STT:n itsenäisyyspäivähaastattelussa Niinistö arvioi, että tulevat viikot ovat ratkaisevia epidemian leviämisen kannalta.

Hän sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että pääkaupunkiseutu on ollut paljon otsikoissa pahentuneen koronatilanteen takia. Vaara epidemian pahenemisesta koskettaa kuitenkin koko maata.

Taudin leviämisen estämiseen pitäisi keskittyä hänen mukaansa yhdessä.

Onko presidentti huolissaan siitä, että alueiden ja hallituksen välinen eripura johtaa vaillinaisiin koronatoimiin?

– Minusta ei ole koskaan hyvä, jos vakavan ongelman ilmetessä niin kuin nyt korona, syntyy sellaista keskustelua, jossa tapahtuu keskinäistä moittimista. Nyt on syytä keskittyä siihen, että tuo torjuttaisiin, Niinistö vastaa.

Hallitus harkitsee parasta aikaa, tarvitseeko se valmiuslain mukaisia erityisvaltuuksia. Kansalaisten oikeuksia rajoittavan lain aktivointi edellyttää valtioneuvoston ja presidentin yhteistä arviota siitä, että maassa vallitsevat poikkeusolot.

Presidentti Niinistön mukaan hallitus ei ole vielä indikoinut, että se tarvitsisi poikkeuksellisia valtuuksia. Konkreettinen tarve olisi edellytys sille, että poikkeusolot voidaan todeta.

Ulkoinen edellytys sen sijaan täyttyy Niinistön mukaan kuten keväälläkin, jolloin valmiuslaki aktivoitiin ensimmäistä kertaa.

– Ensimmäinen kriteeri, jonka täytyy täyttyä on taudin laatu ja luonne eli että pandemia on selvästi uhkaava. Ulkoinen edellytys täyttyy tällä hetkellä.

Niinistö uskoo, että tilanteen tiuketessa pääministeri ja presidentti pitävät useammin yhteyttä. Tätä ennen yhteyttä on hänen mukaansa pidetty aika harvakseltaan.

– Otin häneen yhteyttä toissa viikonloppuna, muun muassa, Niinistö kertoo viikonlopusta, jolloin tartuntaluvut selvästi kasvoivat.

Yhteydenotossa oli hänen mukaansa kyse huolen ilmaisemisesta. Tarkemmin hän ei asiaansa avaa, mutta sanoo myös pääministerin sitä tunteneen.

Keväällä presidentin huomiot koronakriisin hoidossa nousivat julkisuuteen hänen ehdotettuaan erillisen kriisiryhmän eli koronanyrkin perustamista. Pääministeri Sanna Marinille (sd.) ja muille ministereille osoittamassaan viestissä Niinistö opasti huolehtimaan siitä, että kokonaistilanne on tiedossa ja mieluiten hallittavissa.

Varsinaista kriisiryhmää, joka presidentin ehdottamalla tavalla olisi muun muassa kerännyt julkisen ja yksityisen osaamisen ja ehdottanut hallitukselle toimenpiteitä, ei perustettu. Muita muutoksia kokonaisuuden hallinnassa kuitenkin tehtiin.

Maailmanpolitiikassa alkava uusi vuosi tuo Niinistön mukaan toivottavasti ainakin kaksi hyvää uutista. Ne ovat rokotteen leviäminen ja monenkeskisen yhteistyön elpyminen.

Niinistö kuitenkin epäilee, että kireä tunnelma suurvaltojen välillä jatkuu. Hän ei usko, että Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen merkitsisi käänteentekeviä muutoksia.

– Se näkyy erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteessa, ja myös vaikkapa Euroopan unionin ja Venäjän suhteessa.

Viimeisinä töinään väistyvä presidentti Donald Trump on ilmoittanut vähentävänsä merkittävästi maan joukkoja Afganistanissa. Miten tämä vaikuttaa Naton Resolute Surpport -tukioperaatioon ja siihen osallistuviin suomalaisiin?

Suomalaisten vahvuus operaatiossa on tällä hetkellä 20 ihmistä, johon se laski 60:stä joulukuun alussa. Puolustusvoimien mukaan vähennyksen taustalla on toiminnan organisoiminen uudelleen.

Niinistö uskoo, että ratkaisuja haetaan yhdessä.

– On vaikea nähdä, että se tapahtuisi täysin hallitsemattomasti, Niinistö vastaa.

Presidentti Trumpia on kuvannut Niinistön mielestä se, että hän on lähes kautta linjan käyttänyt kovempaa kieltä kuin miten hän on lopulta toiminut. Niinistö nostaa esimerkiksi Naton toissavuotisen huippukokouksen, johon hän itsekin osittain osallistui kumppanimaan edustajana.

– Hän käytti varsin kovaa kieltä niin, että eurooppalaiset kumppanit aika lailla havahtuivat siihen ja olivat huolissaan. Käytännön tilanne kuitenkin rauhoittui.

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto on tänä vuonna korvattu Ylen juhlalähetyksellä. Luvassa on ainakin suomalaista esittävää taidetta ja katkelmia aiempien vuosien linnanjuhlista.

Tänään sunnuntaina moni hiljentyy miettimään Suomen selviytymistä sodista, mutta mistä muusta suomalaiset saavat olla kiitollisia?

– Meidän täytyy lähteä liikkeelle suomalaisesta tarinasta ja siitä, mihin se on johtanut. Se on johtanut hyvinvointivaltioon ja vapauteen, eikä pelkästään rajatussa mielessä vieraasta vallasta, Niinistö sanoo.

Vapaudella hän kertoo tarkoittavansa myös sitä, että Suomi on hyvin vapaa maa ihmiselle toteuttaa itseään.

– Koulutusjärjestelmä, sosiaaliturvakin, kaikki korostavat ihmisen vapautta, vapautta epäonnistuakin.

Nämä ovat hänen mukaansa arvoja, jotka ovat puolustamisen arvoisia.

Niinistö kantaa huolta osallisuuden tunteen menettämisestä. Tästä kertoo hänen mukaansa nuorten syrjäytyminen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen sekä voimakas vastakkainasettelu sosiaalisessa mediassa.

– Kaiken perusta on, jos tuntee olevansa osallinen. Sellaista tunnetta Suomessa on ollut.

STT–Anniina Luotonen