Turva – Hymy

PS:n eduskuntaryhmän johto kiistää hajoamisvaaran – Kankaanniemi puolueen muutoksesta: ”Ei hengitysvaikeuksia”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Toimi Kankaanniemi haluaa jatkaa eduskuntaryhmän johdossa, olipa uusi puheenjohtaja kuka tahansa.

Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa, mikäli Jussi Halla-aho valitaan puolueen puheenjohtajaksi. Näin kertoi Lännen Media tänään lähteisiinsä viitaten.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps.) kiistää Demokraatille uutisen ”turhana spekulointina”.

– Ei mitään merkkejä siitä että mitään tapahtuisi, valitaan kuka tahansa.

– Onhan meillä ollut tässä tiukkoja paikkoja kaksi vuotta solkenaan, ryhmä on pysynyt varsin hyvin kasassa, ei se nyt tähänkään hajoa.

– Eduskuntaryhmä on vahvassa asemassa silloin, kun hallitustyötä arvioidaan, meillä ei ole mitään keskustelua ollut, että tapahtuisi mitään muutosta. Asiakysymykset ratkaisevat jatkossa edelleen, miten hallitusyhteistyö etenee.

Kankaanniemen mukaan hänen tiedossaan ei ole, että kukaan eduskuntaryhmästä suunnittelisi lähtevänsä muualle tai hajottavansa puoluetta.

– Ei ole tällaisia kaavailuja tullut missään yhteydessä esillä.

Kankaanniemi valmis jatkamaan puheenjohtajasta huolimatta.

Toimi Kankaanniemi on itse valmis jatkamaan perussuomalaisten ryhmän puheenjohtajana, valitttiin puheenjohtajaksi kuka tahansa.

– Kun tämän homman suostuin ottamaan vastaan, en minä silloin sitten lähde siitä pelaamaan mitään peliä. Eduskuntaryhmä päättää puheenjohtajasta eikä puoluejohto.

Myös sitä on ennakoitu, että ainakaan kokoomus ei kenties jatkaisi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari on ilmaissut tämän suoraan Demokraatille ja kertonut, että asiasta on ollut puhetta myös kokoomuksen puoluehallituksessa ja eduskuntaryhmässä, vaikkakaan loppuun asiaa ei ole keskusteltu.

– Jos Halla-aho tulee, tulee suuria vaikeuksia olla mukana hallituksessa. Lähtökohtaisesti ei haluta sellaista, sitten pitää olla pienessä roolissa, jos hän on ministerinä. Tosi pienessä. Minun kantani on tämä, Suutari sanoi.

Puoluelähteisiin viitaten asia nousi esiin myös Lännen Median uutisessa.

– Jätän ihan täysin omaan arvoonsa tuollaiset puheet. Suomessa on tietysti sanan ja mielipiteen vapaus perustuslakiin kirjoitettuna. Saavathan hekin käyttää sitä, mutta ei sillä mitään merkitystä ole, päätämme itse, miten etenemme, Kankaanniemi kommentoi Lännen Median tietoja.

Kankaanniemi sanoo myös, ettei hänellä ole mitään tietoa, että RKP:tä ja KD:tä olisi kosiskeltu halllitukseen vaihtoehtona sille, että perussuomalaisille tulisi lähtö.

Myöskään sitä, että Timo Soini (ps.) tai mahdollisesti myöskään Jussi Niinistö (ps.) eivät voisi jatkaa hallituksessa ministereinä, mikäli Halla-aho valitaan, Kankaanniemi ei kommentoi.

– Ihan ennenaikaisia turhia puheita.

”Olen savuton kaveri.”

Kumpi on vahvemmilla puheenjohtajakisassa, Sampo Terho vai Jussi Halla-aho.

– Paras valitaan koska demokratia toimii puolueessa, kun jäsenistö pääsee äänestämään suoraan.

Perussuomalaisten on arvioitu muuttuneen yhä kansalismielisemmäksi puolueeksi kannattajakunnaltaan. Tästä kielinee myös Jussi Halla-ahon kasvanut suosio kyselyissä.

