Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio päätti kesäkuussa, ettei Suomi liity Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo- ja inklusiivisuusliittoumaan (Alliance for Gender-Responsive and Inclusive Recovery in Ukraine). MTV uutisten haastattelemien virkamieslähteiden mukaan Tavio oli perustellut Suomen poisjääntiä sillä, että liittouman on tarkoitus edistää myös LGBTIQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asiaa.

Ojanen pitää päätöstä perustuslain kannalta kyseenalaisena.

– Perustuslain 1 pykälän 3 momentin mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Siinä nimenomaan esiintyy myös ihmisoikeuksien turvaaminen. Ymmärtääkseni Tavio on tehnyt rajauksia tai ulkopuolelle sulkemisia niin, että Suomi pidättäytyisi tasa-arvotyöstä siltä osin, kun se koskee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä Ukrainassa. Tällaiset poissulkemiset eivät ole perusteltuja perustuslain ja ihmisoikeussopimusten syrjintäkieltosäännösten näkökulmasta, Ojanen linjaa.

OJANEN on tasavallan presidentin Alexander Stubbin kanssa samaa mieltä siitä, että sinänsä ministeri Tavion tontille kuuluneessa päätöksessä on selvästi myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Hän pitää Stubbin esittämää kritiikkiä perusteltuna. Tavion olisi pitänyt informoida presidenttiä päätöksestään etukäteen.

MYÖS valtio-opin professori Tapio Raunio pitää tasavallan presidentti Stubbin julkista ripitystä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolle (ps.) poikkeuksellisena. Vaikka Tavio teki päätöksen toimivaltansa puitteissa, hänen olisi Raunion mukaan pitänyt konsultoida presidenttiä etukäteen.

– Onhan tämä aika harvinaista, että presidentti näin julkisesti ripittää ministeriä. Siinä mielessä tämä on poikkeuksellinen tilanne. En nyt muista ulkoa, että kuinka näitä olisi tapahtunut vuosituhannen vaihteen jälkeen mutta hyvin harvinaistahan tämä on.

Presidentti Stubb luonnehti viime yönä New Yorkissa Tavion päätöstä ulkoministeriön virheeksi.

– Toivon, että tulevaisuudessa emme näe vastaavia virheitä ulkoministeriöltä, että presidentille ei ilmoiteta asioista, jotka kuuluvat ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministerille mutta liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme, Stubb sanoi.

RAUNIO katsoo, että Tavion päätös jättää Suomi ulos Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyvästä tasa-arvoliittoumasta kuului selkeästi myös Suomen ulkosuhteiden tontille.

– Tässä ollaan hankalassa tilanteessa toimivallan suhteen, että kyllähän tämä kuului Ville Tavion toimivaltaan mutta se liittyy myös presidentin toimikenttään.

– Kyllä tämä minusta selkeästi kuuluu Suomen ulkosuhteisiin, jolloin se kuuluu yhteistoiminnan piiriin. Eli presidenttiä olisi pitänyt konsultoida etukäteen.

Tapio Raunio katsoo Stubbin ulkoministeriölle ja Taviolle kohdistaman kritiikin kohdistuvan ainakin epäsuorasti myös pääministeri Petteri Orpoon (kok.).

– Orpo taisi itse todeta, että Suomessa pääministerillä on loppujen lopuksi aika rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa yksittäisten ministerien päätöksiin. Ja tässä tulee se laajempi ongelma. Jos Orpo nyt yrittää jyrätä Tavion yli, niin hallituksessa tulee isompi keskustelu siitä, että pyrkiikö Orpo jatkossa kävelemään muidenkin yli. Silloin tulee jo vakavia kysymyksiä siitä, mikä on hallituksen yhteistoimintakyky.

Petteri Orpo ei halunnut kommentoida käynnissä olevaa keskustelua tänään eduskunnassa Demokraatille.

PERUSTUSLAIN mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Se, ettei yhteistoiminnan koordinaatio ole Tavion päätöksen tapauksessa toteutunut, ei Raunion mukaan ole kovin poikkeuksellista.

