Demokraatti teki puhelinkierroksen kokoomuksen piirien puheenjohtajille ja kysyi henkilökohtaisia kantoja hallitusyhteistyön tulevaisuudesta perussuomalaisten kanssa. Piirien puheenjohtajat painottivat hallitusohjelmassa pysymisen merkitystä ja olivat varovaisia kannoissaan.

Piirejä on 13. Demokraatti tavoitti tänään peräti 12:n puheenjohtajat. Kuin yhdestä suusta puheenjohtajat toteavat, etteivät he ota kantaa perussuomalaisten puheenjohtajan nimeen. He painottavat, että kyseessä on täysin perussuomalaisten sisäinen asia ja valinta.

Suorimmin kantojaan avaa Kainuun kokoomuksen puheenjohtaja Eero Suutari. Hän on piirien puheenjohtajista ainut kansanedustaja ja hän pohtii myös ainoana kantojaan, mitä seurauksia henkilövalinnalla voisi olla hallitusyhteistyölle kokoomuksen kannalta.

Hän sanoo, ettei eduskuntaryhmässä eikä puoluehallituksessa ole kuitenkaan keskusteltu asiaa loppuun.

Suutarin puheiden perusteella kokoomuksessa on oletusta, että Sampo Terho tulisi valituksi. Ja hänen kanssaan siis ainakin voitaisiin Suutarin mukaan hallitusyhteistyötä tehdä, sikäli mikäli hän on sovitun hallitusohjelman takana.

Sen sijaan toista vaihtoehtoa ei ole Suutarin mukaan käsitelty loppuun. Entä jos Halla-aholle hallitusohjelma sopii?

– Tuohon en lähde arvailemaan. Luulen, että maahanmuuttokannat ovat niin erilaiset, että me emme siihen suostu Halla-ahon kanssa, Suutari itse arvelee.

Hänen henkilökohtainen mielipiteensä on myös hyvin selkeä.

– Oma kantani on, että Halla-ahon kanssa ei jatketa, hän sanoo.

Jussi Halla-aho itse on antanut ymmärtää, ettei hän puheenjohtajana pyrkisi hallitukseen ministeriksi, mutta perussuomalaiset voisi hallitusyhteistyötä jatkaa. Terho on ilmoittanut, että nykyinen hallitusohjelma kelpaa.

Myös Halla-aho on sanonut, ettei usko, että perussuomalaiset voi poliittisesti saavuttaa kovin paljon sillä, että puolue lähtisi hallituksesta ensi kesän jälkeen. Samaan aikaan Halla-aho katsoo, että pitäisi nykyistä voimakkaammin korostaa hallituskumppaneille hallitusohjelman henkeä.

Käytännössä jokainen Demokraatin tavoittamista kokoomuspiirien puheenjohtajista painottaa enemmän tai vähemmän hallitusohjelman ja siihen sitoutumisen ratkaisevuutta hallitusyhteistyössä, ottamatta kantaa kuka on perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin jälkeen.

– Me emme tarkkaan ottaen voi tietää, mitä on asianosaisen uuden puheenjohtajan linjaukset, joita hän henkilökohtaisesti pitää kynnyskysymyksenä. Niitä on mahdoton ruveta pohtimaan. Hallitusohjelman kanssa mennään, siinä on kaksi muuta puoluetta mukana, ei sitä pelkästään yhden ehdoilla voi lähteä muuttamaankaan, kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtaja Pekka Majuri toteaa.

Kokoomuksen Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Aulikki Sihvonen toppuuttelee muiden piirijohtajien tavoin todeten, että odotetaan perussuomalaisten omia päätöksiä ja valitun puheenjohtajan linjauksia.

– Toki siellä voi hyvinkin reippaita saatteita tulla puoluekokouksesta, miten hallitusyhteistyö jatkuu ja jatkuuko ylipäänsä, hän sanoo.

Aulikki Sihvonen huomauttaa, että puheenjohtajavalinnan jälkeen käydään minihallitusneuvottelut, joissa asiakysymykset ratkaisevat. Olipa siis puheenjohtaja Halla-aho tai Terho, hallitusohjelman mukaan meneminen ratkaisee.

– Mutta sitten, jos ei pystytä sitoutumaan, sitten se on arvioinnin paikka, hän sanoo.

– Hallitusohjelma on varmasti se kaikkein olennaisin kysymys, mutta totta kai myös tapa, jollla hallitusohjelmaa toteutetaan, se miten valittava puheenjohtaja asian esittää ja miten hallitus pääsee asettamiinsa tavoitteisiin, Lapin kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Autto pohtii.

