Noin 80 prosenttia kaikista laitoksissa asuvista tarvitsee apua päivittäisessä suuhygienian hoitamisessa. Räsäsen mukaan yleinen kokemus on, että suuhygienia ei ole riittävällä tasolla hoitolaitoksissa.

– Ongelmissa ovat myös kotona asuvat, huonokuntoiset vanhukset, joiden hampaiden pesusta ei aina muisteta kotisairaanhoidossa huolehtia. Kuoleville potilaille suun kosteuttaminen on tärkeää.

Monissa hoitokodeissa hammashoitohenkilöstö käy ohjaamassa ja tarkastamassa asukkaan ainoastaan kerran vuodessa. Räsänen pahoittelee, että julkisessa hammashuollossa on vähän henkilöstöä ja heidän osaamisensa on keskittynyt lasten ja nuorten hammashoitoon.

– Hammaslääkäriliitto on huomauttanut, että vanhusten vaippoja vaihdetaan, mutta proteesit saattavat olla suussa viikkotolkulla.

– On todettu, että yksittäiset hoitajat kieltäytyvät suunhoidon tekemisestä siksi, että kokevat tunkeutuvansa asukkaan henkilökohtaiselle alueelle.

Räsänen korostaa, että hampaisiin liittyvistä vaivoista ei pidä muodostua lisärasitetta ikäihmisille.

– Iäkäs ihminen ei kykene ilmaisemaan viimeistä tervehdystä tai kiitosta, jos hänen kielensä liimautuu kiinni suun limakalvoihin.