Vuonna 1939 valmistunut Porin lentokenttä toimi jatkosodan aikaan Saksan ilmavoimien keskeisenä huoltokenttänä, vastaten muun muassa Pohjois-Norjaan ja Suomeen ryhmitettyjen lentoyksiköiden suuremmista huolloista ja kaluston vaihdosta. Sen yhteydessä toimi Luftwaffen kenttälentovarikko, Feldluftpark Pori. Porissa palveli sodan aikaan enimmillään 3000 saksalaista sotilasta, joita varten rakennettiin huomattava määrä majoitus- ja muonituskapasiteettia lentokentän lähiympäristöön.

Porin pamaus

Kun saksalaiset vetäytyivät alueelta syyskuussa 1944, he räjäyttivät osan rakennuksistaan tapahtumasarjassa, jota kutsutaan Porin pamaukseksi. Tämän lisäksi osa rakenteista, kuten Porin metsään piilotetut lentokoneiden sirpalesuojat ja rullaustiet, jäivät sodan loputtua tarpeettomiksi ja ne jätettiin luonnon armoille. Monet tällaiset rakenteet ovat edelleen nähtävissä ja myös osin kaupunkilaisten käytössä kaupunkipuiston alueella.

Satakunnan Museo on pyrkinyt selvittämään huoltotukikohdan sodanaikaisen rakennuskannan levittäytymistä Porin lentokentän ympäristöön, ja alueella on valmistunut mittava inventointityö, jonka osana satoja saksalaisten ja suomalaisten tarpeisiin rakennettuja rakennuksia on kartoitettu.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa lukiolaiset pääsevät osallistumaan alueella suoritettaviin konfliktiarkeologisiin tutkimuksiin, jotka selvittävät saksalaisten jälkeensä jättämää materiaalista jäämistöä Porin kaupunkipuiston alueella. Lisäksi opiskelijat tutustuvat laajemmin lentokentän sodanaikaiseen historiaan ja dokumentoivat alueella edelleen nähtävissä olevien rakenteiden jäänteitä.

Satakunnan Museo järjestää yhteistyössä Porin kansalaisopiston kanssa syksyllä 2020 myös muille aiheesta kiinnostuneille luento- ja kaivauskurssin Sodan jäljet Porissa – konfliktiarkeologiaa ja paikallishistoriaa. Kurssista tiedotetaan lisää kevään aikana.