Presidentti Putin saapui myöhässä – kolme helikopteria laskeutui Savonlinnan kentälle

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui Suomeen helikopterilla. Häntä odotettiin saapuvaksi puoli kahden aikaan, mutta kolmen kopterin saattue oli runsaan puoli tuntia ilmoitetusta aikataulusta myöhässä.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin odotettiin saapuvan Savonlinnan lentoasemalle noin puoli kahdelta iltapäivällä. Hän oli kuitenkin myöhässä aikataulusta.

Useampi helikopteri laskeutui hetki sitten Savonlinnan lentokentälle. Presidentti Putin saapui kolmen kopterin saattueessa. Kello 14.10 hän jalkautui kopterista Savonlinnan kentälle. Sää oli pilvipoutainen. 16 auton letka lähti jatkamaan kohti Punkaharjua, jossa on iltapäivällä tapaaminen presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Venäjän presidenttiä olivat kentällä vastassa muun muassa molempien maiden suurlähettiläät. Varsinaista vastaanottoseremoniaa kentällä ei järjestetty. Kyseessä on työvierailu.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin otti hotelli Punkaharjulla vastaan presidentti Sauli Niinistö. Presidentit kättelivät hotellin pihalla ja siirtyivät nopeasti sisään. (Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen)

Presidentti Sauli Niinistön oli määrä ottaa Putin vastaan kello kahden aikaan hotelli Punkaharjun etupihalla. Vastaanottokin viivästyi aiotusta.

Hotellilla presidentit käyvät viralliset keskustelut. Sen jälkeen ohjelmassa ovat hyörylaivaristeily, Savonlinnan kaupungin isännöimä päivällinen seka oopperaesitys Olavinlinnassa.

Juttua on päivitetty uusilla tiedoilla. Juttuun on myös vaihdettu pääkuva ja lisätty uusia kuvia kuvateksteineen.

Presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin Savonlinnan vierailuun on varauduttu järeillä turvatoimilla. Presidenttien turvallisuutta on takaamassa muun muassa useita satoja poliiseja. Illalla presidentit seuraavat Moskovan Bolshoi-teatterin oopperaesitystä Olavinlinnassa. (Kuva: Lehtikuva/Handout/Poliisi)

Pankit kiinni joulun välipäiviksi? – Lakko uhkaamassa, ylityökielto päällä

Pankit voivat olla kiinni välipäivinä.

Lokakuusta asti jatkuneissa neuvotteluissa ei ole päästy yhteisymmärrykseen yhdestäkään tärkeästä kysymyksestä, tiedottaa ammattiliito Pro. Pro tavoittelee paikallista sopimista työajoista sekä yleiskorotusta, joka nostaisi kaikkien alalla työskentelevien palkkoja. Työnantajaliitot esittävät suuria heikennyksiä ja työnantajan mielen mukaisia pieniä korotuksia. Neuvottelujen kaksi keskeisintä kysymystä ovat työajat ja palkankorotusmalli.

Mahdollinen lakko ajoittuisi joulun välipäiviin. Lakko vaikuttaisi niin, että pankkikonttorit pysyvät kiinni. Myöskään pankkien puhelinpalvelut eivät toimi, eikä lainaneuvotteluja käydä.

Työnantajaliitot Finanssiala ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry vaativat, että rahoitusalalla voidaan työnantajan päättämällä tavalla työskennellä maanantaista sunnuntaihin kaikissa tehtävissä. Osana tätä työaikojen muutosta työnantajat ovat vaatineet jaksotyötä sekä ylityökorvausten heikentämistä.

Rahoitusalan työaikamääräyksiä muutettiin viimeksi reilu vuosi sitten. Tuolloin sovittiin mahdollisuudesta sopia lauantaityöstä paikallisesti ja vapaaehtoisuuden pohjalta. Pro ja muut rahoitusalan ammattiliitot ovat neuvotteluissa esittäneet, että sunnuntaityötä tehtäisiin samalla periaatteella kuin lauantaityötä nyt.

