Jatkossa irtisanomiseen riittäisi ”asiallinen syy, jonka takia työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista irtisanomisajan pituista aikaa”.

Tällä hetkellä syyn pitää olla asiallisen lisäksi myös ”painava”.

– Nyt painava muuttui muotoon, että kohtuudella ei voida enää edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Mutta suurin piirtein näin se on ajateltu aikaisemminkin.

– Hankalaksi kohdaksi tulisi nyt se, milloin kohtuudella voitaisiin edellyttää sopimussuhteen jatkamista tai milloin kohtuudella ei voida enää edellyttää sen jatkamista irtisanomisajan pituista aikaa.

KOSKINEN sanoo myös, että kun käy läpi irtisanomisen perusteita hallituksen esitysluonnoksen avulla, ne ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia kuin tälläkin hetkellä.

– Esimerkkinä vaikkapa alisuoriutuminen on kyllä kerrottu minusta sillä tavalla kuten se menee tälläkin hetkellä oikeuskäytännön perusteella.

Koskinen summaakin, ettei tiedä, millaisia vaikutuksia lakiesityksellä olisi. Hän kuitenkin huomauttaa, että hallituksen tavoite on selkeästi laskea irtisanomisten kynnystä. Työnantajat voivatkin nyt alkaa soveltaa alempaa irtisanomisen kynnystä, kun on annettu ymmärtää, että kynnys on laskenut.

– Mutta kun luet lakiehdotuksen sanamuodon, ei sieltä oikeasti löydy työnantajalle sellaisia perusteita, joilla hän voisi päätellä, että tämä menee nyt toisin kuin aikaisemmin.

– Yksikään pieni työnantaja ei edes tiedä, milloin kussakin henkilökohtaisen moitittavan käyttäytymisen tilanteessa kynnys ylittyy. Kaikki tilanteet ovat niin erilaisia. Eli siinä voi nyt tulla tällaista rohkeaa yrittämistä, että kyllä se kynnys ylittyy, kun tuntuu siltä, että kohtuudella ei enää voida jatkaa. Mutta ei arviointi voi tietenkään mennä näin subjektiiviseksi sitten, kun mennään tuomioistuimeen.

ASIALLISTA irtisanomisen syytä pohdittaessa esitysluonnos tarjoaa uudeksi syyksi muun muassa ”työntekijästä johtuvan jatkuvaluonteisen puutteellisuuden työsuorituksessa”.

Hallituksen esitysluonnosta tutkinut Koskinen huomauttaa, että tällaisen tapauksen esimerkkitilanteeksi on kirjattu alisuoriutuminen. Alisuoriutumisesta on puhuttu aikaisemminkin ja nykyinen oikeuskäytäntökin vastaa sitä, miten ehdotuksessa alisuoriutumiseen puuttumisesta kirjataan. Koskinen ei pidä tätäkään muutosta isona.

– Siellä ei kerrota tämän perusteen yhteydessä mitään muuta esimerkkiä kuin alisuoriutuminen. Ihmettelin, miksi muita tilanteita ole käsitelty. Toki juuri alisuoriutumiseen haluttiin puuttua. Kun olen itse tutkinut ja kirjoittanut alisuoriutumisesta, yllätyin, etten huomaa, miten nykytilanne muuttuu.

Asiallinen irtisanomisen syy voisi esitysluonnoksen mukaan olla myös velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä kuten huolimattomuutta. Muutosta tässä yhteydessä olisi, että sanat ”olennaisesti” ja ”vakava” poistettaisiin laista.

Tätäkään muutosta Koskinen ei pidä merkittävänä. Hän nimittäin muistuttaa, että irtisanomista pitää peilata alussa mainitun irtisanomisen kohtuullisuusvaateen kanssa.

UUTTA esitysluonnoksessa on myös se, että jatkossa työntekijälle ei tarvitsisi antaa varoitusta ennen irtisanomista, jos työntekijän olisi pitänyt ilman varoitustakin ymmärtää menettelynsä vakavuus ja moitittavuus.

Koskinen toteaa, että uusi lakiesitys konkretisoi sitä, milloin varoitusta ei tarvitsisi antaa mutta toisaalta se, milloin varoitusta ei tarvitsisi antaa, vaikuttaa ehdotuksen sananmuodon perusteella varsin suppealta.

– Toki on joitakin selkeitä tapauksia, jos vaikka varastat. Mutta se on ollut näin tällä hetkelläkin.

Hallitus poistaisi työnantajalta myös lähes kokonaan velvollisuuden selvittää, olisiko työntekijälle tarjottava yrityksessä muuta työtä. Tässä Koskinen näkee, että hallituksen esitys heikentäisi ainakin jonkin verran työntekijöiden oikeuksia.