Putin kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti torstai-iltana yhdessä Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukashenkan kanssa kaksikon neuvottelujen jälkeen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tuomitsi Putinin kommentit aselepoehdotuksesta Ukrainassa manipuloivina ja ennalta-arvattavina. Zelenskyi kommentoi asiaa torstaina jokailtaisessa puheessaan.

Putin kertoi tiedotustilaisuudessa Venäjän tukevan Yhdysvaltojen ehdotusta aselevosta Ukrainaan. Ukraina suostui ehdotukseen tiistaina.

Ukraina on viime päivinä näyttänyt olevan vaarassa menettää otteensa Kurskista, joka on ollut yksi sen harvoista neuvottelueduista Venäjää vastaan. Venäjä kertoi aiemmin torstaina saaneensa hallintaansa Kurskin alueella sijaitsevan Sudzhan kaupungin, joka on ollut yli puoli vuotta Ukrainan miehittämä.

Putinin mukaan aselepoehdotuksen auki olevista keskeisistä kysymyksistä on vielä keskusteltava Yhdysvaltojen kanssa, mahdollisesti suoraan presidentti Donald Trumpin kanssa.

Trump kommentoi pian Putinin tiedotustilaisuuden jälkeen, että olisi suuri pettymys, jos Putin torjuisi aselepoehdotuksen. Trump kuitenkin kuvaili Putinin kommentteja aselepoehdotuksen suhteen erittäin lupaaviksi.

-  Haluaisin tavata hänet (Putinin) tai puhua hänen kanssaan. Mutta meidän on saatava se (aseleposopimus) nopeasti päätökseen, Trump kertoi toimittajille.

VALKOISEN talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt on kertonut Ruotsin yleisradioyhtiölle SVT:lle, että Putin ja Trump saattavat pian keskustella aselepoehdotuksesta. SVT:n tietojen mukaan presidentit saattaisivat puhua vielä torstain aikana.

Yhdysvaltain Lähi-idän erityislähettiläs Steve Witkoff on torstai-iltana neuvottelemassa Moskovassa. Valkoisen talon lehdistösihteerin mukaan päätös presidenttien mahdollisesta soitosta tehdään tapaamisen annin perusteella.

Putinin avustaja Juri Ushakov arvosteli aiemmin torstaina Ukrainan ja Yhdysvaltojen esittämää aselepoehdotusta. Ushakov sanoi Venäjän valtiolliselle medialle, että aselevon tarkoituksena on tarjota tilapäinen hengähdystauko Ukrainan armeijalle.

USHAKOVIN mukaan Venäjän tavoitteena sen sijaan on pitkäkestoinen rauhanomainen ratkaisu, joka takaisi Venäjän ”legitiimit intressit”.

-  Pyrimme siihen. Sellaisia askelia, joilla pyritään matkimaan rauhanomaisia toimia, ei mielestäni tarvita kenenkään osalta nykyisessä tilanteessa, Ushakov kommentoi.

BBC:n mukaan Ushakov puhui myöhemmin uudelleen medialle ja vaikutti ehkä lieventävän aikaisemmin antamaansa lausuntoa. Valtiollisella Zvezda-televisiokanavalla puhunut Ushakov kuvaili aselepoehdotusta hätiköidyksi ja lisäsi, että ehdotusta olisi työstettävä niin, että siinä otettaisiin huomioon Venäjän kanta.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova puolestaan sanoi, että Venäjän tulkinnan mukaan Ukrainaan rauhanturvaajia lähettävät maat olisivat suorassa aseellisessa konfliktissa Venäjän kanssa.

-  Emme missään tapauksessa voi hyväksyä sitä, että muiden valtioiden armeijoiden yksikköjä minkään lipun alla sijoitetaan Ukrainaan, Zaharova sanoi.

– Olipa kyseessä ulkomainen joukko tai sotilastukikohta, se merkitsisi, että nämä maat olisivat mukana suorassa aseellisessa konfliktissa maamme kanssa, hän lisäsi.

Muun muassa Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet, että voisivat sijoittaa sotilasosastoja Ukrainaan sen jälkeen kun sota on päättynyt.

UUTISTOIMISTO Reutersin ja yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW:n venäläislähteistä hankkimien tietojen mukaan Venäjä on jo esittänyt tai on esittämässä samanlaisia ehtoja aselepoon suostumiseksi kuin mistä se on aikaisemminkin puhunut.

Venäjän ehtoihin kuuluisivat muun muassa Ukrainan täydellinen vetäytyminen Luhanskin, Donetskin, Zaporizhzhjan ja Hersonin maakunnista sekä Ukrainan ilmoitus, ettei se tule pyrkimään sotilasliitto Naton jäseneksi.

Venäjä on toistuvasti viime vuosina vaatinut, että mahdollisen rauhansopimuksen tulee puuttua myös sodan ”juurisyihin”, joista keskeisin sen mukaan oli juuri Naton itälaajentuminen.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi viime kuussa, että tulee hyväksymään vain sellaisen sopimuksen, joka ottaa huomioon rintamatilanteen ja sopii muutenkin Venäjälle.

Hannu Aaltonen/STT