Ensi vuonna säästöjen kokonaissumma jäisi hieman pienemmäksi. Purran mukaan sopeutustoimia vaaditaan myös seuraavilla hallituskausilla.

Hän kertoi toimittajille puolenpäivän aikoihin kesken valtiovarainministeriön sisäisten budjettineuvottelujen Espoon Moisniemessä, että neuvottelut olivat edenneet odotetusti. Budjettiehdotuksen pääkohdista pidetään tiedotustilaisuus kello 18. Alun perin tiedotustilaisuuden piti olla vasta huomenna. Koko ministeriön ehdotus vuoden 2026 budjetiksi tulee julki perjantaina.

Aamulla ennen neuvottelujen alkua Purra sanoi, ettei ennakoi neuvotteluita vaikeiksi. Purran mukaan säästöjä haetaan kohteista, jotka eivät ole valtion ydintehtäviä. Purran mukaan on täysin mahdollista vielä löytää sellaisia valtion menoja, joita ”suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse nyt eikä tulevina vuosina lainan takaisinmaksun kautta kustantaa”.

-  Kehitysapu on nimenomaan yksi näistä menoeristä, johon hallitus on kohdistanut merkittävät, yli miljardin, leikkaukset, mutta edelleen siellä on (leikattavaa). Tämä on nimenomaan sellainen meno, joka ei kuulu valtion ydintehtäviin ja joka maksetaan maasta ulos. Suomalainen kansalainen ei huomaa elämässään ja arjessaan mitään eroa riippumatta siitä, maksammeko me kehitysapua vai emme.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) ei myöskään neuvotteluihin saapuessaan ottanut kantaa, mistä yritystuista hänen mielestään voisi leikata. Hänen mukaansa esimerkiksi yritystukien määräaikaisuutta voisi lisätä.

-  Ajallinen tarkastelu on ihan tarpeen niissä.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ei kommentoinut kokoomuksen kantaa mahdollisiin yritystukien leikkauksiin. Hän sanoi, että henkilökohtaisesti toivoo, että kuntien rahoituksesta ei leikata, mutta kaikki kokonaisuudet käydään läpi.

Purra ei ole valmis säästämään sosiaaliturvasta tai sosiaali- ja terveydenhuollosta eikä myöskään kiristämään veroja.

-  On erittäin tärkeää, että tässä orastavan kasvun vaiheessa, jossa meillä on paljon uhkakuvia maailmalla, emme tee ainakaan sellaisia toimia, jotka heikentäisivät tavallisen kansalaisen ostovoimaa. Sosiaaliturvasäästöt on tehty.

PURRA on sanonut, että julkiseen talouteen tarvitaan noin miljardin euron lisäsopeutukset tällä vaalikaudella. Hän on siis samalla kannalla kuin ministeriö, joka on laskenut, että noin miljardin euron lisäsopeutukset tarvitaan, jotta valtion velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen saataisiin pysähtymään kuluvan vaalikauden lopussa.

Velkasuhteen taittaminen on ollut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeinen tavoite.

Hallituksen poliittinen neuvottelu tulevista sopeuttamistoimista käynnistyy sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö antaa budjettiehdotuksensa. Purra sanoi tekevänsä oman ehdotuksensa miljardin euron sopeutustoimista.

-  Totta kai luotan siihen, että hallituksesta löytyy kyky saavuttaa tämä lopputulos, jotta meidän finanssipoliittinen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta voidaan saavuttaa, Purra sanoi aamulla.

STT:n tietojen mukaan hallituksessa ei kuitenkaan vielä ole sovittu lisäsopeutuksen määrästä.

Hallitus päättää talousarvioesityksensä sisällöstä budjettiriihessään syyskuun alussa. Lopulta valtion budjetin hyväksyy eduskunta vuoden lopussa.

KESKUSTAN puheenjohtajan Antti Kaikkosen mielestä hallituksen toivomat uudet lisäleikkaukset eivät käännä kansantalouden tilaa paremmaksi.

Kaikkonen kommentoi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) uusia budjettiriihilausuntoja keskiviikkona. Hänen mielestään nykyinen 300 000 ihmisen työttömyystilanne olisi aiemmin ollut kansallinen hätätila, eikä hallitus saa luotua talouskasvulle edellytyksiä.

– Nyt valtiovarainministeri Purra ministeriöineen peräänkuuluttaa miljardin euron lisäleikkauksia. Kurjuuden kierre jatkuu, Kaikkonen suomii tiedotteessaan.