– Tämä on  ihan sama eduskuntaryhmä kuin valittiin huhtikuussa 2015, vain yksi (Maria Tolppanen) on lähtenyt pois. Ei mitään muutosta ihmisissä ole tapahtunut, en usko että ajattelussakaan. Media tietysti elää omaa elämänsä. Halitusohjelma, puolueohjelma ja ryhmän tavoitteet ovat entiseltään.

Kun Kankaanniemeltä kysyy, miten helppo hänen on hengittää muuttuvassa puolueessa, esiin nousee tupakkavertaus.

– Olen savuton kaveri niin minulla on keuhkot kunnossa. Ei ole hengitysvaikeuksia.

– Jokaisessa puolueessa on ihmisiä, jotka ajattelevat vähän eri tavalla eri asioista. Talouspolitiikasta ja sosiaalipolitiikasta ja veroista, myös maahanmuuttopolitiikasta. Kuitenkin yhdessä toimitaan eri puolueissa. Kepu on jakautunut alkoholipoitliiakassa todella rajusti. Kaikissa isoissa puolueissa on näitä painotuksia. Se on rikkaus, sittempähän keskustellaan elävästi.

– Maahanmuutto on tärkeä yhteiskuntapoliittinen kysymys, siitä pitää käydä keskutelua. Varmasti eri eduskuntaryhmissä käydään. Tietysti suvakkeja, jotka haluavat rajat auki ja moskeijat joka kaupunkiin, on toisissa ryhmissä enemmän, toisissa ei sitten näin ole, Kankaanniemi sanoo.

”Ne tiet ovat hyvin lyhyet, siinä ei ainakaan lähtenyt porukka pärjää.”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa vetää yhtä köyttä Kankaanniemen kanssa.

– Spekulaatioita voi aina tehdä, tämä on vapaa maa. Todenperäisyys voi olla aivan toinen. En usko mihinkään kahtiajakautumiseen. Totta kai puheenjohtajakisa on aika hektistä niin kuin joka puolueella, jos on tasavahvoja ehdokkaita, mutta en usko kahtiajakautumiseen. Tietysti puolueen täytyy jatkaa yhtenä miehenä ja naisena.

Elomaa toteaa nähneensä perussuomalaisten edeltäjän SMP:n hajoamisen 1972. Hänen mukaansa siihen oli muutama syy, jotka eivät ole olleet julkisuudessa. Elomaa aikoo paljastaa ne puoluekokouksessa. Hän uskoo, että perussuomalaiset eivät tee samaa virhettä kuin SMP eli jakaudu..

– Ne tiet ovat hyvin lyhyet, siinä ei ainakaan lähtenyt porukka pärjää.

Elomaa ei ole vielä julkisesti ilmoittanut, ketä kannattaa puheenjohtajaksi.

– Siinä on johtajuus, kuka pystyy kokoamaan porukan. Sellainen johtaja pitää valita, kuka pystyy.

Elomaan mukaan perussuomalaisten ryhmässä ei puhuta puolueen vaihtamisesta.

– Ja aika paljon kuulen, kun olen varapuheenjohtaja ja aika paljon olen luottamuksellakin puhunut. Sitä on puhuttu, että puolueen agendaa pitää kirkastaa, mutta että lähdetään kokonaan irti, edes kaikkein kriittisimmiltä sellaista en ole kuullut.

– Sanon ihan rehellisesti, hajaantumiseen en usko ja sitä ei ole meidän omissa puitu. En usko, että Terho ja Halla-ahokaan sitä haluaisivat, he näkevät että vahvuus on siinä että me olemme yhdessä.

”Yksikään ei ole tullut sanomaan.”

Perussuomalaisten puheenjohtaja valitaan ensi viikonloppuna Jyväskylän puoluekokouksessa.

– On iso vastuu äänestämisessä, että jokainen ajattelee loppuun asti. Lopputulosta pitää kunnioittaa, sillä mennään sitten eteenpäin. Demokratia on aina demokratia, Elomaa sanoo.

