Nyt puolustusmenoihin pitäisi käyttää 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta määrän on arvioitu nousevan ainakin prosenttiyksiköllä.

Suomessa pohditaankin nyt, miten hallitus reagoi tulevaisuudessa siintävään puolustustusmenojen kasvuun.

Osaltaan painetta puolustusmenojen pikaiselle kasvattamiselle hillitsee se, että Puolustusvoimille on jo budjetoitu rahaa, niin kutsuttua siirtyvää erää. Koska kysyntä on suurta, tilaukset eivät välttämättä etene aikataulussa. Tulevaisuudessa kuitenkin siintävät jo isot maavoimien investoinnit.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) kommentoi tänään Demokraatille eduskunnassa olevansa vakuuttunut siitä, että Suomen hallitus kykenee päättämään puolustukseen tarvittavista lisäinvestoinneista uhka- ja tarvelähtöisesti.

– Tällä hallituskaudella tämä pystytään hoitamaan tilausvaltuuksin. Uudet menopaineet budjetissa kohdistuvat seuraavalle hallituskaudelle ja siitä eteenpäin.

Purra uskoo Naton tulevan tavoitetason asettuvan 3-3,5 prosentin bkt-osuuteen.

– Suomessa ollaan tällä hetkellä noin 2,44 prosentissa ja maavoimiin tarvittavien investointien myötä se sitten sieltä nousee.

Purran mukaan Suomessa kysymystä puolustusmenoista lähestytään suorituskyky edellä.

– Yleisesti totean, että vaikka nyt esimerkiksi EU:ssa ollaan tällä hetkellä suunnittelemassa erilaisia rahoitusinstrumentteja puolustukselle ja toisaalta löysennetään finanssipoliittisia sääntöjä, jotta niille saisi tilaa, tämä ei pelasta yhtään jäsenmaata – ei myöskään Suomea – siltä, että uudelleenpriorisointeja kansallisissa budjeteissa pitää tehdä, jotta pysyvästi kasvavat puolustusmenot saadaan budjetteihin, Purra toteaa.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) totesi tänään medialle eduskunnassa, että maavoimien uudistamiseen liittyvät asiat koetetaan viedä mahdollisimman ripeästi eteenpäin. Ne kasvattavat Suomen puolustusmenoja.

– Nyt kehysriihessä tietysti arvioidaan, mikä on valmius liikkua tässä tämän vaalikauden aikana konkreettisella tasolla. Nämä asiat ovat tällä hetkellä valmistelussa puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä, Häkkänen sanoi.

Häkkäsen mukaan toinen asia on Naton yleinen minimimenotasovaatimus. Siitä on tällä hetkellä käynnissä eurooppalaisten puolustushallintojen ja Naton suunnittelun välinen uhka- ja tarveperusteinen suunnittelu.

Aikanaan, viimeistään loppukeväällä myös Suomi muodostaa oman kantansa siitä, mille tasolle Naton bkt-osuus halutaan laittaa.

– Puolustusmenotaso Natossa alkaa käytännössä tulevien vuosien aikana heijastua meidän budjetteihimme.

Häkkänen ennakoi, että puolustusmenojen taso Natossa on nousemassa reippaasti eikä puhuta ”ihan pienistä ripsiliikkeistä”.

– Toinen neuvottelukysymys on aikajänne, milloin se alkaa näkyä maiden budjeteissa, eli miten nopeasti maiden pitää tämä tehdä. Nythän se on nähty, että 2014 annettiin sitoumus 2 prosentista, siinä meni aika pitkä matka, että osa maista pääsi siihen. Osa maista ei ole päässyt vieläkään, Häkkänen kertoo.

Hänen mukaansa tämä on merkittävä kysymys viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

TÄNÄÄN on julkaistu Valtiovarainministeriön ehdotus valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2026-2029.

Ehdotuksessa valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa vuosina 2026-2029.

Hallitus neuvottelee ja sopii julkisen talouden suunnitelmasta 22.-23. huhtikuuta pidettävässä puoliväliriihessä.