Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Putinin kiristys puree – Yhdysvalloissa keskustellaan Nato-oven sulkemisesta

Ukrainan kriisin purkaminen ei ole ainakaan vielä edennyt diplomatian avulla. Tällä viikolla Yhdysvallat asetti 8 500 miehen joukot valmiuteen Eurooppaan siirtymisen varalle. Naton nopean toiminnan joukkojen vahvistamiseksi tarkoitetuilla joukoilla on tarkoitus tarvittaessa turvata Nato-maita. Niistä etenkin Baltian maat, Bulgaria ja Romania ovat olleet huolissaan Venäjän toiminnasta.

Heikki Sihto

Samaan aikaan Yhdysvalloissa on alkanut keskustelu siitä, pitäisikö Naton ovi toistaiseksi sulkea uusilta jäsenehdokkailta. Helsingin Sanomat kirjoitti tänään keskiviikkona muun muassa Foreign Affairs-lehden ja New York Timesin kirjoituksista, joissa pohdittiin, pitäisikö Yhdysvaltojen julkisesti kertoa, että Nato luopuu jäsenten lisäämisestä.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on itse antanut vauhtia tällaisille pohdinnoille – tarkoituksella tai tahtomattaan. Viime viikon lehdistötilaisuudessa Biden sanoi, että Ukrainasta ei tule Naton jäsentä pitkään aikaan. Huolta Euroopassa ja etenkin Ukrainassa herätti myös Bidenin pohdinta siitä, voiko Venäjä tehdä Ukrainaan ”pienen hyökkäyksen”, joka ei välttämättä aiheuttaisi vastatoimia. Biden on tosin myös korostanut, että Venäjä ei voi vaikuttaa siihen, mitkä maat voivat liittyä Natoon.

Bidenin tavoin Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg todennut, että Venäjällä ei ole veto-oikeutta Naton jäsenasioissa. Tällä viikolla Stoltenberg tapasi muun muassa Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston ja tämän ruotsalaisen kollegan Ann Linden.

Suomen jäsenyys ei ole itsestään selvä etenkään kriisin aikana.

Naton oven pysyminen auki kiinnostaa myös Suomea ja Ruotsia. Suomi on pitkään puhunut Nato-optiostaan, mahdollisuudesta tarvittaessa hakea jäseneksi. Nykyisessä jännittyneessä tilanteessa korostuu Nato-jäsenyyden ja sen tuomien turvatakuiden ero Nato-kumppanuuteen. Stoltenberg on muistuttanut, että Ukrainan Yhdysvalloilta saamasta materiaalisesta avusta huolimatta myös se on ”vain” Naton kumppani. Yhdysvallat on kehunut Suomea ja Ruotsia hyviksi kumppaneiksi, jotka voivat halutessaan hakea jäsenyyttä.

KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN tutkija Jani Kokko pelkää, että Suomi on pian jäämässä oman Nato-mantransa toistamisen ansaan. Hänen mielestään Suomessa on tuudittauduttu uskoon, että ovi Natoon pysyisi auki jatkossakin tilanteessa kuin tilanteessa.

– Suomessa käytävä Nato-keskustelu on kuin vanhan levyn pyörittämistä. Meillä puhutaan optiosta, monenkeskisestä yhteistyöstä ja yleiseen asevelvollisuuteen turvaamisesta. Tämä on osin sokeuttanut päättäjät maailmantilanteen muutokselle. Olemme tuudittautuneet uskoon, että ovi Natoon pysyisi auki tilanteessa kuin tilanteessa, Jani Kokko sanoo.

Hän ei usko, että jäsenyys olisi vakuutteluista huolimatta itsestään selvä etenkään kriisin aikana.

– Muussa tapauksessa Ukrainasta olisi kai tullut Naton jäsen jo aikoja sitten. Mielestäni Suomen pitäisi miettiä jäsenyyden hakemista kun maailmassa eletään seesteisempää aikaa. Jäsenyys kuitenkin vaatii kaikkien liittokunnan jäsenmaiden hyväksynnän, Kokko muistuttaa.

Kokon mielestä Nato-jäsenyys ei olisi Suomelle iso muutos. Hän arvioi Suomen olevan jo niin lähellä Natoa kuin mahdollista ilman virallista jäsenyyttä ja turvatakuita.

– Jäsenyys olisi tässä tilanteessa pieni askel, mutta sillä saisimme kaikki Naton hyödyt.

Kansanedustajista merkittävä osa on Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Kansan Uutiset julkaisi alkuvuodesta kansanedustajien Nato-kannat selvittäneen jutun. Sen mukaan 138 kansanedustajaa 200:sta sanoo Suomen Nato-jäsenyydelle ei joko selvästi tai lievin varauksin. Heistä 53 oli jäsenyyden puolella ja yhdeksän ei osannut sanoa kantaansa.

Naton silmin katsottuna Ruotsi on eri asemassa kuin Suomi.

Kokko toivoo kaikilta puolueilta analyyttisempää suhtautumista Natoon.

– Suomessa kaikki puolueet käyvät Nato-keskustelua, puolesta tai vastaan, ilman järkeviä perusteluita. Nato edelleen nähdään Yhdysvaltojen jatkeena, vaikka todellisuudessa se on oma itsenäinen toimija, Jani Kokko painottaa.

Kokko tyrmää joidenkin poliitikkojen vaaliman ajatuksen järjestää kansanäänestys Nato-jäsenyydestä. Hän uskoo sen aiheuttavan valtavan informaatiovaikuttamisen, suoranaisen hyökkäyksen, joka voisi vaikuttaa äänestystulokseen. Hän pitää äänestystä myös siinä mielessä turhana, että Suomi on jo syvällä Natossa, vaikka jäsenyys vielä puuttuu.

Alkuvuodesta Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist linjasi, että Ruotsi ei tule liittymään Natoon – nyt taikka myöhemmin. Hultqvistin mukaan Ruotsi pysyy jatkossakin liittoutumattomana eikä tarvitse Nato-optiota – vaikka hän samalla myönsi, että nykyistä jännittynyttä tilannetta ei ole koettu sitten kylmän sodan.

Jani Kokko näkee Ruotsin turvallisuuspoliittisen tilanteen erilaisena kuin Suomen. Kokko ei kovin paljoa antaisi painoarvoa Ruotsin Nato-keskustelulle.

– Naton silmin katsottuna Ruotsi on eri asemassa kuin Suomi. Ruotsilla on Itämerellä strategisesti tärkeitä saaria, joita Nato saattaisi turvata hyökkäyksen uhatessa. Lisäksi Ruotsin länsipuolella on Nato-maita, joiden turvaamisesta se huolehtii. Ja Ruotsin itäpuolella on turvapuskuri eli Suomi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE