PS:n eduskuntaryhmän johto kiistää hajoamisvaaran – Kankaanniemi puolueen muutoksesta: ”Ei hengitysvaikeuksia”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Toimi Kankaanniemi haluaa jatkaa eduskuntaryhmän johdossa, olipa uusi puheenjohtaja kuka tahansa.

Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa, mikäli Jussi Halla-aho valitaan puolueen puheenjohtajaksi. Näin kertoi Lännen Media tänään lähteisiinsä viitaten.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps.) kiistää Demokraatille uutisen ”turhana spekulointina”.

– Ei mitään merkkejä siitä että mitään tapahtuisi, valitaan kuka tahansa.

– Onhan meillä ollut tässä tiukkoja paikkoja kaksi vuotta solkenaan, ryhmä on pysynyt varsin hyvin kasassa, ei se nyt tähänkään hajoa.

– Eduskuntaryhmä on vahvassa asemassa silloin, kun hallitustyötä arvioidaan, meillä ei ole mitään keskustelua ollut, että tapahtuisi mitään muutosta. Asiakysymykset ratkaisevat jatkossa edelleen, miten hallitusyhteistyö etenee.

Kankaanniemen mukaan hänen tiedossaan ei ole, että kukaan eduskuntaryhmästä suunnittelisi lähtevänsä muualle tai hajottavansa puoluetta.

– Ei ole tällaisia kaavailuja tullut missään yhteydessä esillä.

Kankaanniemi valmis jatkamaan puheenjohtajasta huolimatta.

Toimi Kankaanniemi on itse valmis jatkamaan perussuomalaisten ryhmän puheenjohtajana, valitttiin puheenjohtajaksi kuka tahansa.

– Kun tämän homman suostuin ottamaan vastaan, en minä silloin sitten lähde siitä pelaamaan mitään peliä. Eduskuntaryhmä päättää puheenjohtajasta eikä puoluejohto.

Myös sitä on ennakoitu, että ainakaan kokoomus ei kenties jatkaisi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari on ilmaissut tämän suoraan Demokraatille ja kertonut, että asiasta on ollut puhetta myös kokoomuksen puoluehallituksessa ja eduskuntaryhmässä, vaikkakaan loppuun asiaa ei ole keskusteltu.

– Jos Halla-aho tulee, tulee suuria vaikeuksia olla mukana hallituksessa. Lähtökohtaisesti ei haluta sellaista, sitten pitää olla pienessä roolissa, jos hän on ministerinä. Tosi pienessä. Minun kantani on tämä, Suutari sanoi.

Puoluelähteisiin viitaten asia nousi esiin myös Lännen Median uutisessa.

– Jätän ihan täysin omaan arvoonsa tuollaiset puheet. Suomessa on tietysti sanan ja mielipiteen vapaus perustuslakiin kirjoitettuna. Saavathan hekin käyttää sitä, mutta ei sillä mitään merkitystä ole, päätämme itse, miten etenemme, Kankaanniemi kommentoi Lännen Median tietoja.

Kankaanniemi sanoo myös, ettei hänellä ole mitään tietoa, että RKP:tä ja KD:tä olisi kosiskeltu halllitukseen vaihtoehtona sille, että perussuomalaisille tulisi lähtö.

Myöskään sitä, että Timo Soini (ps.) tai mahdollisesti myöskään Jussi Niinistö (ps.) eivät voisi jatkaa hallituksessa ministereinä, mikäli Halla-aho valitaan, Kankaanniemi ei kommentoi.

– Ihan ennenaikaisia turhia puheita.

”Olen savuton kaveri.”

Kumpi on vahvemmilla puheenjohtajakisassa, Sampo Terho vai Jussi Halla-aho.

– Paras valitaan koska demokratia toimii puolueessa, kun jäsenistö pääsee äänestämään suoraan.

Perussuomalaisten on arvioitu muuttuneen yhä kansalismielisemmäksi puolueeksi kannattajakunnaltaan. Tästä kielinee myös Jussi Halla-ahon kasvanut suosio kyselyissä.

– Tämä on  ihan sama eduskuntaryhmä kuin valittiin huhtikuussa 2015, vain yksi (Maria Tolppanen) on lähtenyt pois. Ei mitään muutosta ihmisissä ole tapahtunut, en usko että ajattelussakaan. Media tietysti elää omaa elämänsä. Halitusohjelma, puolueohjelma ja ryhmän tavoitteet ovat entiseltään.

Kun Kankaanniemeltä kysyy, miten helppo hänen on hengittää muuttuvassa puolueessa, esiin nousee tupakkavertaus.

– Olen savuton kaveri niin minulla on keuhkot kunnossa. Ei ole hengitysvaikeuksia.

– Jokaisessa puolueessa on ihmisiä, jotka ajattelevat vähän eri tavalla eri asioista. Talouspolitiikasta ja sosiaalipolitiikasta ja veroista, myös maahanmuuttopolitiikasta. Kuitenkin yhdessä toimitaan eri puolueissa. Kepu on jakautunut alkoholipoitliiakassa todella rajusti. Kaikissa isoissa puolueissa on näitä painotuksia. Se on rikkaus, sittempähän keskustellaan elävästi.

