tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Pyynikintorille uusi ilme – taidemuseolle lisärakennus

Kuva: Jari Niemelä
Tampereen Taidemuseo sijaitsee Pyynikintorin liepeillä vanhassa kruunun viljamakasiinissa. Museotiloja on osittain myös maan alla. Taidemuseon tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta.

Tampereen Taidemuseo saanee kauan odotetun laajennuksensa Pyynikintorin kupeeseen. Nykyisen museorakennuksen viereen kaavailtu uudisosa on mukana kehittämispapereissa, joista paraikaa sorvataan museon ja Pyynikintorin alueen avointa suunnittelukilpailua. Se on määrä julistaa loppuvuodesta.

Pormestarin asettama Tampereen taidemuseon alueen ja Pyynikintorin kehittämisen ohjausryhmä on viime aikoina tarkastellut tulevan kilpailun reunaehtoja, kuten taidemuseon tilatarpeita ja museon tontin toiminnallisuutta, kilpailun aluerajausta, erilaisia massoitteluvaihtoehtoja ja joukkoliikenteen sekä pysäköinnin tuomia haasteita.

– Olen tyytyväinen, että suunnittelukilpailu saadaan liikkeelle. Niin taidemuseon kuin Pyynikintorin kehittäminen ovat monella tapaa tärkeitä asioita läntisen keskustan kehityksen ja vetovoiman kannalta. Toivottavasti löydämme luovia ratkaisuja, joita voidaan myöhäisemmässä vaiheessa viedä eteenpäin, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi (sd).

Tampereen vetovoimaiset taidemuseot ovat kaivanneet toiminnaltaan ja sijainniltaan uusia tiloja. Tampereen kaupunkistrategian 2014-17 yhtenä tavoitteena on, että Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina vahvistuu.

– On tärkeää, että taidemuseon ja Pyynikintorin kehittämisestä keskustellaan avoimesti ennen kilpailun käynnistämistä. Myös museon asemasta ja roolista kuvataiteen toimijakentässä on syytä käydä laaja keskustelu, sanoo Salmi.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii apulaispormestari Salmi ja varapuheenjohtajana apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki (vihr). Ohjausryhmässä on edustus kaupungin eri hallintokunnista, taideyhdistyksistä, asukasyhdistyksestä ja yrittäjäjärjestöstä.

Ratikka vie museolle

Tampereen taidemuseo sijaitsee Amurin kaupunginosassa Pyynikintorin pohjoislaidassa runsaan 5 400 neliön tontilla, jolla on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Taidemuseon lähiympäristössä on myös aluetta, jota voidaan kehittää.

Suunnitteilla oleva raitiotie halkaisee suunnittelualueen. Tampereen taidemuseon osalta tavoitteeksi asetetaan, että museon kehittäminen ja tarvittava lisärakentaminen toteutetaan nykyisellä paikalla. Arkkitehtikilpailuun liitetään ideasuunnitelman laatiminen Pyynikintorin sekä museota ympäröivän alueen kehittämisestä.

Pyynikintori on toiminut kauppapaikkana jo 1800-luvulla. Ensin sitä sanottiin Plassiksi, sitten Aleksanterintoriksi, ja vuodesta 1927 nimeksi tuli asemakaavan mukana Pyynikintori.

Tampereen taidemuseona toimiva entinen viljamakasiini on C.L. Engelin suunnittelema kaupungin kolmanneksi vanhin rakennus ja on valmistunut vuonna 1838. Vuodesta 1931 rakennus on ollut museokäytössä, aluksi Tampereen Taideyhdistyksen ylläpitämänä ja vuodesta 1985 Tampereen kaupungin taidemuseona. Viime vuosina rakennuksen alakerrassa on toiminut Muumilaakso, joka siirtyy 2017 Tampere-taloon.

Keskustelua aiheesta

Tuukka Salkoaho yhteysjohtajaksi ja Kaisa Läärä erityisavustajaksi

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly julkisti esikuntansa tiistaina. Yhteyspäälliköksi tulee Tuukka Salkoaho ja erityisavustajaksi Kaisa Läärä.

Tampereen pormestari Lauri Lyly on nimennyt esikuntansa. Yhteysjohtajaksi tulee Tuukka Salkoaho ja erityisavustajaksi Kaisa Läärä. Pormestarin sihteerinä jatkaa Ritva Vakkuri.

Hallintotieteiden maisteri Tuukka Salkoaho, 37, on työskennellyt Tampereen kaupungin palveluksessa vuodesta 2008. Hän siirtyy yhteysjohtajan tehtävään kaupungin sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtajan tehtävästä.