Hän kiistää myös sen, että kokoomuksesta olisi viestitetty, ettei hallitusyhteistyö voisi jatkua, jos Halla-aho voittaa.

– Ei. Polemiikkia on tullut siitä, että hänellä on omat tiukat kannat … Yksikään ei ole tullut sanomaan, että ei jatketa yhteistyötä.

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Kuva: Lehtikuva

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Kyllönen leimasi Haataisen Naton ”optiokaveriksi”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Iltalehden suorassa presidenttitentissä vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen nimesi SDP:n Tuula Haataisen Naton ”optiokaveriksi”. Hän luki itsensä liittoutumattomuuden kannattajaksi sanoin kuin Paavo Väyrysen ja Laura Huhtasaaren.

Nils Torvalds kannattaa Natoa, mutta Matti Vanhanen, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö kuuluvat Sauli Niinistön ohella optiokavereihin kuten Haatainenkin.

Tuula Haataisen ei annettu vastata, mutta hän on aiemmin ilmoittanut vastustavansa Naton jäsenyyttä, kuten puolueensa SDP:kin.

Keskustelun piti pyöriä istuvan presidentin nato-kannan selventämisen ympärillä, mutta keskustelu kulki kaikkien ehdokkaiden omien kantojen ympärillä.

– Onko sellaisia sopimuksia, jotka eivät ole kansalaisten tiedossa? kysyi Pekka Haavisto.

– Ei ole! huusi Niinistö heti väliin.

Sen jälkeen keskustelu meni jankkaamiseksi heinäkuussa säädetystä laista, jossa päivitettiin Suomen mahdollisuuksia antaa sotilaallista apua ulkovallalle. Laki avunannosta kuuluu Lissabonin sopimukseen, mutta oli aikanaan ”unohtunut” pois. Asia nousi esille Ruotsin viimeisimmän sukellusvenejupakan ansiosta, kun Suomi ei lain puuttumisen takia kyennyt antamaan apua. Laki säädettiin pikavauhtia.

Tähänkään ei sallittu Tuula Haataiselle puheenvuoroa.

EU:n talousintegraatio meni liittovaltiokeskusteluksi

Loppukeskustelu käytiin EU:n talousintegraatiosta, joka tietysti nosti heti esille EU:n liittovaltion. Nyt Haatainenkin sai puheenvuoron. Hän piti vaarallisena jatkuvaa liittovaltiokortilla pelaamista.

– Sillä luodaan pohjaa, ettei mennä eteenpäin millään muullakaan yhteistyön alueella, Haatainen sanoi. Esimerkiksi hän nosti sosiaalisen ulottuvuuden.

Keskustelu päättyi ympäristökysymyksiin.

– Suomessa voidaan tehdä kestävää yhdyskuntarakennetta ja raideliikennettä. Kannatan metsien suojelemista ja nykyinen hakkuiden taso on riittävä sanoi, Haatainen.

Lopuksi pyydettiin kantoja naisten pakolliseen asevelvollisuuteen. Kukaan ei kannattanut.

Haatainen kannatti kansalaispalvelua, jossa naisten vahvuudet voitaisiin ottaa käyttöön.

 

 

Analyysi: Niinistö joutuu toiselle kierrokselle

Kuva: Iltalehti/Accustrore

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä presidentinvaaliennusteen mukaan istuva presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö saa ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä, eikä häntä valittaisi suoraan ensimmäisellä kierroksella presidentiksi. Suomessa ei ole koskaan valittu presidenttiä suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön ohella toiselle kierrokselle pääsystä kisaavat Accuscoren selvityksen mukaan tasaväkisesti vihreiden Pekka Haavisto 13,6 prosentin kannatuksella, sekä valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen 13,2 prosentin kannatuksellaan.

Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehdelle useita ennusteita viime vaaleista. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin.

