasi kikyn 24 tuntiin, vaikka näiden hyöty vuorotyötehtaissa on vain teoreettinen. Paperiliiton puheenjohtaja vahvisti kikyn vaikeuttaneen liittokierrosta (Yle 25.1.2020).

UPM:n toimitusjohtaja Pesonen kertoi yhdeksi Kaipolan tehtaan lakkauttamisen syyksi työntekijöiden palkat, vaikka saa itse 7 miljoonan palkkaa vuodessa (SK 31.8.2020). Pesonen on UPM:n toimitusjohtaja sekä Metsäteollisuus ry:n varapuheenjohtaja ja Wahlroos on UPM:n hallituksen jäsen. Metsäteollisuus erosi vuonna 2016 työnantajien keskusliitosta, EK:sta, koska piti kikyn 24 tuntia liian pienenä. Ero tapahtui pian kiky-sopimuksen jälkeen. Koska liittokierroksella kikyn 24 tuntia katosivat, päättivät he lopettaa koko TES-toimintansa. Stora Enso ja Metsä Group eivät pidä UPM:n kovasta linjasta ja Kotkamills erosikin jo metsäteollisuudesta. Metsäteollisuus ry hajoaakin siis tosiasiassa linjaerimielisyyksien vuoksi.

Minimipalkkalaki on ansa

EU valmistelee minimipalkkadirektiiviä, mutta Suomessa palkat määritellään vain työehtosopimusten ja yleissitovuuden kautta. Minimipalkkalakia esitettiinkin vastavetona Metsäteollisuuden toimille.

Minimipalkkalaki ei kuitenkaan voi olla enemmän, kuin mitä laillisesti tunnustetut työntekijäliitot ja työnantajaliitot ovat sopineet pienimmistä palkoista yleissitovissa TES:ssa. Miksi kukaan sitten edes tarvitsee minimipalkkalakia? Siksi, että se antaa työmarkkinajärjestöille syyn lakkauttaa itsensä.

Jos tarpeeksi monta työehtosopimusta purettaisiin, purkautuisi myös yleissitovuus ja minimipalkkalain mukaisesta TES-tasoa alhaisemmasta palkasta muodostuisi työnantajien tavoite työpaikkakohtaisissa ja henkilökohtaisissa palkkaneuvotteluissa. Tämä on keskuskauppakamarin ja Suomen yrittäjät ry:n pitkäaikainen tavoite – poistaa kaikki palkan lisät ja alittaa TES-palkkataso. Paras lääke tähän on työntekijöiden joukkovoima, eli oikeus järjestäytyä ammattiliittoihin ja siten neuvotella isona joukkona palkoista.

Kokonaispalkka ei muodostu pelkästä tuntipalkasta tai kuukausipalkasta. Palkkaan kuuluvat myös TES:ssa sovitut palkankorotukset, palkkajärjestelmä, vuorolisät, työajan lyhennyslisät, pekkaspäivät, arkipyhäkorvaukset, palkallinen äitiys- ja isyysvapaa, palvelusvuosilisät tai -vapaat, lomarahat, sairausajan- ja lapsen sairausajan palkka, hälytyslisät, sekä tietenkin mitä paikallisesti on TES:n mukaan sovittu tuotantoon tai suoriutumiseen perustuvista bonuksista. TES:ssa on myös sovittu työajastakin laista poiketen alan tarpeiden mukaan. Kaiken tämän kirjaaminen lakiin sellaisenaan ei palvelisi kenenkään tarpeita, eikä siihen löytyisi eduskunnassa poliittista yhteisymmärrystäkään.

Ja haluaisiko kukaan, että palkka ja työaika olisivat jokaisen eduskuntavaalin pääteema? Kiky opetti äänestäjille sen, ettei niitä voi enää koskaan uskoa poliittisten toimijoiden sorkkien varaan.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton aktiivi ja pääluottamusmies Kokkolasta.