– Kokemukset lauantaityöstä ovat osoittautuneet myönteisiksi. On vaikea ymmärtää, miksi työnantaja vastustaa paikallisen sopimisen lisäämistä. Vai onko niin, että työnantajan tavoite on koko ajan ollut työnantajan määräysvallan lisääminen? Muilla aloilla vannotaan paikallisen sopimisen nimiin, mutta rahoitusalalla halutaan paluuta isäntävaltaan, toteaa Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala.

Rahoitusalan töitä tehdään pankeissa, rahoitus- ja korttiyhtiöissä. Alan työehdot koskevat noin 20 000 rahoitusalan ammattilaista.

Rahaa takovilla yrityksillä varaa korottaa palkkoja

Rahoitusalalla on käytössä ns. palkkakeskustelumalli eli pienempi osa palkankorotuksesta on tavattu jakaa henkilökohtaisten keskustelujen kautta työnantajan päättämällä tavalla. Jatkossa työnantaja haluaa jakaa jopa 60 prosenttia palkankorotuspotista palkkakeskustelujen kautta, jolloin yleiskorotuksen osuus jää nykyistä merkittävästi pienemmäksi. Muilla aloilla vastaava luku on noin 30 prosenttia.

– Rahoitusalan työntekijät ansaitsevat vähintään yhtä suuren yleiskorotuksen kuin muillakin aloilla on sovittu. Pankit ovat takoneet Suomessa viime vuosina miljardivoittoja. Pankkien tulokset mahdollistavat kyllä vähintään vastaavat palkankorotukset kuin muuallakin yksityisellä sektorilla, toteaa Hakala.

Rahoitusalalla jyllää iso rakennemuutos. Ala on uudenlaisessa kilpailutilanteessa. Suuri osa pitkään pankkien eteen töitä tehneistä ammattilaisista on lähivuosina jäämässä eläkkeelle. Rahoitusala tarvitsisi nyt työnantajien ja työntekijöiden välistä yhteisymmärrystä ja yhteisiä ponnisteluja työhyvinvoinnin parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

– Yhteistyön sijaan työnantaja saa aikaan vain vastakkainasettelua. On turha puhua Hyvinvoiva finanssiala -hankkeista ja muusta työelämän kehittämisestä, jos todellista halua kuunnella palkansaajapuolen esityksiä ei ole.

Rahoitusala on asetettu ylityökieltoon 8.12.2017 lähtien. Lakonuhka alkaa 28.12.2017 klo 6 ja päättyy 29.12.2017 klo 23.59. Työtaistelu koskee kaikkia rahoitusalan töitä ja kaikkia työehtosopimusta noudattavia yrityksiä.

– Pron tavoite on edelleen saada aikaan neuvotteluratkaisu uudesta työehtosopimuksesta ja välttää työtaistelu, johtaja Hakala päättää.

Työehtosopimuksen voimassaolo päättyi marraskuun lopussa. Neuvottelut aloitettiin hyvissä ajoin lokakuun alussa ja yhteensä neuvottelutapaamisia on tähän mennessä ollut kolmetoista.

”Onko keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja poistettu salista?”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (oik) ministeriaitiossa eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskiviikkona. Eduskunnassa käytiin budjetin palautekeskustelua.

Minua kiinnostaisi tietää, puhuuko keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja ihan vain lämpimikseen? Vai onko hänet poistettu salista sen takia, että hän on puhunut sellaisia, mitä tässä salissa ei pitäisi sanoa, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) kysyi eduskunnassa.

– Ongelmat myönnetään, mutta siitä ei saa tässä salissa puhua, koska silloin joutuisi tekemään jotain, Viitanen vielä jatkoi.

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin keskiviikkona vuoden 2018 tulo- ja menoarvioita valtiovarainvaliokunnan julkaistua siihen eilen mietintönsä.

Budjettikeskustelussa päädyttiin tutuille urille opposition syyttäessä hallituksen talouspolitiikkaa eriarvoistavaksi. Hallitus puolestaan perusteli linjauksiaan Suomen taloutta tasapainottavina ja talouskasvua kiihdyttävinä.

