Toisin kuin asuntokaupassa, metsän hinnat eivät painuneet Suomessa alamäkeen nollakorkojen loppuessa. Metsätilojen hinnat ovat olleet 2000-luvun aikana korkeimmillaan nyt aivan viime vuosina, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta.

-  Taustalla vaikuttaa koko ajan se, mitkä ovat puun kantohinnat eli myydyn puun hinta. Aivan viime aikoina kantohinnat ovat lähteneet nousuun. Muuta syytä ei oikein ole keksitty kuin se, että puun tuonti Venäjältä on loppunut, Ärölä sanoo STT:lle.

Puuraaka-aineen hinta koettelee myös metsäteollisuutta. Nykyistä pahempaa puupulaa on taittanut osaltaan metsäteollisuuden alakulo. Tuotanto on monessa yksikössä leikattu kysynnän hiipuessa. Tilanne voi muuttua kriittisesti, kun kysyntä taas kääntyy kasvuun.

Alan kaupassa on Suomessa Ärölän mukaan myyjän markkinat: kysyntää on pysyvästi enemmän kuin tarjontaa.

Aivan mikä tahansa ei silti mene kaupaksi.

-  Nähdäkseni on viime aikoina korostunut, että ostettava metsä on hyvin hoidettu, on esimerkiksi tulevia hakkuumahdollisuuksia. Hoitamaton rääseikkö ei kiinnosta, tai metsätila, joka on hakattu puista (raja)pyykistä pyykkiin.

METSÄEKONOMISTI Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) täydentää, että metsän hankinnassa voi olla nyt ja varsinkin vastedes uudenlaisia tavoitteita ja toiveita. Ne liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen.

-  Ostaja saattaa pohtia metsän monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan liittyviä asioita. Varmasti pohditaan sitä, miten toimintaympäristö muuttuu. Mutta näkökulma riippuu sen ostohousut jalassa olevan omista tavoitteista, Valonen linjaa.

Metsähehtaarin mediaanihinta oli alkuvuonna noin 3  950 euroa. Kalleinta metsä oli Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, 5  900 euroa hehtaarilta. Lähes yhtä kallista metsä oli Päijät-Hämeessä. Halvimmalla metsähehtaarin sai hankittua Lapista, keskimäärin 1  400 eurolla.

Metsätilojen kaupan ykkönen on ollut tänä vuonna aiempaan tapaan Pohjois-Pohjanmaa.

-  Se on laaja ja metsäinen maakunta, Ärölä perustelee.

Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä tehtiin koko maassa noin 2  600 yli kahden hehtaarin tilakauppaa, joissa myytiin pelkästään metsää.

YKSITYISTEN metsänostajien lisäksi metsäkaupan apajilla olivat yritykset ja rahastot.

Rahaa virtasi nollakoron oloissa rahastoihin, niiden oli pakko ostaa. Seurauksena alan kilpailu kiristyi ja metsän hinta lähti nousuun, Ärölä kertoo.
PTT:n Valosen mukaan metsärahastojen osuus kaupoista kasvoi useita vuosia nollakoron aikana. Kun korot sitten lopulta kääntyivät nousuun, rahastot siinä vaiheessa pienensivät ostojaan.

-  Tuon jälkeen yksityiset ostajat ja yhtiöt ovat olleet isommassa roolissa. Yhtiöistä Tornator on Suomen suurin metsänomistaja, Ärölä täydentää.

Maanmittauslaitoksen asiantuntija myös toteaa, että kiinteistökaupan sisällä on selviä eroja kohteesta riippuen.

-  Vaikka asuntoja ostavat myös sijoittajat, asuntokauppa on paljolti välttämättömyyskauppaa. Metsätilan ostaminen on sen sijaan enemmän sijoitus- ja elinkeinotoimintaa.

Ärölän mukaan on mielenkiintoista, mitä metsään liittyviä direktiivejä EU antaa tästä eteenpäin. Ne vaikuttavat metsämarkkinoihin ja sitä kautta puun hintaan.

-  Oleellista on esimerkiksi se, millaisen metsän EU vastedes luokittelee vanhaksi metsäksi. Samoin Suomen päätös siitä, kuinka kauan itäraja on suljettuna.

PELTOKAUPPOJA tehdään Suomessa paljon vähemmän kuin metsätilakauppoja. Peltojen ostaminen on kuitenkin vilkastunut tänä vuonna.

Syyskuun alkuun mennessä tehtiin koko maassa runsaat 500 kauppaa, joissa omistajaa vaihtoi yli kaksi hehtaaria pelkkää peltoa. Määrä on kymmeneksen suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala Pellervon taloustutkimuksesta sanoo, että peltomaan hinta on Etelä- ja Länsi-Suomessa selvästi korkeampi kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

-  Tässä vaikuttaa se, että aktiiviviljelijöiden osuus on vähentynyt maan itä- ja pohjoisosissa.

Myyntiin tulevat pellot keräävät Kujalan mukaan kiinnostusta osin siitä syystä, että Suomen pelloista yli kolmasosa on vuokraviljelyssä. Jos ja kun tulee mahdollisuus ostaa peltoa etenkin lähistöltä, siihen tartutaan.

-  Peltoviljelyssä on meillä nyt selvä kiinnostus valkuaiskasveihin, joiden viljely onnistuu Etelä-Suomessa. Esimerkiksi herneestä saatiin tänä vuonna tilastohistorian suurin sato. Tämäkin kohdentaa peltokauppaa maan eteläosiin.

Myös läntinen Suomi on peltokaupassa vireä. Eniten peltoja myydään Etelä-Pohjanmaalla. Seuraavana tulee Pohjois-Pohjanmaa ja kolmantena Varsinais-Suomi. Vähiten peltokauppoja tehdään Kainuussa.