– Maallikko voisi ajatella, että tehohoidon valmius on nyt parempi kuin keväällä 2020. Ikävä kyllä näin ei ole, vaan tilanne on huonompi. Hoitajapula on jossain määrin hankaloitunut. Osassa sairaaloista on ollut vaikeuksia saada normaaleja tehohoidon paikkoja käyttöön hoitajapulan takia, Reinikainen sanoo.

Reinikaisen mukaan koronapotilaita hoitavilla teho-osastoilla on käytössä yhteensä 250-270 tehohoitopaikkaa. Suurin osa näistä paikoista tarvitaan kuitenkin muiden kuin koronapotilaiden hoitoon.

– Tehohoitopotilaan hoitoajan keskiarvo on tyypillisesti noin kolme vuorokautta. Vaihtuvuus osastoilla on kaiken aikaa suurta. Hoitoajan jakauma on toki vino: on yksittäisiä potilaita, jotka ovat teholla viikkokausia. Käytännön kokemus on osoittanut, että jos paikoista on enemmän kuin viidennes pitkäaikaisesti varattuja, seurauksena on paikkapula. Jäljelle jäävät paikat eivät tahdo riittää muiden tehohoitopotilaiden hoitamiseen. Tehohoidon kipurajana pidetään koko maan osalta 50 koronapotilasta.

– Koko epidemian ajan on ollut tyypillistä, että tehohoidossa on paikallisia ryppäitä samalla, kun jossain toisessa maan kolkassa voi olla rauhallista. Näistä 37 potilaasta 15 on Hyksin erityisvastuualueella eli Husin sairaaloissa ja alueen keskussairaaloissa.

Tyksin erityisvastuualueella Turun, Porin ja Vaasan seudulla on tehohoidossa parhaillaan 13 potilasta. Tyksin alueella asuu 870 000 ihmistä, kun Husin alueella vastaava luku 2,2 miljoonaa.

– Väkimäärään suhteutettuna kuormitus on Tyksin erva-alueella varsin kova. Muualla maassa on selvästi rauhallisempaa, vaikka kaikilla erva-alueilla on potilaita.

Reinikaisen mukaan talvelta tuttuja tehohoidon potilassiirtoja on viime päivinä toteutettu joitakin.

– Kuormituksen epätasaisuutta ei voida täysin tasata siirroilla muun muassa pitkien etäisyyksien vuoksi.

Tehohoidon tarve on kasvusuunnassa ja 50 potilaan kipuraja voidaan Reinikaisen mukaan loppuvuoden aikana ylittää.

– On hyvin mahdollista, että näin käy. Tilanne voi olla paikoitellen erittäin ongelmallinen jo ennen kuin 50 raja tulee vastaan.

Tehohoidon tarpeen kasvu on Reinikaisen mukaan viime päivinä ylittänyt epidemian kehitystä seuraavan THL:n mallinnustiimin skenaariot. Reinikainen vertaa skenaarioita sijoitusneuvontaan. Tulevaisuuden ennakointi on menneisyyden perusteella vaikeaa ja epävarmaa.

– Voi käydä niin, että jos kontaktien määrä lisääntyy voimakkaasti ryhmissä, joissa rokotekattavuus on hyvin alhainen, tapauksia voi tulla odotettua enemmän. Nyt niin on saattanut käydä.

Potilassiirtojen lisäksi myös joitakin leikkauksia on jo jouduttu perumaan. Sairaalahoidon tarve näkyy yleensä viikon parin viiveellä kasvaneista tartuntamääristä. Taustalla on koronataudin vaikean muodon hidas kehittyminen. Reinikaisen mukaan tehohoitoon päätyvillä kestää oireiden ilmaantumisesta tehohoidon tarpeeseen keskimäärin kymmenen päivää. Tänään on raportoitu yli 700 tartuntaa, mutta tapauksia voi olla todellisuudessa enemmän alentuneiden testausmäärien vuoksi.

– Sairaaloissa ollaan aika huolissaan. Se mikä tekee tämän ongelmalliseksi on koko sairaanhoidon hankala jama. Tehohoidon kapasiteetin nostamista vaikeuttaa hoitajapula. Suomalainen erikoissairaanhoito on OECD:n vertailussa yksi kustannustehokkaimmista. Yksi selitys sille on normaalioloihin mitoitettu kapasiteetti, joka pystyy lyhyen ajan vastaamaan ruuhkahuippuihin. Ylimääräistä kapasiteettia ei ole pitkäaikaisen valmiuden pitämiseen.

Jos tehohoidon kapasiteettia joudutaan nostamaan, ensimmäisenä joustetaan kiireettömistä leikkauksista. Keväällä 2020, kun epidemiasta ei ollut kertynyt liiemmin tietoa, tehohoidon kapasiteetti nostettiin puolitoistakertaiseksi. Huhtikuussa 2020 teholla oli enimmillään 83 koronapotilasta, kun tavanomaisen päälle lisättyjä paikkoja olisi ollut noin 150. Kaikki ei-kiireellinen toiminta oli käytännössä pysähdyksissä. Suomessa oli voimassa valmiuslaki, joka vapautti sairaalat hoitotakuun määräajoista.

– Siitä seurasi aikamoinen hoitovelka. Tällaiseen ei mielellään enää mentäisi. Nyt hankalissa oloissa joudutaan toimimaan normaaliolojen työkaluilla.

– Toivoisin, ettei valmiuslakia tarvitsisi enää miettiä. Että hoitohenkilökunnalle olisi muita kannusteita ja porkkanoita kuten mahdollisuus tehdä asianmukaista korvausta vastaan ylimääräisiä työvuoroja heille, jotka sitä jaksavat elämäntilanteensa vuoksi tehdä. Työaikalainsäädäntö on liiankin tasapäistävää. Me emme ole kaikki samanlaisia.

Matti Reinikainen ei julistaisi kovin varmalla äänensävyllä, että rajoitusten aika on Suomessa ohitse.

– Sellaiseen optimismiin ei ole pitäviä perusteita. Vaikka rokotekattavuus on kohtuullisella tasolla ja rajoituksia on purettu, emme ole vielä likimainkaan tavoitteessa. Suomalaiset, jotka ovat yleensä täysipäisiä ja rationaalisia ovat olleet hienoinen pettymys, kun Suomi on rokotuksissa jäljessä Portugalia.

Reinikainen epäilee mahdolliseksi syyksi Portugalissa aiemmin nähtyä hyvin vaikeaa epidemiaa, joka toi taudin vakavuuden lähemmäs ihmisiä.

– Toivoisin, että ihmiset ottaisivat järjen käteen ja menisivät piikille. Koronapassi kannattaisi ottaa käyttöön nopeasti ja laajasti. Ei vain yökerhoissa ja baareissa vaan muuallakin. En luopuisi myöskään maskeista ja turvaväleistä. Suojautumiskeinot kannattaa edelleen pitää käytössä.