Salkoaho vastaa myös jatkossa kaupungin sote- ja maakuntauudistusprojektin kokonaiskoordinoinnista. Aiemmin Salkoaho on toiminut muun muassa yhteyspäällikkönä ja Tampere-Orivesi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen projektipäällikkönä sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän hyvinvointipalveluiden seutukoordinaattorina.

Yhteiskuntatieteen maisteri Kaisa Läärä, 28, vastaa erityisesti pormestarin viestinnästä. Hän on työskennellyt Ammattiliitto JHL:n Motiivi-lehden toimituspäällikkönä ja päätoimittajana vuodesta 2016 ja sitä ennen viestinnän alan tehtävissä sekä toimittajana mm. Aamulehdessä ja Hervannan Sanomissa.

Ritva Vakkuri on toiminut kaupungin ylimmän johdon sihteerinä vuodesta 1999. Tätä ennen hän työskenteli sihteerin tehtävissä mm. Sara Hildénin taidemuseossa sekä kaupungin henkilöstöyksikössä.

Keskustelua aiheesta

Tampereen Työväenyhdistys tukee Feldt-Rantaa

Tampereen Työväenyhditys esittää kansanedustaja Maarit Feldt-Rantaa SDP:n presidenttiehdokkaaksi.

 

Tampereen Työväenyhdistys (TTY) on päättänyt esittää kansanedustaja Maarit Feldt-Rantaa SDP:n presidenttiehdokkaaksi.

– On tärkeää, että SDP asettaa oman ehdokkaansa haastamaan nykyistä varsin passiivista ja näköalatonta ulkopoliittista linjaa. TTY:llä oli keskeinen rooli Tarja Halosen ehdokkuuden tukemisessa vuoden 2000 presidentinvaalien yhteydessä, yhdityksen antamassa tiedotteessa todetaan.

Yhdistyksen mielestä SDP:n presidentinvaaliehdokkaan on oltava aidosti kansainvälinen poliitikko. Feldt-Rannalla on laaja kokemus pohjoismaisesta yhteistyöstä ja laajat kansainväliset verkostot. Hän toimii Pohjoismaiden neuvostossa ja on muun muassa Suomi-Ruotsi-seuran puheenjohtaja ja Suomalais-Ruotsalaisen kulttuurisäätiön hallituksen jäsen.

Feldt-Ranta on myös SDP:n Ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän jäsen ja puolueen pohjoismaavastaava. Feldt-Ranta on kolmannen kauden kansanedustaja. Hän on toiminut aiemmin SDP:n puoluesihteerinä ja on tällä hetkellä puolueen varapuheenjohtaja.

TTY:n mukaan Suomi tarvitsee paitsi ulko- ja turvallisuuspoliittista johtajaa, myös arvojohtajaa, joka ottaa kantaa muun muassa globaaliin oikeudenmukaisuuteen, talouteen, kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksiin.

– Maarit Feldt-Rannasta Suomi saisi vahvan arvojohtajan, joka ymmärtää myös tavallisten ihmisten arkea, yhdistyksen tiedotteessa todetaan.

Keskustelua aiheesta

Lylyn pormestariohjelma sai jälleen yksimieliset kiitokset

Eipä tainnut Aarne Raevaara osata ennakoida, että aiheutti protestoinnillaan kaupunginvaltuustolle täysin turhaan peräti kahden tunnin odottamisen. Paloi paitsi aikaa, mutta taisi siinä mennä eurojakin.

Tampereen kaupunginvaltuustolla oli vielä maanantaina 19. kesäkuuta edessään kohtalaisen suuri urakka jatkaessaan luottamusmiespaikkojen täyttämistä. Työ alkoi viikko sitten, jolloin niistä merkittävimmät miehitettiin. Ennen loppujen luottamusmiespaikkojen jakoa kaupunginvaltuusto sai käsiteltäväkseen pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelman ”Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere”. Ohjelma on laadittu vuosille 2017-2021.

Kun tai vaikka ohjelma onkin tehty kaikkien valtuustoryhmien yksituumaisuudella, toki siitä kunnon keskustelu virisi. Vaikka Vaihtoehto Tampere -ryhmän (VaTa) ainoa jäsen Aarne Raevaara ei ohjelmaa allekirjoittanut, se ei johtunut asiakirjan sisällöstä. Raevaara jätti signeerauksen väliin, koska ei saanut haluamaansa luottamusmiespaikkaa.