Uutena sävynä keskusteluun kuitenkin nostettiin eduskunnan suurimman puolueen keskustan rooli, tai tarkemmin ottaen sen puuttuminen. Viime viikonloppuna keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen oli allekirjoittamassa tiedotetta, jossa muun muassa oltiin huolissaan siitä, että ”eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä”.

– Tärkeimpiä tehtäviä tästä eteenpäin on huolehtia, että kaikki suomalaiset pidetään mukana. Kasvu kuuluu kaikille, tiedotteessa todettiin.

Voisitteko antaa hieman arvoa Suomen pieniosaisille?

Sanoma kuulostaa varsin suoraan opposition suusta tulleelta. Tämä oli huomattu myös SDP:n ja vasemmistoliiton piirissä, ja asia nousikin budjettikeskustelun aikana pinnalle useaan otteeseen.

– Ministeri Orpo, otatteko ensi kerralla keskustan mukaan tekemään päätöksiä budjettiriiheen tai kehysriiheen. Voitteko ottaa keskustan Kaikkosen näkemyksen mukaan ja voisitteko antaa hieman arvoa Suomen pieniosaisille ja perua nämä leikkaukset, Pia Viitanen kysyi valtiovarainministeriltä viitaten sosiaalietuuksia rokottaviin indeksileikkauksiin.

Kaikkonen itse saapui saliin myöhemmin. Hän aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että harvoin näin innokkaasti hänen puhettaan odotetaan. Hän jatkoi muistuttamalla, että Suomen taloudellinen tilanne on nyt aikalailla parempi kuin pari vuotta sitten, jolloin salin ”huutajat” olivat vallassa.

– Talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee, Kaikkonen lausui.

– Mutta on totta, että Suomessa kaikilla ei mene hyvin. Ja kyllä, itselläni ja monella muulla keskustalaisella on huoli tästä asiasta.

Hän totesikin toivovansa kyllä, että hallitus vielä tälle hallituskaudelle saa lisäresursseja aikaiseksi ja varmaan jää tekemistä vielä seuraaville hallituskausille.

Kaikkonen vielä lopetti puheenvuoronsa toteamalla, kuinka onneksi melkein kaikki salissa olevat ymmärtävät, että kun talous velkaantuu niin liikkumavaraa ei paljoa ole.

– Onneksi sitä nyt syntyy, kun talous kasvaa.

Tässä on tämä poliittinen ero, joka johtaa myöskin kasvavaan eriarvoistumiseen.

Salissa käydyssä keskustelussa kiisteltiin myös jälleen suomalaisten taloudellisesta eriarvoistumisesta. Aihetta nostettiin oppositiosta keskusteluun toistuvalla syötöllä.

Hallitus puolestaan painotti useassa puheenvuorossa eriarvoistumisen olevan suhteellisen pientä ja Suomen olevan yhä yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Oppositiossa tätä selitystä ei nielty.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) sanoikin olevan tärkeää verrata edellisen kokoomuksen ja vasemmiston hallituksen sekä nykyisen ”oikeistohallituksen” politiikkaa. Esityksensä hän perusti Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen laskelmiin.

– Laskelmat osoittavat, että vuonna 2011–2015 kaikkein pienituloisimpien ostovoima kasvoi 5 prosenttia ja kaikkein rikkaimpien supistui 2–3 prosenttia. Nyt tilanne on aivan käänteinen. Rikkaat rikastuvat vajaalla prosentilla ja köyhät köyhtyvät puolellatoista prosentilla.

– Tässä on tämä poliittinen ero, joka johtaa myöskin kasvavaan eriarvoistumiseen, hän linjasi opposition edustajien antamien myötämielisten huutojen saattelemana.

Opposition sanoma olikin syksyllä jo useaan otteeseen kuultu vaatimus: Nyt kun talous kasvaa, täytyy tämän näkyä tasapuolisesti kaikkien kukkarossa. Indeksijäädytysten ja lomarahaleikkausten perumista esitettiinkin useammin kuin kerran.

Oppositiossa tunnuttiinkin kaipaavan saliin alkiolaista keskustaa, joka ajaisi pienituloisimpia suosivampaa politiikkaa.