– Maahanmuutto on tärkeä yhteiskuntapoliittinen kysymys, siitä pitää käydä keskutelua. Varmasti eri eduskuntaryhmissä käydään. Tietysti suvakkeja, jotka haluavat rajat auki ja moskeijat joka kaupunkiin, on toisissa ryhmissä enemmän, toisissa ei sitten näin ole, Kankaanniemi sanoo.

”Ne tiet ovat hyvin lyhyet, siinä ei ainakaan lähtenyt porukka pärjää.”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa vetää yhtä köyttä Kankaanniemen kanssa.

– Spekulaatioita voi aina tehdä, tämä on vapaa maa. Todenperäisyys voi olla aivan toinen. En usko mihinkään kahtiajakautumiseen. Totta kai puheenjohtajakisa on aika hektistä niin kuin joka puolueella, jos on tasavahvoja ehdokkaita, mutta en usko kahtiajakautumiseen. Tietysti puolueen täytyy jatkaa yhtenä miehenä ja naisena.

Elomaa toteaa nähneensä perussuomalaisten edeltäjän SMP:n hajoamisen 1972. Hänen mukaansa siihen oli muutama syy, jotka eivät ole olleet julkisuudessa. Elomaa aikoo paljastaa ne puoluekokouksessa. Hän uskoo, että perussuomalaiset eivät tee samaa virhettä kuin SMP eli jakaudu..

– Ne tiet ovat hyvin lyhyet, siinä ei ainakaan lähtenyt porukka pärjää.

Elomaa ei ole vielä julkisesti ilmoittanut, ketä kannattaa puheenjohtajaksi.

– Siinä on johtajuus, kuka pystyy kokoamaan porukan. Sellainen johtaja pitää valita, kuka pystyy.

Elomaan mukaan perussuomalaisten ryhmässä ei puhuta puolueen vaihtamisesta.

– Ja aika paljon kuulen, kun olen varapuheenjohtaja ja aika paljon olen luottamuksellakin puhunut. Sitä on puhuttu, että puolueen agendaa pitää kirkastaa, mutta että lähdetään kokonaan irti, edes kaikkein kriittisimmiltä sellaista en ole kuullut.

– Sanon ihan rehellisesti, hajaantumiseen en usko ja sitä ei ole meidän omissa puitu. En usko, että Terho ja Halla-ahokaan sitä haluaisivat, he näkevät että vahvuus on siinä että me olemme yhdessä.

”Yksikään ei ole tullut sanomaan.”

Perussuomalaisten puheenjohtaja valitaan ensi viikonloppuna Jyväskylän puoluekokouksessa.

– On iso vastuu äänestämisessä, että jokainen ajattelee loppuun asti. Lopputulosta pitää kunnioittaa, sillä mennään sitten eteenpäin. Demokratia on aina demokratia, Elomaa sanoo.

Hän kiistää myös sen, että kokoomuksesta olisi viestitetty, ettei hallitusyhteistyö voisi jatkua, jos Halla-aho voittaa.

– Ei. Polemiikkia on tullut siitä, että hänellä on omat tiukat kannat … Yksikään ei ole tullut sanomaan, että ei jatketa yhteistyötä.

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

Kuva: lehtikuva/petteri lehtinen
Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa.

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.

Paperiliitto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti

Kuva: Thinkstock

Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi tänään perjantaina yksimielisesti neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi on kaksi vuotta 10.11.2017–30.11.2019.

Neuvottelutulos Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa syntyi viikko sitten perjantaina. Paperiliiton tes-neuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti. Samoin liiton hallitus päätti yksimielisesti esittää neuvottelutulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi.

”Kalliit hinnat vaikuttavat monen lapsiperheen talouteen” – SDP:n Taavitsainen vaatii koulukuvausmaksujen suitsimista

Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen koulukuvausten korkeista maksuista ja lasten arjen lähiympäristöissä tapahtuvasta markkinoinnista.

– Lasten valokuvat ovat ihania! Valitettavasti päiväkodeissa ja kouluissa otettavien jokavuotisten valokuvien kalliit hinnat vaikuttavat todella monen lapsiperheen talouteen, kertoo Taavitsainen.

– Lasten ja nuorten elämässä se, että voi saada samanlaisia tavaroita kuin ikätoverit, esimerkiksi juuri koulukuvia, on tärkeää yhteenkuuluvuuden rakentumiselle. Pidän päiväkoti- ja koulukuvapakettien hintojen suitsimista perheiden talouden ja lasten tasa-arvoisuuden kannalta tärkeänä asiana, tähdentää Taavitsainen.

Lasten valokuvat ovat ihania!

