Professori: ”Trumpin voitto näpäytys tekopyhyydelle”

Kuva: afp photo/timothy a.clary

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pitää mahdollisena, että Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa kyynistää ihmisiä demokratian suhteen. Eniten hän on huolissaan Yhdysvaltain ilmastopolitiikan mahdollisista muutoksista.

Teivaisen mukaan Britannian brexit, Kolumbian rauhansopimuksen torpannut kansanäänestys ja Trumpin voitto ovat esimerkkejä vaaleista, joissa ihmisten on sanottu äänestäneen tyhmästi.

Yhdysvaltain vaalien suhteen on hänen mukaansa pidetty yllä myyttiä, jonka mukaan Trumpia äänestivät köyhät.

– Köyhät ja vähemmistöt äänestivät Hillary Clintonia. Nyt köyhimmät, mustat ja latinot eli eniten marginaalissa olevat tahot ovat vaarassa kyynistyä.

Teivaisen mukaan tästä voi seurata turhautumista demokraattisiin vaikutusmahdollisuuksiin, ja sillä voi olla vakavia seurauksia paitsi passiivisuuden myös demokratian vastaisten ja väkivaltaisten keinojen houkuttelevuuden kannalta.

Huolestuttavinta on, jos Trump toteuttaa ilmastosopimuksia koskevat ajatuksensa.

– Ennemmin kuin köyhät Trumpin taustalla oli ihan hyvin tienaava ei-koulutettu valkoinen väki. Kyse oli heidän etuoikeuksiensa puolustamisesta, vaikka vaaleissa olikin myös antielitistinen ulottuvuus.

Trumpin vaalivoitto on nähty myös iskuna vapaata globaalia markkinataloutta vastaan. Trump on puhunut tullimuurien pystyttämisestä ja amerikkalaisten suuryritysten tehtaiden siirtämisestä Aasiasta takaisin Yhdysvaltoihin.

– Totta kai brexit ja Yhdysvaltain vaalitulos viittaavat siihen, että vallitsevana ollut globaalin integraation malli, jota on kutsuttu vapaaksi, on kärsinyt. Ehkä tämä hämmennystila auttaa myös kyseenalaistamaan sitä, että miksi malli ei vakuuttanut ihmisiä ja onko siinä jotakin valheellista ja harhaanjohtavaa.

– Jos Hillary olisi aidommin edustanut liberaalia vapausvisiota, voisi ajatella, että hän olisi saanut enemmän ääniä nyt äänestämättä jättäneiltä. Ehkä osa ihmisistä koki, ettei hän kuitenkaan edustanut sitä, vaan suurpääoman etua.

Teivainen ei kovin herkästi julistaisi Trumpin voittoa merkiksi uuden aikakauden alkamisesta.

– Finanssikriisissä vuosina 2007-2008 puhuttiin samaan tapaan, että nyt on uusi aikakausi ja se mitä jotkut kutsuvat uusliberalismiksi on kuollut. Tuon tyyppisten johtopäätösten kanssa ei pidä liioitella.

Hän näkisi Trumpin menestyksen osittain myös jonkinlaisena heiluriliikkeenä tai näpäytyksenä tekopyhyydelle ja epäjohdonmukaisuudelle.

– Voi ajatella, että nyt kokeillaan vähän protektionistisempaa talouspolitiikka ja rasistisempaa sisäpolitiikkaa, jotka ovat sitten ehkä käännettävissä takaisin. Huolestuttavinta on, jos Trump toteuttaa ilmastosopimuksia koskevat ajatuksensa. Sillä olisi ihmiskunnan kannalta hyvin vakavia seurauksia eikä kokeiluun olisi varaa.

Hallintarekisteri palasi taas kummittelemaan – kiistelty esitys talousvaliokunnassa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kiistelty hallintarekisteri palaa tänään eduskunnan talousvaliokunnan pöydälle. Valiokunta käsittelee kokouksessaan arvo-osuusjärjestelmää koskevaa lakiesitystä, johon hallintarekisteri sisältyy.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) on vastustanut voimakkaasti osakeomistusten piilottamisen mahdollistavaa hallintarekisteriä. Hän pitää asiasta tiedotustilaisuuden valiokunnan kokouksen jälkeen iltapäivällä.

Hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta, joten kyseessä on kutakuinkin sama paperi kuin viime keväänä.

Asetuksen myötä suomalainen pörssiyhtiö voisi valita EU:n alueelta arvopaperikeskuksen, josta laskea osakkeensa liikkeelle. Jos yhtiö laskee osakkeita liikkeeseen toisessa EU-maassa, suomalainen sijoittaja voisi piilottaa omistuksensa hallintarekisteriin. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden omistus ei ole julkista. Useissa EU-maissa käytössä oleva hallintarekisteröinti sallii sen, että osakkeiden omistajaksi voidaan kirjata arvopaperin säilyttäjä, yleensä pankki, todellisen omistajan sijasta.

Sijoittaja ei kuitenkaan voisi edelleenkään piilottaa omistuksiaan, jos suomalaisyhtiö on laskenut osakkeet liikkeeseen kotimaassa.

Hallintarekisteriä vastaan hangoitteleville perussuomalaisille on tarjottu ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Yhtiö joutuisi maksamaan korotetun lähdeveron, jos se ei kerro kaikkien omistajien tietoja. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan riittänyt.

Yle kysyi vihreiltä: Emma Kari selkeä suosikki puoluejohtajaksi

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kansanedustaja Emma Kari on selvä suosikki vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi, kertoo Ylen kysely. Puolueen kansanedustajille, puoluevaltuuskunnan jäsenille ja varajäsenille tehdyssä kyselyssä 19 kannatti Karia puoleen johtoon.

Yhdeksän ääntä sai eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen ja seitsemän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo. Kansanedustaja Touko Aalto sai viisi ääntä ja Olli-Poika Parviainen yhden.

Kansanedustaja Ozan Yanar ei saanut yhtään ääntä, ja viisi jäsentä ei osannut sanoa kantaansa.

Kyselyyn vastasi hieman yli puolet 88 kansanedustajasta, puoluevaltuuston jäsenestä ja varajäsenestä. Ääniä annettiin yhteensä 46.

Vihreät valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa jäsenäänestyksen pohjalta.

Sopu syntyi viime hetkillä: saaristoliikenteen lakko peruuntui

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Saariston lauttaliikennettä uhannut lakko peruuntuu, kertoi valtakunnansovittelija Minna Helle. Lakko olisi alkanut huomenna perjantaina.

Osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Sopu syntyi Helteen toimistolla keskiviikon ja torstain välisenä yönä kello 02.

Työriidassa oli kyse kulkevien maantielauttojen ja yhteysalusten työehdoista. Helle kertoi olevansa tyytyväinen ratkaisun löytymiseen.

– Lakko olisi toteutuessaan aiheuttanut merkittävää haittaa saariston asukkaiden liikkumiseen ja peruspalvelujen toteutumiseen. Oli tärkeää, että kiista saatiin ratkaistua ajoissa, Helle toteaa.

Työriidan osapuolet olivat Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Merimies-Unioni sekä Suomen Lauttaliikenne ja Suomen Saaristovarustamo.

HS: Vihreiltä jättiyllätys apulaispormestariksi

Kuva: Vihreät

Helsingin vihreät tekivät keskiviikkoiltana todellisen yllätysvalinnan. Kaupungin toisiksi suurimman puolueen valtuustoryhmä valitsi Helsingin sosiaali- ja terveystoimea johtavaksi apulaispormestariksi suurelle yleisölle varsin tuntemattoman Sanna Vesikansan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Tehtävästä kamppailivat Vesikansan kanssa vihreiden valtuustoryhmää viime vuodet johtanut Otso Kivekäs, Elina Moisio ja Mari Holopainen. Vesikansa valittiin tehtävään vaalin jälkeen, mutta vihreät ei kerro tarkemmin vaalin äänestystuloksia.

Sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin salkku on samaan aikaan todella raskas ja muita apulaispormestarin salkkuja kevyempi, HS mainitsee. Tehtävä on vuoteen 2019 asti painava, sillä Vesikansa johtaa siihen saakka työtä, jolla voidaan kaventaa esimerkiksi helsinkiläisten terveyseroja.

Helsingin kokoomus valitsi apulaispormestariehdokkaaksi Pia Pakarisen

Kuva: Kokoomus

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusryhmä valitsi Pia Pakarisen apulaispormestariehdokkaaksi ja Risto Rautavan ryhmän puheenjohtajaksi. Kokoomuksen valinnoista kertoi Helsingin tuleva pormestari Jan Vapaavuori Twitterissä.

Kokoomuksen apulaispormestarin vastuulla ovat kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät asiat.
Lopulliset päätökset valinnoista tekee Helsingin uusi valtuusto kesäkuussa.