Keskustelun aloitti tai avasi itseoikeutetusti pormestari Lauri Lyly. Hän ei enää kerrannut ohjelmansa yksityiskohtia. Lyly korosti ensi töikseen, että ohjelma oli koko valtuuston aikaansaannos. Silti ohjelman isoin haaste on hänen ja monen muunkin  mielestä sen toteuttaminen.

Työllisyyden nostaminen ykkösasiaksi miellytti

Ryhmäpuheenvuoroissa useampi valtuustoryhmän puheenjohtaja kiitteli sitä, että ohjelman tärkein asia on työllisyyden kohentaminen. Siinä työssä kaupunki on saamassa vetoapua maailmantalouden käänteestä kohti parempia aikoja.

Työllisyyden koheneminen auttaa myös toisen Lylyn ohjelman päätavoitteen savuttamisessa eli kaupungin talouden vahvistamisessa ja tasapainottamisessa. Mitä enemmän ihmisiä työssä, sitä enemmän verovaroja kaupungin kassassa. Lylyn mukaan kaupungin talous pyritään hoitamaan niin, ettei parin vuoden päästä kaupungin tilaa arvioitaessa tarvitsisi turvautua verotuksen kiristämiseen.

Ja kolmanneksi kaupungin talouden koheneminen merkitsee vahvistuvaa perustaa, jolta kaupunkilaisille kyetään tarjoamaan palveluita. Mitä vahvempi taloudellinen tilanne, sen paremmat palvelut. Kaupungin vahvistuva talous mahdollistaa esimerkiksi monissa puheenvuoroissa mainittuihin kasvatukseen ja koulutukseen panostamisen aina varhaiskasvatuksesta yliopisto-opintoihin saakka. Lyly korosti myös digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä niin, että sillä olisi talouden lisäksi vaikutuksia myös kaupungin vetovoimaan.

– Aika moni kaupunki kadehtii meitä, kun me puhumme kasvavan kaupungin ongelmista. Niitä on kaikkien mielestä mukavampi hoitaa kuin kuihtuvan kaupungin murheita. Korostan, että ohjelman toteuttamista pohdittaessa on pidettävä mielessä ensimmäisenä sen suuret linjaukset, Lyly sanoi.

Ryhmien puheenjohtajat kiittivät

Kokoomuksen, Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi kertoi tyytyväisyytensä ohjelmaan, koska siellä on mainittu vahvasti työ ja yrittäjyys. Sasi painotti myös sitä, että vain kunnossa oleva talous takaa kaupunkilaisille asialliset palvelut.

Sasi oli tyytyväinen siihenkin, että ohjelmassa korostetaan osaamista ja koulutusta sekä ikäihmisten palveluista huolehtimista. Kaikesta huolimatta Sasi ennusti, että valtuusto joutuu tekemään kipeitäkin päätöksiä.

Ryhmäpuheenjohtaja arvosti myös sitä, että Tamperetta kehitetään kulttuuri-, urheilu- ja matkailukaupunkina. Sasi oli tyytyväinen siihenkin, että pormestariohjelmassa todetaan Tampereen olevan maan toinen metropoli ja siinä asemassa se myös pidetään. Sasin mukaan hänen ryhmänsä sitoutuu ohjelmaan.

Palvelulupaukset erityispiirre

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Atanas Aleksovskin mukaan pormestarisopimuksen yksi merkittävä erityispiirre on sen sisältämät palvelulupaukset.

– Joudumme tarkemmin miettimään niitä ja niiden toteuttamista. Toivottavasti palvelulupaukset näkyvät myös kaupunkistrategiasta, jonka tekemistä pormestariohjelma luonnollisesti ohjaa.

Aleksovskin mukaan sosialidemokraateillekin ykkösasia on työllisyyden kohentaminen ja koulutukseen panostaminen kaikilla tahoilla ja tasoilla.

– On tärkeää, että kaikki nuoret ovat koulunpenkillä. Sen lisäksi heille on löydettävä työpaikka. Se taas edellyttää yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja kaupungin välillä.

– Olemme tyytyväisiä myös siihen, ettei veronkorotuksiin lähdetty heti, vaan pyrimme ensiksi yhdessä hakemaan muita ratkaisuja kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi, Aleksovski sanoi.

Aleksovskin mukaan myös lupaus kohtuuhintaisista asunnoista on erittäin tärkeä. Sosialidemokraatit haluavat kehittää lähiöitä sekä niin niissä kuin muuallakin asuvien ikäihmisten palveluita ja harrastusmahdollisuuksia.

– Haluamme tarjota myös kaikille kaupungin nuorille harrastusmahdollisuuksia.