Accuscore ei varsinaisesti tee omia kannatuskyselyjään, vaan käyttää muiden tuottamia kyselyaineistoja ja simuloi niistä oman ennusteensa.

Accuscore muistuttaa Iltalehden mukaan kuitenkin, että presidentinvaalien ennustaminen on muita vaaleja hankalampaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vaihtelut ehdokkaiden kannatuksessa voivat olla suuria gallupeista toiseen.

SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen kannatus oli analyysissä 4,4 prosenttia.

– Tämähän ei perustu haastatteluihin. Tilaísuuksissani on ollut paljon ihmisiä liikkeellä, Haatainen sanoi.

Iltalehden vaalitentti jatkuu klo 20:een saakka. Demokraatti seuraa.

 

 

 

 

 

 

Entä jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä? – Antti Rinne kertoo nyt SDP:n kannan kuumaan keskustelunaiheeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen eli moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson on tullut esiin kannalla, jonka mukaan Ruotsi hakee Nato-jäsenyttä kymmenen vuoden kuluessa.

Suomessa Ruotsin toimia seurataan luonnollisesti äärimmäisen tarkkaan. Maat ovat käytännössä lyöneet kättä päälle, että mikäli jompikumpi Nato-ratkaisuissa etenee, tieto kulkee hyvissä ajoin maiden välillä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut kokonaisharkintaa, ei mitään automaatiota siinä, että Suomi olisi tavoittelemassa Nato-jäsenyyttä, mikäli Ruotsi näin päättäisi tehdä.

– Kyllä se on se kokonaistilanne, joka sillä hetkellä vallitsee, mikä pitää ottaa huomioon. On aika mahdoton lähteä tässä ennakoimaan kaikkia niitä variaatioita, Niinistö on sanonut MTV:lle.

”Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole erityisen hämillään Ruotsin porvariblokin johtajan Kristerssonin Nato-lausunnosta.

– Suomessa kokoomuksella on vähän vastaavanlainen puoluekokouspäätös ja samaa koskee RKP:tä, joten ei se sinällään mikään uudenlainen kanta Pohjoismaissa porvareilla ole. Ruotsin porvarikoalition laaja kanta on ollut tiedossa jo pitkään.

Ruotsissa Natoon hakeutuminen vaatisi kuitenkin laajaa konsensusta. Kristersson onkin uhonnut, että ei mene kauaa, kun myös sosialidemokraatit olisivat muuttamassa kantaansa.

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven on vakuuttanut Ruotsin pysyvän liittoutumattomana.

– Olen paljon jutellut Ruotsin pääministerin kanssa sosialidemokraattien kannasta. Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa. Minun mielestäni tilanne Ruotsin suhteen ei ole muuttunut, Rinne summaa.

Ruotsin sosialidemokraateilla hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä.

Kun Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, sosialidemokraattien kansanedustaja Kenneth G Forslund vieraili reilu vuosi sitten Suomessa, hän kertoi Ruotsin demarien Nato-kannoista.

Forslundin mukaan Ruotsin sosialidemokraattisessa puolueessa ei oikeastaan edes käydä sisäistä Nato-debattia.

– Äärimmäisen harvat sosialidemokraattisen puolueen jäsenet puhuvat Naton puolesta ja sen vuoksi meillä on hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä, hän totesi.

Forslund sanoi, että puolueessa, puolueen jäsenissä ja kannattajissa on syvään juurtuneena kanta, ettei Nato-jäsenyyttä haeta.

”Teoreettinen tilanne.”

Entä jos Ruotsi kaikesta huolimatta päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä?

Antti Rinne toteaa alkuun, että asiassa on todellakin monta jos-sanaa.

– Minulla on vahva usko siihen, että Ruotsi haluaisi käydä tilanteen etukäteen Suomen kanssa läpi. Jos Ruotsi yllättäen päättäisi, että se hakee jäsenyyttä, jäsenyys ei tulisi voimaan tuosta noin vaan. Se olisi pitkä prosessi. Se muuttaisi Suomen lähiympäristön turvallisuustilannetta niin, että meidän pitäisi miettiä, onko muutos sellainen, että sen takia pitäisi suhtautua toisella tavalla Nato-kysymykseen.

