Ikonen sysää asian ratkaisua hyvinvointialueille, mutta näkee, että valtiokin voi olla tukena miettimässä, miten vuokratyövoimaa kyettäisiin välttämään.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) allekirjoittaa, että vuokratyövoiman kalleus on ongelma eritoten vuokralääkäreiden osalta.

– Ne korvaukset, joita hyvinvointialueet joutuvat maksamaan, ovat aika kohtuuttomia. Kyllähän enenevässä määrin myöskin hoitajat siirtyvät vuokratyöfirmojen listoille ja sitä kautta hoitotyön kustannus kasvaa.

– Täytyy panostaa työn tekemisen tapaan, työnjakoon ja viihtyvyyteen.

Juuson mielestä myös niin kutsuttuihin hoitajapooleihin pitäisi satsata. Pooleissa on palkattu vakinaisia hoitajia, joille ei ole osoitettu kiinteää työpistettä. Poolista voi palkata sijaisia esimerkiksi sairastuneiden paikkaajiksi.

– Pooleja on joissain määrin kokeiltu eri sairaanhoitopiireissä. Ne ovat kyllä toimivia. Sieltä voidaan saada nopeasti tilalle hoitaja sairaustapauksissa.

Juuso nostaa hyvänä esimerkkinä esiin myös Pohjois-Suomessa osuustoimintamallilla pyörivän lääkäreitä välittävän osuuskunta Tervian.

– Sitten on tietysti yksittäisiä lääkäreitä, jotka tekevät keikkaa hädänalaisissa sairaaloissa, jotka eivät mistään muualta saa lääkäriä. Heidän pyytämät palkkiot kuulostavat kyllä aika kohtuuttomilta, Juuso lisää.

MINISTERI kertoo ymmärtävänsä, että hyvinvointialueilla työskentelevistä ammattilaisista ei tunnu kohtuulliselta, mikäli keikkalääkäri tulee tekemään pieniä lyhyitä sijaisuuksia korkeammalla palkalla kuin vakituiset työntekijät.

Toisaalta vuokratyön tekeminen voi olla myös hoitajille mahdollisuus kohottaa pieniä ansioita.

– Kyllä se on selvä, mutta kyllä keikkalaisellakin on omat huonot puolensa, vaihtuvat työympäristöt esimerkiksi. Toiset hoitajat arvostavat sitä, että he voivat tehdä omalla osastollaan töitä. He ovat erikoistuneet johonkin tiettyyn asiaan ja heillä on siellä hyvä ja turvallinen työsuhde, he viihtyvät, esimiehen kanssa kaikki toimii ja työ on sopivasti joustavaa. Kyllä sekin on arvokas asia, Juuso sanoo.

Hallituksen keinoista puuttua sote-vuokratyövoiman kalleuteen Juuso nostaa esiin hyvinvointialueiden ohjauksen ja sellaisten toimintamallien käyttöönoton, joilla saadaan vakinaista hoitohenkilökuntaa pysymään työssään.

– Tämä on oikeastaan ainoa tapa. Jos jotakin lainsäädännöllä voidaan tehdä tämän hyväksi, niin se varmasti tehdään, mutta käsittääkseni hyvinvointialueilla on jo nyt aika hyvät mahdollisuudet puuttua tähän, jos he haluavat siihen satsata. Eli katsotaan työnjakoa, lyhyiden sairauslomien paikkaamista esimerkiksi pooleilla ja panostetaan työn viihtyvyyteen ja vuorojärjestelmän joustavuuteen sekä siihen, että hoitajat tekevät sitä työtä, mihin heidät on koulutettu.

Valtion ohjauksesta puhuttaessa Juuso nostaa esiin myös sote-henkilöstöpulan helpottamisen hallituksen edistämän Hyvän työn ohjelman avulla. Sen ohjelma-asiakirjaa jalkautetaan hyvinvointialueille.

– Ministeriöiden edustajat kokoontuvat tasaisin väliajoin hyvinvointialueiden johtajien kanssa. Nämä verkostot ovat tällä hetkellä aika tiiviit ja ohjaus on vahvistumassa. Kyse on lähinnä hyvien käytänteiden kehittämisestä ja ohjauksesta toimimaan tietyllä tavalla.

HALLITUSOHJELMAN mukaan hallitus hyödyntää hoitoonpääsyn parantamisessa ja hoidon jatkuvuuden vahvistamisessa myös omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallia. Lisäksi hallitus aikoo selvittää ”ammatinharjoittajan mallin hyödyntämistä”.

Juuso toteaa, että ammatinharjoittajamalli on selvitysasteella. Tämän jälkeen hän viittaa siihen, että pohdinnassa on ollut myös esimerkiksi Tanskan kaltainen omalääkärimalli.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) muistutti noin vuosi sitten Helsingin Sanomissa, että ammatinharjoittajamallia selvitettiin Suomessa noin parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin hankkeessa nähtiin ongelmia eikä se edennyt.

”Kyseinen mallihan on vallitseva Keski-Euroopassa ja myös Tanskassa. Valtio maksaa niissä lääkäreille valtakunnallisen sopimuksen mukaisen vuosipalkkion, mutta lääkärit eivät ole palkkasuhteessa valtioon tai maakuntaan”, Lindén kirjoitti.

Juuso ei lähde ottamaan kantaa siihen, millaista mallia Orpon hallitus ammatinharjoittajamallilla tarkoittaisi tai mikä olisi sen suhde omalääkärimalliin.

– Tämä on tarkoitus selvittää. En halua lukita millään tavalla selvityksen tuloksia ottamalla kantaa tässä vaiheessa. Selvitetään ensin ja katsotaan sitten, mitä mieltä asiantuntijat ovat.

Korjattu klo 10.40 ministeri Kaisa Juuson puolue perussuomalaiseksi.