Shoigu arvioi eilen, että Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyön tiivistyminen heikentää turvallisuutta ja pakottaa Venäjän vastatoimiin. Shoigu myös väitti, että Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain toukokuussa allekirjoittama aiejulistus antaa Natolle esteettömän pääsyn Suomen ja Ruotsin ilmatilaan ja aluevesille.

Niinistö sanoo, että Shoigun puheenvuorossa oli epätarkkuuksia ja asiavirheitä, tahallisia tai tahattomia.

– Helsingin hybridiosaamiskeskus näyttää muuntuneen Yhdysvaltoihin linkkautuneeksi kyberoperaatiokeskukseksi, mitä se ei todellakaan ole. Myös tämä toukokuussa Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain kesken allekirjoitettu kolmikantainen aiejulistus näyttää sekoittuneen jo vuonna 2014 allekirjoitettuun Naton isäntämaatukisopimukseen, Niinistö sanoo.

Niinistö myös toivoo, että Shoigun lausunnot nousisivat esiin presidentti Sauli Niinistön Venäjän-vierailulla elokuussa.

Toisin kuin puolustusministeri Niinistö, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu näkee Shoigun linjauksessa myös muutosta aiempaan.

– Venäjältä on tullut aiemmin negatiivista viestiä Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, mutta nyt sitä tuli Nato-yhteistyöstä. Tämä on selkeästi uutta.

Pesu ei kuitenkaan lähtisi tekemään pitemmälle meneviä päätelmiä Venäjän puolustusministerin yhdestä lausunnosta.

– Jos tällaisia kommentteja tulee Venäjältä enemmän ja korkeammalta taholta, sitten voi olla syytä katsoa tarkemmin, mistä tuulee.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen toteaa “yleisellä tasolla”, että Suomi on korostanut sitä, ettei se muuta turvallisuuspolitiikkaansa siltä pohjalta, mitä joku muu taho siitä sanoo.

– Vaikka tässä (Shoigun kannanotossa) olisi joku uudehkokin muotoilu, en usko, että se antaisi Suomelle aihetta uuteen harkintaan millään tasolla.

Tiilikainen näkee Venäjän puolustusministerin lausunnon osana lännen ja Venäjän kiristyvää suhdetta.

– Tämä liittyy lisääntyneeseen jännitteeseen, johon Venäjän omat toimet Ukrainassa ja Krimillä ovat antaneet aihetta.

Pesu muistuttaa, että Venäjällä on tapahtunut aiemmin poikkeamia pitkäaikaisesta linjasta.

– Vuonna 2012 Venäjän asevoimien komentaja Sergei Makarov varoitti Suomea veljeilemästä Naton kanssa. Se jäi kuitenkin yksittäiseksi ulostuloksi. Nyt kannattaa katsoa, käykö Shoigun kannanotolle samoin.

Tutkijan mukaan Shoigu lisäksi tulkitsi väärin toukokuun aiejulistusta sikäli, että se antaisi Natolle esteettömän pääsyn Suomen tai Ruotsin ilmatilaan ja merivesille.

– Ei sellaista sopimusta ole, jossa Suomi sitoutuisi päästämään Nato-joukkoja ilma- tai merialueellemme.

Pesun mukaan on niin ikään hyvä huomata, että yhteys, jossa Shoigu Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyötä arvosteli, oli laajemman kuvan arviointi. Suomi ja Ruotsi tulivat esiin muun ohessa.

– Pääaiheena oli Nato-kokous, josta syntyi tavallaan aasinsilta käsitellä myös Suomen ja Ruotsin asioita.

Tiilikaisen mukaan on hyvä muistaa, että Venäjä on itsekin toiminut Naton rauhankumppanina tehtyään siitä sopimuksen 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin Venäjä osallistui Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin.

– Silloin myös Venäjä arvioi tällaisen toiminnan hyödylliseksi. Se on syytä pitää mielessä Shoigun lausunnon taustaksi.

Toimittaja: STT / Pertti Mattila ja Mika-Matti Taskinen