– Kiitos vasemmiston ja alkiolaisen keskustan, Suomea voidaan edelleen pitää pienten tuloerojen maana, esimerkiksi Gustafsson tokaisi keskustelun aikana.

– Toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Antti Kaikkonen vakuutteli Demokraatille istunnon jälkeen, että kyllä se alkiolainen köyhän asia mielessä on.

– Nyt kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, pikkuhiljaa voi alkaa keskustelemaan myös joistakin parannuksista eikä pelkästään säästöistä, Kaikkonen totesi Demokraatille.

– Tietysti tämä on ollut haastava hallituskausi ja olemme joutuneet tekemään kipeitä ja kirpaisevia säästöjä. Se on ollut epämiellyttävää puuhaa keskustalaisille. Valtion velkaantumistahti on ollut niin hurjaa, että niitäkin piti tehdä, Kaikkonen perusteli puolueensa toimintaa.

Työllisyyden paraneminen ei auta suoraan lasten ja vanhusten asemaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan korosti keskustelussa, että vaikka Suomi ensi vuodenkin budjetissa yhä velkaantuu, on velkaantuminen nyt vihdoin päättymässä.

– Työllisyys paranee ja 72 prosentin työllisyys ei ole mikään mahdoton tavoite. Me iloitsemme jokaisesta työllistyneestä ihmisestä.

– Tätä täytyy kuitenkin jatkaa, meidän tulee päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen, että voimme turvata tämän päivän hyvinvointivaltion, Orpo jatkoi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jatkoi Orpon teesejä toteamalla hallituksen tehtävän ytimessä olevan työllisyysasteen nostamisen, työttömyyden vähentämisen ja tätä kautta eriarvoistumisen pienentämisen.

– Ja tätä kautta myös hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen.

Oppositiosta puolestaan korostettiin, että työllisyyden paraneminen ei auta suoraan lasten ja vanhusten asemaan, he kun eivät töitä tee.

Lisäksi kansanedustaja Krista Kiurun (sd.) esitti toistuvasti huolensa rakenteellisesta alijäämästä, ja kuinka se ei näytä paranevan työllisyyden kasvusta huolimatta. Orpo totesi yhä luottavansa työllisyyden pelastavaan voimaan ja rakenteellisen alijäämän poistuvan automaattisesti taustalla, kun työttömyys paranee.

On sillä pokkaa.

Lisäksi Orpo perusteli lauantaina Ylen Ykkösaamussa esittämäänsä varhaiskasvatuksen maksuttomuutta viisivuotiaista ylöspäin toteamalla, että kyse on ennen kaikkea ensi vaalikauden asioista.

– Meidän kannattaa panostaa pieniin lapsiin ja varhaisiin vuosiin. Se on myöskin erinomainen tapa poistaa eriarvoisuutta. Maksuttomuuden kautta saadaan ne lapset, jotka kaikista eniten tarvitsevat varhaiskasvatusta, varhaiskasvatuksen pariin. Katsokaa vaikka mitä kaikkea olemme tällä vaalikaudella varhaiskasvatukselle tehneet, Orpo vielä lopetti.

Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ei valtiovarainministerin sanoja purematta niellyt. ”On sillä pokkaa”, hän tokaisikin jo heti Orpon puheen päälle.

– Voi sitä hurskastelun määrää, kun valtiovarainministeri tässä puhuu varhaiskasvatuksen merkityksestä samalla, kun tämä hallitus on ajanut subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, Andersson luetteli saatuaan puheenvuoron.

– Kukaan oppositio ei ole kyseenalaistanut sitä, että niin työllisyys kuin talous kasvaa. Sen sijasta olemme kyseenalaistaneet sen, että tällaisessa tilanteessa hallitus edelleen jatkaa pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja päättää käyttää varoja kaikkien hyvätuloisimpien suomalaisten tulojen kasvattamiseksi, Andersson listasi vielä keskustelun ydinkysymykseksi.

Valiokunta jatkaa alkoholilain käsittelyä aamulla

Kuva: Kari Hulkko

Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa alkoholilain käsittelyä aamulla. Valiokunnan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen (kesk.) mukaan tavoite on saada mietintö valmiiksi kello kymmeneen mennessä.