Taavitsaisen mukaan lapsiin kohdistetaan yhä enemmän vaikeasti tunnistettavaa markkinointia television, internetin ja puhelimen kautta. Kulutuskulttuurin voimistumiseen voidaan vaikuttaa hillitsemällä lapsiin suunnattua markkinointia ja ohjaamalla lapsia vastuulliseen kuluttamiseen ja kriittiseen medialukutaitoon. Avainasemassa tässä ovat kotien lisäksi päiväkodit ja koulut.

– Kysyin kirjallisesti ministeriltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä päiväkoti- ja koulukuvien hintojen alentamiseksi ja miten hän aikoo puuttua lasten eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Kysyin myös, kuinka ministeri aikoo turvata lapsen aseman kuluttajana ja hillitä markkinointia lasten ja nuorten arjen lähiympäristöissä.

Halla-aho: Tämä on syytä lopettaa nyt – ”Meille on siitä pelkkää haittaa”

Kuva: lehtikuva/jussi moilanen
Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kinastelu puolueesta irtautuneiden sinisten kanssa on aika lopettaa. Halla-ahon mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten sanomat eivät ylitä median uutiskynnystä, elleivät ne liity maahanmuuttoon tai riitelyyn sinisten kanssa.

– Sinisille meitä vastaan hyökkäily meitä vastaan on ainoa keino saada julkisuutta. Muille puolueille se on herkkua, mutta meille siitä on pelkkää haittaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho oli puolueen tiedotustilaisuudessa närkästynyt Yleisradiolle siitä, että se ei keskiviikon pääuutislähetyksessään maininnut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, vaikka muiden oppositiopuolueiden kannat esiteltiin.

– Perussuomalaiset olivat mystisesti lakanneet olemasta. Yksi syy voi tietysti olla, että perussuomalaiset esitti Yleisradion rahoituksen leikkaamista, Halla-aho moitti.

Halla-aho ennakoi, että edessä voi olla hallituskriisi itsenäisyyden juhlavuoden ja presidentinvaalien jälkeen, jos sote-uudistus taas jumittuu perustuslakivaliokuntaan.

– Hallitusta pitää kasassa lähinnä se, että tämänhetkiset heikot hallituskumppanit ovat kokoomukselle paras mahdollisuus saada oma kärkihankkeensa, eli sote-uudistus, läpi.

Valtiosihteeri tunnusti takakonttimatkansa, saa poliisilta rangaistuksen – näin kaikki tapahtui

Rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Pekka Seppälä kertoo Demokraatille, että henkilö, joka poistui 11.6.2017 Kesärannasta auton takakontissa saa teostaan rangaistuksen.

Seppälä ei puhu nimillä, mutta käytännössä kyse on julkisuudessa esillä olleesta tapauksesta, jossa nykyisen sinisen eduskuntaryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen oli tapaamassa pääministeri Juha Sipilää (kesk.) tämän virka-asunnolla Kesärannassa.

Tapahtumat liittyivät käynnissä olevaan hallituskriisiin.

– Epäilty takakontissa ollut mies on kertonut poliisille oman käsityksensä tapahtumista ja niihin johtavista syistä. Hän on myöntänyt teon, rikoskomisario Pekka Seppälä toteaa.

Rangaistukseksi poliisi antoi huomautuksen, koska tapahtuneessa liikennerikkomuksessa on otettu huomioon teon vähäisyys ja teon olosuhteet. Myös sakkorangaistus olisi voinut olla mahdollinen.

Pekka Seppälä korostaa, että huomautus tarkoittaa sitä, että kyseessä on moitittava liikennerikkomus.

Poliisin mukaan takakontissa ollut halusi vältellä toimittaja.

– Hän on tullut takakontista pois matkustettuaan tieliikennelain mukaisella yleisellä tiellä (Kesärannantiellä) noin 20-30 metrin matkan. Tässä on ajettu hyvin lyhyt matka yleisen tien puolella eli tiellä, joka on suljetun alueen porttien ulkopuolella. Ennen kuin muuttuu vilkaaksi tieksi, hän on tullut noin 20 metrin matkan päästä takakontista ulos.

– Poliisi ei tietenkään hyväksy tämänkaltaista toimintaa. Poliisin tehtävä on valvoa, että lakia ja määräyksiä noudatetaan.

Auton kuljettajan osalta esitutkinta keskeytetty, koska kuljettajan henkilöllisyydestä ei ole saatu tietoa eikä tapaukselle ole ilmaantunut yhtään silminnäkijää.

Käytännössä Samuli Virtanen olisi voinut kertoa, kuka autoa ajoi, mutta hänellä on niin kutsuttu itsekriminointisuoja, jonka vuoksi hän ei ole velvollinen paljastamaan kuljettajan henkilöllisyyttä.

– Takakontissa ollut piti itseään ainoana syyllisenä. Hän ei halunnut kertoa kuljettajan henkilöllisyyttä. Hänen kauttaan ei ole selvinnyt meille mahdollinen kuljettaja tai käytetty auto.

Tapahtumasta oli tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä.