AKT:n mielestä Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan julkaisema tutkimus on yksiselitteinen. Sen mukaan liki kaksi kolmasosaa eli runsas 61 prosenttia suomalaisista ei halua rajoittaa lakko-oikeutta missään oloissa. Suomalaiset pitävät lakko-oikeutta perusoikeutena.

Lakko-oikeus on suomalaisille perusoikeus ja tärkeä demokratian väline, liitto muistuttaa. Suomessa on lakkoiltu lyhyempien työpäivien sekä työntekijöiden sopimusoikeuksien puolesta.

– Niissä maissa, joissa on vahva ammattiyhdistysliike, hyvinvointi on tasaisesti jakautunutta ja myös heikommassa asemassa olevista kansalaisista huolehditaan. Lakko-oikeuden rajoittaminen on selkeä viesti vahvojen tavoitteesta rajoittaa heikompien oikeuksia.

Halutaanko hallitusneuvotteluissa todella lähteä sille tielle, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kysyy.

– Kyse hallitusneuvottelijoiden halussa rajata lakko-oikeutta ei ole mistään muusta kuin siitä, että poliittiset vastustajat haluavat viedä työntekijöiltä viimeisetkin välineet reagoida, hän toteaa tiedotteessa.

– Julkisuudessa viljellään käsitystä, että ”aina ne ovat lakossa”, mikä ei pidä paikkaansa. Lakkoihin ei ryhdytä kevein perustein vaan aina viimeisenä keinona. Lakkojen ulkopuolelle myös rajataan turvallisuuteen, terveyteen ja huoltovarmuuteen liittyviä töitä, AKT:n järjestöpäällikkö Juha Häkkinen korostaa.

AKT MUISTUTTAA faktoista lakkojen suhteen. Liitto lakkoili ennen helmikuuta viimeksi palkkojen puolesta vuonna 2010. Sitä ennen AKT osallistui vuonna 2019 myötätuntolakkoon tukeakseen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työtaisteluita. Finnairin viime syksyn ulosmarssin lisäksi on ollut yksittäisten yritysten saartoja.

– Todellisuus lakkoherkkyydessä on tarua ihmeellisempää.

Häkkinen huomauttaa, että valtaosa suomalaisista on samaa mieltä AKT:n kanssa, eikä halua rajoittaa lakko-oikeutta missään olosuhteissa. Evan tutkimustulosten mukaan rajoittamista vastaan ovat erityisesti nuoret 18-25-vuotiaat jopa 69 prosentin osuudella.

– Lakko-oikeutta ei saa viedä tulevilta sukupolvilta.

PERINTEISESTI esimerkiksi Tanskassa on AKT:n mukaan ollut enemmän lakkoja kuin Suomessa.

– Myös Norja on pitkään mennyt ohi menetetyissä työpäivissä. Isossa kuvassa 1990-luvusta alkaen Suomen työtaistelujen määrä, kesto ja menetettyjen työpäivien määrä on vähentynyt.

Työehtosopimukset ovat se mekanismi, jolla solmitaan ja ostetaan työrauha, AKT muistuttaa.

– Jos ammattiliitto ei työehtosopimuksen rauettua saisi osoittaa kantaansa työtaistelulla, olisi Suomi pian EU:n ihmisoikeustuomioistuimessa ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hampaissa.

Periaate yhdistymisvapaudesta on kirjattu ILO:n perustamissopimukseen. Lakko-oikeus tunnustettiin ILO:ssa jo vuonna 1927 nimenomaan osana yhdistymisvapautta.

POLIITTISET lakot ovat AKT:n mukaan hyvin harvinaisia, viimeksi niitä on ollut Suomessa vuonna 2018. Poliittisista lakoista on työtuomioistuimen ennakkoratkaisu vuodelta 1973. Silloin AKT vauhditti päivän lakolla työaikalain muutosta ja autoliikenteen lakisääteisiä taukoja.

Työtuomioistuin katsoi, ettei AKT:n eduskuntaan kohdistama painostustoimenpide rikkonut työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta.

– Päätös oli linjanveto siitä, että poliittisella lakolla on mahdollisuus puolustaa oikeuksia ja toimia silti lain ja työrauhavelvoitteen mukaan, liiton tiedotteessa todetaan.