– Minä en osaa sanoa tällä hetkellä, miten se muuttaisi, koska se (Ruotsin Nato-jäsenyyden hakeminen) on niin teoreettinen tilanne. Joka tapauksessa viime kädessä Suomi päättää kaikissa tilanteissa itsenäisesti sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan tai liittoutumisestaan. Se on meidän oma ulko- ja tuvallisuuspoliittinen ratkaisu, Rinne painottaa.

”Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys.”

Rinne toteaa ylipäänsä, ettei Nato ole hänelle ideologinen kysymys, vaan arviot suhteesta siihen on tehtävä puhtaasti valtakunnan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta.

– Olen sitä mieltä, että Nato-jäsenyys ei lisäisi meidän turvallisuuttamme vaan turvattomuutta. Kun me olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, meillä on mahdollisuus huolehtia siitä, ettei aluettamme käytetä ketään vastaan.

– Jos ajattelee puolustuksellista tilaamme puolustusvoimien näkökulmasta, olemme ihan eri mittakaavassa kotimaan puolustuksen suhteen kuin Ruotsi. Emme ole tehneet ratkaisuja, jotka heikentävät omaa puolustustamme. Keskeinen elementtimme on uskottava oma puolustus ja sitä pitää vaalia.

Rinne käy läpi tutut Suomen turvallisuuden kivijalat – sotilaallinen liittoutumattomus, oma uskottava puolustus, yhteistyö Pohjoismaiden kanssa ja EU:ssa sekä Nato-yhteistyö ja syvenevä kumppanuus sen kanssa.

– Suomi kuuluu kaikilla mittareilla mitattuna läntiseen yhteisöön. Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys. Jos toimintaympäristössämme tapahtuisi merkittävä uudelleenjärjestäytyminen, jota Ruotsin Nato-jäsenyys olisi, ulko ja turvallisuuspolitiikan elementit pitäisi päivittää siihen tilanteeseen.

Millainen olisi Venäjän reaktio?

Rinne toteaa, että Suomella ja Ruotsilla on ollut tiivis, pitkä yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen historia ja varsinkin viime aikoina on otettu yhteisiä askelia.

– Molemmilla yhteistyöhalukkuus on ollut luonnollinen ja hyvä. Mielellään näkisin, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat omalla alueellamme vakautta ja rauhaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina. Toiveeni on, että kaikilla ilmansuunnilla kunnioitetaan sitä, että Itämeren ympäristön vakautta ylläpidetään tällä tavalla, Rinne sanoo.

Rinne luonnehtii ulko- ja turvallisuuspolitiikka reaalipolitiikaksi, jossa täytyy olla selkeä oma linja. Linjaa on kuitenkin tarvittaessa kyettävä myös tarkastelemaan sen mukaan, että kaikissa tilanteissa rauha ja ihmisten turvallisuus taataan.

– Suomalaiset yhtä lailla kuin ruotsalaiset tekevät itsenäisesti ratkaisuja, heitä ja meitä ei voi ulkopuolelta ohjailla.

Mikäli Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä, Rinne arvioisi sen muuttavan maamme poliittista ilmapiiriä. Millainen olisi Venäjän reaktio?

– Kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, liityttäisiinkö Natoon yhdessä tai erikseen tai vain toinen maa liittyisi, Venäjä ei pitäisi ratkaisua hyvänä ja varmaan tulisi sen jollakin tavalla näyttämään. Näinhän he ovat aika avoimesti sen julkisestikin sanoneet. Ei siitä mitään positiivista reaktiota voi Venäjältä odottaa.

– Mutta se miten Venäjä reagoisi olisi vain yksi osa kokonaisharkintaa ja arviointia siihen nähden, mikä on Suomessa ja Ruotsissa järkevää ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta ja kansalaisten turvallisuuden kannalta. Venäjä ei päätä Suomen puolesta Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.