Hän muistuttaa niin ikään, että politiikassa myös puheenjohtajan retoriikalla on vaikutuksensa.

– On ennenaikaista spekuloida, ennen kuin on kuultu uutta puheenjohtajaa.  Näen asian niin, että tässä vaiheessa ei oteta vielä asiaan kantaa.

Myös kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Juha Vanhanen toteaa, että lähtökohta on hallitusohjelman kanssa eteneminen. Samanhenkiset vastauksen, eli tavalla tai toisella hallitusohjelman merkityksen painottamisen, antavat myös Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Taittonen, Pirkanmaan piirin Leena Kostiainen, Satakunnan piirin Emilia Syväsalmi, Keski-Suomen piirin Pauli Partanen ja Kaakkois-Suomen piirin Pekka Selenius.

– Emme me voi asettaa ehtoja, että teemme yhteistyötä jonkin puolueen kanssa edellytyksellä, että he valitsevat jonkun henkilön, Selenius esimerkiksi sanoo.

– Totta kai hallitusohjelma ratkaisee, siihen ei voi oikeastaan tullaa minkäänlaisia muutoksia. Samalla linjalla pitäisi jatkaa, Jussi Taittonen toteaa.

– Katsotaan ensin mitä perussuomalaiset tekee. Me teemme sitten johtopäätökset sen valinnan jälkeen. Lähinnä katsomme sitä, että onko jotakin toiveita uudella puheenjohtajalla. Hallituksella on 3 puolueen hyväksymä ohjelma, sen noudattamisesta on kysymys, sitoutuuko uusi puheenjohtaja siihen vai ei, Pauli Partanen sanoo.

Hän toteaa, että on ollut lukevinaan hallitusohjelmasta poikkeavia ”kirjauksia” niin Sampo Terholta kuin Jussi Halla-aholta. Hän viittaa julkisuudessa esillä olleisiin ehdokkaiden edesottamuksiin:

– Tietysti EU-jäsenyys ja kansanäänestys, pöhköintä mitä tässä tilanteessa voi tehdä, on järjestää asiasta kansanäänestys. Sitten on tietysti maahanmuuttolinjaukset. Sitten meitä kokoomuslaisia kiinnostaa uuden puheenjohtajan talouspolitiikka. Neljäntenä yleisesti hallitusohjelman kirjaukset ja se pidetäänkö niistä kiinni, Partanen pohtii.

Hämeen piirin puheenjohtaja Juha Rostedt sanoo, ettei ole juuri pohtinut perussuomalaisten puheenjohtajakampanjaa.

– Melkein sanoisin, että siinä on molemmista (puheenjohtajan henkilöstä ja ohjelmasta) kyse. Persoonat ovat hyvin sopuisia keskenään ainakin televisiossa. Tietysti toivon, että tuleva puheenjohtaja sitoutuu hallitusohjelmaan. Meillä ei ole ollut asiasta minkäänlaista keskustelua, ei puoluehallituksessa eikä piirissä.

Uudenmaan kokoomuksen puheenjohtaja Miikka Soivio on vielä astetta varovaisempi kommenteissaan.

– Hallitusohjelmaa hallituksen pitää ylipäänsä viedä eteenpäin. Jos muita kysymyksiä tulee, se on varmaan puheenjohtaja Orpo (kok.), joka eduskunnassa näitä ratkaisuja tulee katsomaan tarkemmin. Tällä hetkellä hallitus työskentelee hallitusohjelman mukaisesti, Soivio sanoo.

Demokraatti ei tavoittanut tänään päivällä Pohjois-Pohjanmaan kokoomuksen puheenjohtajaa Tomi Kaismoa.

Osaa piirin puheenjohtajista pyydettiin pohtimaan myös tilannetta, jossa hallitus ajautuisi kriisiin perussuomalaisten puheenjohtajavalinnan jälkeen eikä hallitusohjelman mukaan pystyttäisi jatkamaan.

Savo-Karjalan kokoomuksen puheenjohtaja Aulikki Sihvonen myöntää suoraan, että ”kokoomusympyröissä” on pohdittu myös uusia vaaleja, mutta painottaa ettei se ole mikään ensimmäinen vaihtoehto.

Ensimmäinen vaihtoehto on nykyhallituspohja.

– Mielellään näkisin, että nyt tällä kokoonpanolla, tai eduskunnalla yritettäisiin neuvotella sitten uudet hallituskumppanit. Jos sekään ei ole mahdollista, toinen vaihtoehto on uudet vaalit.

