Vain muutamia kuukausi myöhemmin Gros siirrettiin sivuun keväästä saakka jatkuneiden palkanmaksuongelmien selvittelyjen johdosta.

SDP Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma hämmästelee Grosin palkitsemista. Hän vaatii, että palkkio pitää periä takaisin.

– Onhan tämä pöyristyttävää tilanteessa, jossa palkkoja on jäänyt maksamatta, koska johto on epäonnistunut eikä ole ollut järjestelmämuutoksessa tilanteen tasalla. Sitten sotkun alkuvaiheessa on vielä maksettu 1 500 euron kertapalkkio. Eihän meillä ole kaupungissa maksettu pitkään aikaan tavallisellekaan duunarille hyvästä suorituksesta kerta- tai tulospalkkioita. Onhan se nyt aivan pöyristyttävää, että maksetaan johtajalle huonosta suorituksesta palkkio. Arvojärjestys on vinksallaan.

– Sitten käytät sen pienipalkkaisen maksamatta jääneen palkan sen johtajan palkitsemiseen, jonka moka se on ollut, että palkkaa ei makseta, hän tuhahtaa.

Palkkion myöntänyt kansliapäällikkö Sami Sarvilinna sanoi Helsingin Sanomille, että kertapalkkio on annettu kesäkuussa vallinneiden tietojen perusteella eikä hän näe aihetta jälkiviisaudelle.

– Tässä nimenomaan on syytä jälkiviisasteluun. Hänenkin pitäisi katsoa peiliin ja peruuttaa tehty päätös. Tästä tuleva viesti on räikeän moraalisesti väärin. Ei tämä kestä päivänvaloa tilanteessa, jossa 1500 euron pienipalkkaisia työntekijöitä on kesällä jäänyt vaille rahoja.

HELSINGIN KAUPUNGIN palkkasotku on vellonut kuukausitolkulla. Eveliina Heinäluoma toteaa, että myös pormestari Juhana Vartiaisen (kok.) olisi syytä katsoa peiliin.

– Vartiainen on vastannut korjaustoimenpiteiden johtamisesta ja myös viestinnästä. Häneltä on puuttunut sekä nopea liikkeellelähtö korjausten tekemiseksi että kriisijohtamisen ote.

Heinäluoma toteaa, että Vartiaisen olisi pitänyt välittömästi perustaa korjaustyötä ja viestintää johtava työryhmä.

– Viestintä on ollut täysin puutteellista, työntekijät ovat olleet huonojen tietojen varassa. Palkkojen saaminen on edellytys ihmisten arjelle, kaupassakäynnille ja vuokranmaksulle. Lisäksi hintataso on viime aikoina noussut. Kun on epäonnistuttu työntantajan tärkeimmässä tehtävässä, palkanmaksussa, pitäisi myös pormestarin katsoa peiliin ja katsoa, onko virkamiesjohto ollut tehtäviensä tasalla. Minun silmiini näyttää siltä, että ei ole ollut ja silloin täytyisi virkamiesjohdon ihmisiä vaihtaa.

Palkkasotkujen ratkomisessa ollaan Heinäluoman mukaan yhä “suossa”.

– Ja käsittääkseni upotaan syvemmälle. Nämä ihmiset, jotka ovat olleet vastuussa, eivät ole olleet tehtäviensä tasalla. Pitäisi saada uusi porukka johtamaan korjaustyötä.

BUDJETTINEUVOTTELUT OVAT alkamassa Helsingissä ensi viikolla kaupunginhallitusryhmien kesken.

Paljon puhetta ovat ehtineet herättää jo kasvatukseen ja koulutukseen kaavaillut 17 miljoonan euron säästöt.

– On ollut ilmassa saneerausmielialaa, Heinäluoma suree.

Todellinen budjettivääntö on kuitenkin vasta alkamassa.