Eduskunnan on määrä keskustella suuressa salissa alkoholilaista huomenna illalla ja äänestää lain sisällöstä eli muun muassa kaupassa myytävien juomien alkoholiprosentista perjantaina.

AVAINSANAT

Kaikkonen vastaa nyt budjettikeskustelussa penättyyn kantaan indeksileikkausten perumisesta – myöntää samalla Orpon avauksen yllättäneen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosella on toisenlainen prioriteettilista kuin kokoomuksella siinä, mihin talouskasvun hedelmiä voisi laittaa.

Eduskunnan budjettikeskustelussa on penätty keskustan kantaa siihen, voisiko hallitus olla valmis tarkastelemaan vuoden 2019 indeksijäädytyksiä uudelleen.

Ne rasittavat raskaasti muun muassa eläkeläisten, työttömien ja vähäosaisten taloutta.

Jo eilen muutamat keskustan varapuheenjohtajat ja kansanedustaja Timo Kalli kertoivat Demokraatille, että hallituksen tekemiä indeksileikkauksia halutaan tarkastella keskustassa uudestaan. Samalla linjalla oli myös sinisten ryhmäpuheenjohtaja Simon Elo.

SDP on vaatinut indeksileikkausten perumista kokonaan.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei suoraan ota kantaa kysymykseen indeksileikkauksien harkitsemisesta hallituksessa uudelleen, vaan puhuu mieluummin laajemmin perusturvasta ja sen parantamisesta.

– Aina pitää katsoa ylipäätään, mikä on talouden kuva ja minkä verran niin sanottua liikkumavaraa on. Tietysti kun valtio velkaantuu tälläkin hetkellä, se liikkumavara ei kovin suuri voi olla. Toivon, että hallitus jotenkin voi huomioida perusturvan varassa eläviä. Mikä siihen oikea keino on, sitä katsotaan sitten keväällä. En minä lähde näihin yksittäisiin vaihtoehtoihin vielä tässä vaiheessa ottamaan kantaa, hän toteaa.

Mutta pidätte mahdollisena myös, että indeksileikkaukset voitaisiin perua tai niitä voitaisiin tarkastella uudestaan?

– En lähde tässä vaiheessa spekuloimaan sillä asialla, mutta ehkä sellainen yleishuomio nyt vain, että pitäisi hyvänä, että perusturvan varassa eläviä tavalla tai toisella voitaisiin huomioida. Se on sitten ensi kevään asia katsoa.

Kaikkonen jakovarasta: ”Kai sitä nyt jokin siivu on.”

Siihen, onko keskustalla asiassa ristiriita kokoomuksen kanssa, Kaikkonen toteaa, että keskustelua ei ole vielä edes aloitettu.

– Sen keskustelun aikakin on vasta sitten ensi vuoden puolella.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole ollut halukas tarkastelemaan uudelleen indeksileikkauksia.

Antti Kaikkonen myöntää, että hänet yllätti Petteri Orpon hiljattainen esiintyminen Ylen Ykkösaamussa. Siinä valtiovarainministeri sanoi, ettei jakovaraa ole, mutta esitti samalla 70 miljoonan euron panostusta varhaiskasvatukseen – tosin lähtökohtaisesti vasta ensi hallitusneuvotteluissa sovittavaksi.

– Kyllä se hivenen yllätti. Hivenen yllätti, Kaikkonen sanoo pohdiskellen.

– Mutta eipä siinä mitään, se menee siihen isoon koriin, missä kaikennäköisiä harkittavia asioita on. Voihan siinä olla jollakin aikavälillä ideaakin, mutta ehkä jotenkin omassa prioriteettilistassa ensinnä olisi, että voisiko köyhimpiä lapsiperheitä jollakin tavalla täsmätoimilla auttaa. Sitten kuntapäättäjiä pitää patistella laittamaan homepäiväkoteja ja -kouluja kuntoon, Kaikkonen sanoo.

