Politiikka
17.7.2018 09:09 ・ Päivitetty: 17.7.2018 11:29
Presidentti isännöi suurvaltajohtajia, pääministeri oli asuntomessuilla – Tutkija: “Työnjaossa on ongelma, jos ajattelee perustuslain kirjainta ja henkeä”
Putinin ja Trumpin pelättiin ennakolta kävelevän Euroopan ylitse esimerkiksi Krimin tunnustamiseen tai Baltian sotaharjoituksiin liittyvissä kysymyksissä. Mitään tällaista ei maanantain huippukokouksessa tapahtunut, mutta kokouksen teemat herättävät kysymyksen siitä, olisiko myös pääministeri Juha Sipilällä pitänyt olla kokouksessa rooli.
Maanantain kokousta isännöi itseoikeutetusti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Huippukokouksen aikaan Porissa asuntomessuilla vierailleen pääministeri Sipilän (kesk.) rooliksi jäi ilmoittaa, että valtio maksaa kokouksen laskun.
Ulkopolitiikan johtajuus on mennyt Suomessa eri suuntaan kuin perustuslakiuudistuksessa vuonna 2012 ajateltiin, toteaa Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund.
Ongelma liittyy Grönlundin mukaan ennen muuta Niinistön ja Sipilän keskinäiseen työnjakoon.
– Koko ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja välillä myös EU-asiat menevät Niinistölle. Siinä on ongelma, jos ajattelee perustuslain kirjainta ja henkeä, Grönlund sanoo.
Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
EU-asiat luokiteltiin vuoden 2012 uudistuksessa osaksi sisäpolitiikkaa ja siten pääministerin tontille kuuluviksi. Silti Suomea edusti myös Brysselin Nato-kokouksessa Sipilän sijaan Niinistö.
“Voi tietysti olla, että heillä hyvinkin tiivis yhteydenpito, se ei vain ulospäin näy.”
– Selvää on, että Niinistö käyttää hyväkseen sitä, ettei Sipilää tunnu ulkopolitiikka kiinnostavan. Oli tapahtuma mikä tahansa, tuntuu että presidentti vastaa. Voi tietysti olla, että heillä hyvinkin tiivis yhteydenpito, se ei vain ulospäin näy.
Perustuslakia ryhdyttiin Suomessa uudistamaan ulkopolitiikan osalta heti Kekkosen jälkeen, koska hänen kaltaistaan vallankäyttöä ei haluttu enää kokea uudestaan. Kekkosen aikaan Suomessa elettiin puolipresidentillisessä järjestelmässä. Perustuslain uudistusten myötä poistui myös presidentin veto-oikeus ristiriitatilanteissa. Nykyisin presidentin ja pääministerin mahdolliset linjaerimielisyydet ratkaisee eduskunta.
– On selvää, ettei kukaan halua sellaista ristiitaa hallituksen ja presidentin välille, mutta käytäntö on mennyt eri suuntaan kuin perustuslain muutoksessa ajateltiin. Muutoksella haluttiin vahvistaa hallituksen ja pääministerin asemaa, nyt Niinistöllä on hyvin vahva asema.
Grönlundin mukaan kysymystä ei pidä sekoittaa siihen kuka presidentin tai pääministerin tehtävää kulloinkin hoitaa, vaan se kytkeytyy instituutioihin. Hän sanoo ymmärtävänsä, että Trumpin ja Putinin huippukokousta isännöi nimenomaan presidentti Niinistö, vaikka pääministerillä on nykymallissa huomattavasti presidenttiä enemmän valtaa.
– Ymmärrän, että Niinistö isännöi huippukokousta, johon osallistuivat kahden hyvin presidenttikeskeisen suurvallan johtajat, mutta miksi pääministeri halusi olla tuolloin mieluummin Porissa asuntomessuilla kuin Helsingissä, Grönlund ihmettelee.
Uutisen alkua muokattu.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.