Taustalla oli kansanedustaja Ano Turtiaisen pääsiäisviikonloppuna julkaisema tviitti, jota moni piti uhkaavana.

Yle on kertonut, että perjantaina ei enää keskusteltu yksittäisestä kansanedustajan Twitter-viesti, vaan puhe oli puhemies Anu Vehviläisen mukaan ylipäänsä sananvapauden rajoista 2020-luvun viestintäympäristössä.

– Yksimielinen viesti palaverista oli, että emme hyväksy minkäänlaista väkivaltaretoriikkaa eikä väkivallalla uhkailua tai avointa tai piilotettuakaan uhkailua, Vehviläinen sanoi Ylelle.

– Pidän sitä hyvänä, että Turtiainen omassa vastineessaan toi esille, ettei millään tavalla ole uhka muille edustajilla, Vehviläinen totesi Ylelle.

Eduskunnalta ei tullut Turtiaiselle seurauksia, sillä Vehviläisen mukaan ei ole eduskunnan asia mennä puuttumaan kansanedustajan muualla tehtyihin avauksiin.

– Se ei poista kansanedustajan henkilökohtaista vastuuta sanoistaan, Vehviläinen lisäsi Ylelle.

Puhemiesneuvoston pöytäkirjoista ilmenee, että Turtiaisen tviittiä on käsitelty eduskunnassa äärimmäisen vakavasävyisten asiantuntijalausuntojen pohjalta.

Puhemiesneuvosto on pyytänyt lausunnot ja oikeudellista analyysia Turtiaisen tviitistä rikosoikeuden professoreilta Kimmo Nuotiolta ja Matti Tolvaselta.

“Kaikkia vituttaa jo. Ystäväni sanoi – ”olen valmis tappamaan, jos jollekin tässä maassa pakolla laitetaan maski.” No, en minäkään sellaista katsoisi sivusta. Terveisiä kollegoille, jotka olette maskipakon kannalla”, Turtiainen oli tviitannut.

Nuotion mukaan käytetty ilmaisutapa “sisältää vähintään peitellyn uhkauksen siitä, ettei edustaja Turtiainen tulisi katsomaan sivusta asiaa ja hän myös osoittaa viestinsä selvästi kollegoille kansanedustajille, joskaan viestistä ei käy yksiselitteisesti ilmi, että hän tulisi kohdistamaan väkivaltaa tai muita toimiaan nimenomaan kansanedustajiin.”

Hän pohtii asiantuntijalausunnossaan, onko kyse laittomasta uhkauksesta.

“Katsoisin, että ed. Turtiaisen uhkaus on sillä tavalla peitelty ja yleinen, ettei laittoman uhkauksen tunnusmerkistö välttämättä toteutuisi. Se on kuitenkin tehty julkisesti ja myös osoitettu edustajakollegoille, jolloin sen voi katsoa pyrkivän uhkauksenomaisesti vaikuttamaan edustajien työhön”, Nuotio toteaa.

“On vaikea arvioida, kuinka vakavissaan uhkaus on esitetty. Viestin sävy kuitenkin kertoo siitä, ettei kyse ole mistään sanaleikistä tai muusta kevyestä ilmaisusta, vaan vahvasta kannanotosta itselle tärkeässä asiassa. Juuri valmius väkivallan käyttöön tekee siitä hyvin voimakkaan ja poikkeuksellisen. Itse en muista vastaavaa kansanedustajan kannanottoa viime vuosilta tai vuosikymmeniltä.”

Viestiä voisi Nuotion mukaan myös ajatella myös muun muassa julkisena kehottamisena rikokseen, koska sen mukaan vakavakin väkivalta olisi hyväksyttävää.

“Näkisin, että tämä säännös olisi varsin lähellä soveltua, sillä tällainen voisi saada muita henkilöitä uskomaan, että väkivaltaan turvautuminen asiassa on oikeutettua, mikä loisi vaaran siitä, että tällainen rikos tai useampia toteutuisi”, Nuotio kirjoittaa.

Nuotion lausunnon voi lukea kokonaan tästä linkistä

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen analysoi tviittiä rikoslain 17 luvun 1 §:n pohjalta. Hänen nähdäkseen tviitti ei voi täyttää laittoman uhkauksen (RL 25:7) tunnusmerkistöä, “koska twiitissä ei ole yksilöity mahdollisesti uhattavaa tahoa, mitä laittoman uhkauksen tunnusmerkistön soveltaminen edellyttää.”

“En katso twiitin lopussa mainittujen terveisten maskipakkoa kannattaville kollegoille tarkoittavan sitä, että suorastaan näitä kollegoita uhattaisiin väkivallalla. Tulkitsen Turtiaisen tässä viittaavan maskipakon seurauksista niille viranomaisille, jotka koettaisivat toteuttaa pakkoa käytännössä. Kollegoita varoitetaan siitä, ettei pidä säätää maskipakkoa, jonka täytäntöönpanoa valvovat viranomaiset voisivat joutua kansalaisten väkivallan kohteeksi”, Tolvanen jatkaa.

Tolvanen pohtii myös monipolvisesti, olisiko Turtiainen voinut syyllistyä julkiseen kehottamiseen rikokseen. Tässä yhteydessä hän muun muassa katsoo “mahdolliseksi tulkinnan, jonka mukaan Turtiaisen arvioidaan vähintään houkutelleen kannattajiaan vastustamaan maskipakon täytäntöönpanoa jopa väkivaltaan turvautumalla.”

Tolvasen argumentaation ja johtopäätökset voi lukea kokonaan tästä linkistä