– Pitää varmistaa myös, että varhaiskasvatuksessa on riittävästi pätevää henkilökuntaa tarjolla. Varhaiskasvatukseen on hyvä kiinnittää huomiota, mutta on hyvä keskustella myös siitä, mikä on oikea tärkeysjärjestys, hän jatkaa.

Kaikkonen katsoo, että nyt kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, pikkuhiljaa voi alkaa keskustella ”jopa joistakin parannuksista eikä pelkistä säästöistä”.

Jakovaraa on ehkä?

– Kyllä kai sitä nyt jokin siivu on, mutta ei tietysti vielä ihan valtavasti kuitenkaan, koska velkaannutaan edelleen.

Rinne kokoomukselle kuumassa budjettikeskustelussa: ”Tämä valtionhoitajapuolue, joka rikkoo koulutuslupauksen, ottaa myös eniten velkaa Suomessa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati hallitukselta eriarvoistumiskehityksen katkaisemista (kuva viime kuulta).

Kansanedustaja Krista Kiuru ihmetteli eduskunnassa tänään alkaneessa budjettikeskustelussa, ettei pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus välitä siitä, kapenevatko vai suurenevatko suomalaisten varallisuuserot.

Hallituksen politiikka kirpaisee kaikkein eniten nimenomaan pienituloisimpia.

– Sdp:n ja hallituksen linjaero on se, että käyttäisimme kaikki liikenevät varat tänä aikana eriarvoisuuden torjuntaan, Kiuru tiivisti.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että sivistyneen ja maailman vauraimpiin kuuluvan yhteiskunnan pitäisi huolehtia köyhimmistä ja heikoimmista ihmisistä kaikissa olesuhteisssa.

– Olosuhteissa, jossa talous kasvaa on käsittämätöntä, ettei haluta eriarvoistumiskehitystä ja sen aiheuttamia ongelmia korjata tässä budjetissa, jonka hallitus on esittänyt, hän jatkoi.

”Keskustalaistenkin omatuntokin on alkanut kolkuttaa.”

Rinne kertoi käyneensä viime viikolla Mäntsälässä tutustumassa ruokajonoissa auttavien ihmisten näkemyksiin.

– 600-700 ihmistä viikoittain joka keskiviikko käy ruokajonossa hakemassa ruokaa sen takia, että ei ole rahaa. Siellä on lapsiperheiden määrä lisääntynyt jatkuvasti, Rinne kertoi ja vaati perään pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä eriarvoisuuden kasvamisen keskeyttämistä.

Rinne vaati hallituksilta indeksileikkausten perumista ja viittasi siihen, että keskusta on nyt nostanut mahdollisuutta esille. Hän vaati myös julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaleikkausten perumista.

Demokraatti uutisoi eilen, että keskustassa on halua arvioida uudelleen hallituksen vähäosaisia rokottavat indeksileikkaukset vuoden 2019 osalta.

Pia Viitanen totesi hänkin panneensa merkille, että ”keskustalaisten omatuntokin on alkanut kolkuttaa”.

– Nyt olen huomannut muun muassa edustaja Kallin ja muiden väläytelleen, että seuraavalle vuodelle aiotut indeksileikkaukset peruttaisiin, Viitanen sanoi ja vakuutti, että SDP pitää perusturvan parantamista esillä.

”Haluan oikaista edustaja Jokista.”

Tunnelma salissa kiihtyi kunnolla, kun kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ottivat yhteen indeksileikkauksista.

Jokinen syytti SDP:n politiikkaa kaksinaamaiseksi. Hän esitti, että SDP:kin olisi ollut 2015 valmis leikkaamaan indeksikorotuksista.

– Haluan oikaista edustaja Jokista. Sosialidemokraattien vaihtoehdossa ei ole koskaan puututtu perusturvan, sosiaaliturvan indekseihin. Niitä ei ole leikattu eikä jäädytetty. Toivon, että tämä huomioitaisiin seuraavassa puheenvuorossa, Rinne vastasi.

Myöhemmin Rinne kaivoi vielä SDP:n vuoden 2015 vaaliohjelman esiin. Sen mukaan SDP ei esittänyt leikkauksia etuuksiin, vaan puolueen mukaan eläkkeiden, toimeentulotuen ja muiden etuuksien indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä.