– Toki tätäkin asiaa on mietitty, että tähän pitää varautua, jos suunnitelmat eivät mene, miten on kaavailtu. Tämä on asia, joka on sanottu ääneen. Hyvin nopeasti vaaliorganisaatiot pistetään pystyyn ja rahoitus pitää löytyä. Ei ole sitä hissuteltu … Aina pitää olla mahdollisuus siihen, että valmistaudutaan uusiin vaaleihin, Sihvonen pyörittelee.

Sihvonen vahvistaa myös sen, että vaalispekulaatioissa ajankohtana on noussut esiin tammikuu 2018, toisin sanoen sama ajankohta kuin presidentinvaaleilla ja maakuntavaaleilla.

Sihvonen kuitenkin katsoo, että tämä pohdinta on akuuttia, kun on nähty, miten hallitusohjelman kanssa päästään eteenpäin.

Kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtaja Pekka Majuri pohtii myös kysyttäessä tilannetta, jossa hallitusohjelman mukaan eteneminen osoittautuisi mahdottomaksi. Sekä uusi hallituskoalitio että uudet vaalit voisivat olla tässä tapauksia mahdollisia ”ainakin teoriassa”. Helpompi vaihtoehto olisi tällöin uusi kokoonpano.

Hän ei tunne pohdintaa, että tammikuussa voisi olla kolmet vaalit.

– Tulisi varmaan nopeasti mieleen, että aika raskas paketti, jos olisi tammikuussa samana päivänä. Henkilökohtaisesti voisin ajatella, että siihen ei helposti mentäisi. Kyllä suomalainen kulttuuri on tästä lähtenyt, että uudet vaalit on ihan vihonviimeinen juttu. Ymmärrän, että voi olla tahoja ja näkemyksiä, jotka sitä puoltavatkin. Joka puolue arvioi kohdaltaan, miten uusisssa vaaleissa pärjäisi, hän tuumii.

– En näkisi että uusiin vaaleihin on tarvetta. En lähtisi tässä vaiheessa pitkälle mittimään, katsotaan nyt perussuomalaisten vaalien tulos ja mitä mahdollisia linjamuutoksia ja miten se vaikuttaa hallitusohjelmaan ja sitten tehdään johtopäätökset. En lähde tässä kohtaan ottamaan kantaa muuhun, Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Juha Vanhanen niin ikään toppuuttelee.

Keski-Suomen puheenjohtaja Pauli Partanen painelee myös jarruja.

– Mennään nyt asia kerrallaan. Kenelläkään ei ole varmaan hirveätä hinkua ryhtyä vaaleja ennakoimaan.

– En lähde spekuloimaan, katsotaan kuka valitaan, sanoo puheenjohtaja Emilia Syväsalmi Satakunnan piiristä.

Tammikuun optio yhtäaikaisvaaleista ei innosta myöskään Hämeen puheenjohtajaa Juha Rostedtia.

– Enpä halua ottaa kantaa, en ole itse ollut niissä keskusteluissa mukana ollenkaan. Kunnallispoliitikkona, kun asiaa ajattelen, niin kyllähän se varmaan ehdokkaille käy hyvin raskaaksi, jos samalle talvelle osuu kolmet vaalit. Inhimilliseltä ja taloudelliselta kannalta olisi aika raskasta. Maakuntavaaleihin valmistautuminen on jo talouden kannalta tuskaista, kun juuri on käyty kuntavaalit, hän sanoo.

Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Taittonen muistuttaa monista vaihtoehdoista.

– Mennäänkö uusiin vaaleihin vai otetaanko muita korvaavia puolueita, vai tarvitseeko tehdä yhtään mitään, jatketaanko vähemmistöhallituksella. Parin viikon päästä kaikki tietävät enemmän. Toki näitä asioita on pohdittu ja keskusteltu.

Kuinka pitkälle on varauduttu eduskuntavaaleihin?

– Oikeastaan ei ole sillä lailla, Taittonen sanoo ja muistuttaa hänkin, että se vaatisi myös rahaa.

– Ei sillä lailla ole puhuttu, että uusiin vaaleihin hipheihurraa.

Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon ohella perussuomalaisten puheenjohtajuutta tavoittelevat kansanedustajat Leena Meri ja Veera Ruoho sekä Oulun perussuomalaisten taloudenhoitaja Raimo Rautiola ja Harjavallan perussuomalaisten puheenjohtaja Riku Nevanpää. Halla-aho ja Terho ovat selkeät ennakkosuosikit.

Toimittajat: Johannes Ijäs, Simo Alastalo