Sen sijaan kannat alkavat osin erota, kun kysymykset siirtyvät laajentumisesta seuraaviin muutostarpeisiin unionin sisällä tai EU:n tarpeeseen laajentua muualle.

STT selvitti puolueiden kantoja ennen kesäkuun EU-vaaleja puoluetoimistoille toimitetulla kyselyllä, johon kaikki eduskuntapuolueet vastasivat.

Lähes kaikki eduskuntapuolueet näkevät tarpeen siirtyä jäsenmaiden yksimielisyysvaatimuksesta määräenemmistöpäätöksiin EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Poikkeuksena on kristillisdemokraatit, joka yhä vastustaa kategorisesti määräenemmistöpäätösten lisäämistä.

PERUSSUOMALAISET erottuu muista myös siinä, kuinka puolue ajattelee EU:n laajentumisesta.

-  Perussuomalaisten mielestä Ukrainan jäsenyyspyrkimykset tulee erottaa Länsi-Balkanin maiden ja esimerkiksi Georgian jäsenyysprosesseista. Hyökkäyssodan keskellä olevalle Ukrainalle tulee antaa eurooppalainen perspektiivi, vastauksessa sanotaan.

Muut puolueet eivät samalla tavalla erottele Ukrainaa ja muita jäsenyyttä tavoittelevia maita. Silti kaikki näyttävät ajattelevan, että edes kamppailu Venäjän etupiiriajattelua vastaan ei saa johtaa lipsumiseen jäsenyyskriteerien täyttämisessä.

ERÄS KYSYMYS unionin mahdollisessa laajentumisessa on, hyväksyvätkö nykyiset jäsenmaat sen jälkeisen rahan ja vallan uusjaon.

Painetta kohdistuu esimerkiksi maatalouspolitiikkaan, muita kehittymättömämpien alueiden tukipolitiikkaan ja poliittisen vallan jakautumiseen. Unionin pitäisi myös pysyä päätöksentekokyisenä niin, ettei yksittäinen EU-maa tai pieni ryhmä maita voi lamauttaa päätöksentekoa keskeisissä asioissa.

Onko puolueilla Suomessa riittävää valmiutta suuriin muutoksiin?

Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta arvioi, että kysymykseen on hankala vastata kattavasti vastausten perusteella. Se johtuu siitä, että vastaajilla on ollut mielessä ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssota ja Unkarin pääministerin Viktor Orbanin tapa kiristää muita jäsenmaiden yksimielisyyttä vaativilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksillä.

AUNESLUOMA tulkitsee, että SDP, vasemmistoliitto ja vihreät näyttävät olevan taipuvaisia tarkastelemaan tarvetta muutoksiin laajemmin kuin osa muista puolueista. Kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta puolestaan tarkastelevat asiaa etenkin ulko- ja turvallisuuspoliittisen linssin läpi.

Keskusta tosin kirjoittaa, että EU:n laajentumisen vaikutukset on huomioitava huolellisesti unionin eri politiikka-alueissa ja seuraavassa vuosien 2028-2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Aunesluoma pitää vastauksista näkyvää muutosta huomionarvoisena.

-  Se yhteisymmärrys liittyy tähän yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Ja se on kyllä aika merkittävä periaatteellinen muutos Suomelta, joka piti aikoinaan tiukkaa linjaa sen takia, että piti olla oma Venäjä-politiikka.

EU-POLITIIKAN suunnassa järkevä vertailupiste on vuoden 2019 EU-vaalit. Kuinka paljon suomalaisten puolueiden ajattelu on muuttunut niiden jälkeen?

Aunesluoma katsoo, että läpi puoluekentän on tapahtunut valtava muutos.

Esimerkiksi perussuomalaisten pitkän aikavälin tavoite oli aiemmin ero EU:sta. Sittemmin puolue on luopunut tavoitteesta.

-  Siellä on tietysti kristilliset ja perussuomalaiset omilla linjoillaan. Mutta sielläkin on tapahtunut semmoista liikettä, että ei ole EU-politiikka ennallaan edes Suomen poliittisen kentän sillä puoliskolla, jossa on aiemmin pyritty eroamaan EU:sta noin niin kuin tavoitteena.

EU-VAALIEN alla on puhuttu paljon siitä, kuinka mielipidemittausten ennustama laitaoikeiston vaalivoitto voi vaikuttaa unionin tulevaisuuteen. Aunesluoma pitää kuitenkin todennäköisimpänä, että vaalien jälkeen Euroopan yhdentymisessä nähdään uusi vaihe.

Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja turvallisuustilanteen heikkeneminen maailmanlaajuisesti.

-  Se ulkoinen paine, joka näkyy vähän eri tavoin eri puolilla Eurooppaa, saa Euroopan valtiot hakemaan turvaa toisistaan ja unionista. Ja vielä tämä Yhdysvaltoihin liittyvä epävarmuus siihen päälle.

Kannatusmittausten perusteella kokoomuksen kotiryhmä EPP ja perussuomalaisten kotiryhmä ECR eivät saa vaalien jälkeen Euroopan parlamentissa kahdestaan aikaiseksi oikeistokoalitiota.

Todennäköisesti puhdasverinen oikeistokoalitio edellyttäisi siis EPP:ltä yhteistyötä Ranskan Marine Le Penin tai Italian Matteo Salvinin puolueiden kaltaisten liikkeiden kanssa. Siihen EPP ei ole ollut ainakaan vaaleja edeltäneissä kannanotoissa valmis.

Euroopan yhdentymisen uutena ajurina puolestaan toimii turvallisuusvaje.

Mikko Gustafsson / STT