SDP lähetti asiasta tiedotteenkin keskustelun ollessa käynnissä: ”Parhaillaan eduskunnan budjettikeskustelussa keskustellaan SDP:n vuoden 2015 talouspoliittisesta ohjelmasta. Alla kuva ohjelman menosopeutuksesta, jossa erikseen korostetaan, että etuuksien indeksikorotukset tehdään täysimääräisinä”, puolue tiedotti.

”Täällä on itse asiassa kokoomus ensimmäisenä.”

Rinne puolestaan kaivoi itse esiin lehtitietoa siitä, mikä puolue on hallituksessa ollessaan ollut mukana ottamassa eniten velkaa vuodesta 1987 alkaen.

– Ja täällä on itse asiassa kokoomus ensimmäisenä, 118 miljardia euroa kokoomuksen ollessa hallituksessa.

– Kokoomus on se joka on velkaannuttanut Suomea eniten mistään puolueista, tämä valtionhoitajapuolue, joka rikkoo koulutuslupauksen ottaa myös eniten velkaa Suomessa.

– Te annoitte sen lupauksen siitä, että koulutuksesta ei leikata pätkääkään. Nyt te olette leikannut miljardi euroa tämän vaalikauden aikana vuodessa koulutusbudjetista, miten selvitätte tämän lupauksen pettämisen ministeri Orpo, Rinne pauhasi.

Sipilä puolusti aktiivimallia.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) syytti salissa SDP:tä toteamalla, että puolueella on täydellinen sokea piste siinä, että työllisyys paranee ja velkaantuminen taittuu.

– Te ette pysty sitä tunnustamaan. Turvaudutte kaikenlaisiin silmänkääntötemppuihin, Orpo sanoi.

Orpo syytti SDP:tä veronkiristysten vaatimisesta ja sanoi, että puolue tappaisi talouskasvun. Juha Sipilä puolestaan katsoi, että hallituksen keinot ”Suomen syöksykierteen” oikaisemiseksi ovat osoittautuneet oikeiksi.

Sipilä sanoi työllisyyden parantamisen olevan varmin keino vahvistaa julkista taloutta. Hänen mukaansa myös työttömien aktiivimalli tukee työllisyystavoitetta.

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari puolestaan syytti SDP:tä populismista ja kutsui sen kansanedustajia kansantalouden valelääkäreiksi. Suutarin mukaan SDP:n esittämät reformit ovat jo hallituksella valmistelussa.

– Valtiovarainministerin ja pääministerin kiteytykset talouspolitiikan linjasta ovat näissä oloissa vakuuttavia siltä kannalta katsoen, että työllisyys paranee ja verotuloja tulee mukavalla tavalla kassaan, sanoi puolestaan keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen.

Rinne: Eläkeläiset ja lapset eivät voi mennä töihin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti hallitusta sosialidemokraattien olevan tyytyväisiä talouskasvuun ja työttömyyden kasvuun pikku hiljaa. 2015 lähtenyt kehitys on vahvistunut ja se kulkee eteenpäin.

Sen jälkeen hän meni SDP:n ja hallituksen välisiin politiikan eroihin.

–  Se, mistä me olemme todella pahoillamme ja joka on todella huoletuttavan väärää on se, että lapset ja eläkeläiset eivät voi hyötyä tästä työllisyydestä. Ne ovat ihmisiä, jotka eivät voi mennä töihin. Näiden ihmisten toimeentulosta te leikkaatte merkittävästi, Rinne sanoi.

– Te leikkaatte niiden työttömien toimeentulosta, jotka yrittävät ahkerasti töihin, mutta eivät pääse. Te leikkaatte näiltä ihmistiltä 100 päivää työttömyysturvasta, te leikkaatte 5 prosenttia työttömyysturvan tasosta, Rinne arvosteli.

Seuraavat päivät eduskunta jatkaa keskustelua vuoden 2018 budjetista, varsinaiset budjettiäänestykset ovat luvassa eduskunnassa ensi viikon puolessavälissä.