Eveliina Heinäluoma toteaa, että monen kriisin – Ukrainan sodasta elinkustannusten nousuun – ollessa Suomessa yhtä aikaa päällä, julkisen vallan on kannettava leveillä harteillaan vastuuta.

Hän painottaa, että Helsingin kaupunki on hoitanut pitkään talouttaan vakavaraisesti ja siksi poikkeusaikoinakin pitäisi olla mahdollista pitää julkiset palvelut päiväkodista kouluun ja sote-puolelle toiminnassa.

– Tällaisessa tilanteessa pitäisi julkisen vallan ja Helsingin kaupungin pystyä varmistamaan, että julkiset palvelut toimivat ja ihmiset voivat luottaa, että arki pyörii. Korona-aikana valtio tuli apuun. Nyt on minun mielestäni kaupungin tehtävä huolehtia asiasta vastuullisen julkisen toimijan sekä työnantajan näkökulmasta. Nyt ei ole aika leikkauksille eikä kaupunkiorganisaation myllerryksille, Heinäluoma näkee.

– Meillä on valtava työntekijäpula monissa ammateissa, myös päiväkoti- ja koulupuolella. Emme voi syventää työntekijäpulaa sillä, että aletaan säästää ja laitetaan olemassaolevat työntekijät entistä ahtaammalle.

Hän huomauttaa myös, että Helsingillä on vielä iso tehtävä edessään palauttaa palkkakriisin jälkeen työntekijöiden luottamus ja usko, että heidän osaamistaan arvostetaan.

– Siihen tarvitaan monia keinoja, rahallista tai esimerkiksi työsuhdematkalippujen kautta työnantajalta tulevaa hyvitystä.

YHTÄ LAILLA kuin päiväkotien ja koulujen toiminnan turvaamisesta, Heinäluoma kantaa huolta myös tukipalveluista, kuten koulujen ja senioritalojen ruokahuollosta tai talvisin vaikkapa kaupungin oman palveluntuottajan Staran suorittamasta lumenaurauksesta.

– Nyt ei ole aika myllertää liikelaitosmallia ja lähteä yksityistämään esimerkiksi ruokahuoltoamme.

Heinäluoma sanoo, ettei kaipaa ulkoistuslinjaa talouden epävarmuustekijöidenkään vuoksi.

– On tärkeää epävakaan ajan keskellä, että tukipalvelut toimivat.

Helsingissä uudistetaan myös hitas-järjestelmää. Tähänkin Heinäluoma toivoo malttia ja ylipäänsä pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikkaan.

– Hitas on ollut monille lapsiperheille ensimmäinen askel omistusasumisen pariin. Tarvitsemme mallin, joka tukee myös lapsiperheitä. SDP on esittänyt, että käyttöön voisi ottaa asukasvalintaperusteet, jotta hitas-järjestelmä muuttuisi oikeudenmukaisemmaksi ja kohdentuisi niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Heinäluoman mukaan SDP haluaa myös, ettei hitas-pohdintaa käydä budjettikäsittelyn yhteydessä.

HUS-YHTYMÄ on suunnitellut jättimäisiä säätöjä tulevaksi vuodeksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä säästölistalla ovat niin Malmin sairaalan yhteispäivystyksen ja päivystysosaston lopettaminen kuin Lohjan ja Porvoon sairaaloiden yhteispäivystysten ja traumapäivystysten lopettaminen. Myös Lohjan synnytyssairaalan toiminta lakkaisi.

Eveliina Heinäluoma toteaa hallituksen lisänneen Helsingin ja Uudenmaan sote-rahoitusta 300 miljoonalla eurolla.

Hän myös huomauttaa, että sote-rahoitus nousee viiveellä. Tämän vuoksi tilannetta pitäisi katsoa HUS:ssakin useamman vuoden perspektiivillä.

– Ensi vuoden osalta pitäisi tehdä kaikki tarvittavat ratkaisut, jotta tärkeät sote-palvelut voidaan turvata päivystyksestä synnytystoimintaan.