– Sinällään en näe tässä mitään yllättävää. Kyse on siitä, että meillä on politiikassa asioista eri tavalla ajattelevia ihmisiä, tässä tapauksessa perussuomalainen ministeri ja liberaali presidentti. On ihan ymmärrettävää, että näitä näkemyseroja tulee julkisuuteen. Menettelytavan näkökulmasta asiat olisi pitänyt sovittaa yhteen ennen kuin ministeri teki tämän päätöksensä.

Rauniolle tulee mieleen tapaus pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistön ajoilta, kun Marin vaati hyvin nopeasti Venäjällä vangitun ja sittemmin vankilassa kuolleen Aleksei Navalnyin vapauttamista ja Niinistö kommentoi asiaa samana päivänä erilaisin äänenpainoin. Raunio pitää erilaisia äänenpainoja osittain Suomen ulkopolitiikan johtamisjärjestelmän ominaisuutena ja siinä mielessä ymmärrettävinä.

– On ikävää Suomen ulkopolitiikan johtamisjärjestelmän kannalta, että näin pääsee tapahtumaan, mutta tällainen perustuslaki meillä on. Niin kauan kuin meillä on eri tavoin ajattelevia poliitikkoja, niin näitä johtamisongelmia esiintyy.

– Suomessa presidentinkanslia on mukana asioiden valmistelussa, mikä tarkoittaa sitä, että presidentin tietoon tulisivat tällaiset kannanotot etukäteen, jolloin presidentti voi sitten niihin vaikuttaa. En osaa sanoa miten tämä (Tavion tapaus) on mennyt, koska tietokatkokset ovat tapahtuneet kulisseissa. En osaa sanoa kuka tässä on ollut syypää. Sen vain sanon politiikan tutkijan näkökulmasta, että silloin, kun meillä on presidentti, jolla on tietyt näkökannat ja hallituksen piirissä on eriäviä näkökantoja, on ihan selvää, että julkisia näkemyseroja tulee esiin. Se juontuu meidän perustuslaista.

Toisaalta Marinin edellämainitussa tapauksessa ei ollut kyse sinänsä hallituksen päätöksestä vaan silloisen pääministerin henkilökohtaisesta julkisesta kannanotosta.

RAUNION mukaan julkisia kahnauksia esiintyi Niinistön presidenttiyden aikana erityisesti Marinin hallituskaudella.

– Toisaalta niitä esiintyi myös silloin, kun (Jyrki) Katainen (kok.) oli pääministerinä. Silloin näkyi, että Niinistöllä oli vaikeuksia tulla toimeen myös joidenkin kokoomusministerien kanssa. Se ei mene ihan selvästi puoluerajoittain.

Jos Suomi nyt päättäisi jälkikäteen liittyä tasa-arvoliittoumaan, tarkoittaisi se Raunion mukaan ministeri Tavion yli kävelemistä.

– Nyt täytyy muistaa, että presidentti ei voi sitä tehdä. Presidentillä ei ole toimivaltaa puuttua siihen, mitä hallitus tekee.

– Olettaisin, että hallituksen pitäisi kumota se päätös. Varmaankin se voi tapahtua tp-utvassa käytyjen keskustelujen kautta.

Kuinka kiusallista se olisi Ville Tavion ja hänen asemansa kannalta?

– No totta kai. Tietysti siinä tulee laajempi kysymys hallitusyhteistyöstä. Mikäli nyt ryhdyttäisiin perumaan Ville Tavion tekemää päätöstä, siinähän on sitten laajemmin hallitusyhteistyö ja se missä määrin pääministeri puuttuu yksittäisen ministerin päätöksiin.

Nouseeko nyt keskustelu ministeri Tavion asemasta?

– Uskon, että keskustelua nousee mutta se, että johtaako se mihinkään, jää nähtäväksi. Kun olen seurannut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa työni kautta, niin olen aika varma, että tässä tulee jonkinlainen Ukrainan auttamista painottava yhteinen lausunto, jossa on äänessä presidentti ja hallitus yhdessä. Koetetaan osoittaa kykyä yhteistoimintaan.

Mutta maito on kaatunut Tavion päätöksen osalta?

– Näin voi sanoa. Totta kai tämä on ikävä tilanne.