Vihreille ratikka tärkeä

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll kiitti pormestariohjelman laaja tekijäjoukkoa, mikä hänen mielestään lupaa kaupungille hyvää. Hänen mukaansa vihreitä on miellyttänyt etenkin pormestariohjelman lupaama satsaus koulutukseen.

Vihreät haluavat puheenjohtajansa mukaan turvata palvelut sote-uudistuksen siirtymävaiheessa, taata kotouttamisen onnistumisen ja huomioida kaupunkiluonnon kaupunkisuunnittelussa.

Vihreiden tavoitteisiin kuuluvat myös ratikan rakentamisen jatkaminen ja Tampereen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitäneen Ulla-Leena Alpin mukaan pormestariohjelma pitää sisällä puolueelle tärkeitä asioita, mutta riskejäkin löytyy. Ne piilevät kaupungin taloudellisessa tilanteessa ja isoissa investoinneissa.

Alpin mukaan investoinnit on ulotettava myös ihmisiin esimerkiksi köyhyyden eliminoimisella. Alppi oli huolissaan myös kaupungin henkilöstön asemasta – heidän johtamisestaan työssä.

Lassi Kaleva puolestaan kertoi Perussuomalaisten olevan pormestariohjelman takana oli puolue sitten valtakunnan tasolla millaisessa tilassa tahansa. Parinkymmenen kansanedustajan loikkaus puolueesta ei vaikuta paikallispolitiikan tekoon. Kalevan mukaan Perussuomalaiset ovat edelleen Lauri Lylyn pormestariohjelman takana.

Lyhyestä virsi kaunis

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Ovaska piti lyhyimmän ryhmäpuheenvuoron, jossa hän kiitteli ensi töikseen Lauri Lylyä ja Atanas Aleksovskia hyvästä yhteistyöstä. Ovaska kertoi, ettei hän puhuisi enää edes valtakoalitiosta, kun VaTa:n Aarne Raevaarakin on ”jollain lailla” yhteistyössä mukana.

Tampereen Puolesta ryhmän  Yrjö Schafeitel jakoi myös kiitosta neuvottelijoille. Schafeitel oli huolissaan kaupungin heikosta  taloudesta, jota on ruokkinut 1970-luvulla alkanut rakenteellinen työttömyys. Niinpä hänen mielestään nyt on aika käydä käsiksi tähän ongelmaan.

Schafeitelin mukaan Tapun ryhmä on pormestariohjelman toteuttamisessa innolla mukana, vaikka kaupungin talous huolestuttaakin.

VaTan Aarne Raevaraakin kertoi suhtautuvansa myönteisesti pormestariohjelmaan siksikin, että hän oli saanut sinne omia kirjauksiaan.

Keskustelun lopuksi Lyly kiitteli valtuutettuja rakentavasta ja hyvästä keskustelusta. Lylyn tulkinta valtakoalition suuruudesta oli 66,5 valtuutettua, kun valtuuston vahvuus on 67. Hänen mielestään Raevaara on pormestarin ohjelman hyväksynyt, vaikka ei ole sitä allekirjoittanut. Siten Raevaara on mukana ohjelmassa ainakin toisella jalallaan.

Lisäksi Lyly korosti voimakkaasti, että hän haluaa olla koko kaupungin ja kaikkien tamperelaisten pormestari.

Noin kolmen tunnin keskustelun jälkeen valtuusto merkitsi ohjelman tiedoksi. Tarkoitus on, että ohjelma otetaan huomioon kaupungin eri toiminnoissa ja laadittaessa uutta kaupunkistrategiaa.

Demariedustajat jaossa olleisiin luottamusmiespaikkoihin

Pormestariohjelmasta käydyn keskustelun jälkeen päästiin täyttämään vielä vapaana olevia luottamusmiespaikkoja. Aarne Raevaara järjesti sanojensa mukaan valtuutetuille liikuntaa äänestyttämällä kaupunginvaltuutettuja valinnoista.

Raevaaraan protestilla ei ollut vaikutusta valintoihin. Valinnat tehtiin kuten enemmistö oli sopinut. Ääntenlaskuun kului parisen tuntia. Taisi Raevaaralta mennä joidenkin mielestä se puolikaskin paikka valtakoalitiosta, vaikka Raevaara ei äänestysehdotusta tehdessään tainnut ymmärtääkään sen kestoa ja hintaa.

Sosialidemokraattien edustajat alla olevissa luottamusmieselimissä ovat:

Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa Jyrki Liikka (varalla Pilvi Kuitu), Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa puheenjohtajana Risto Ilomäki (Jari Tero) ja Anne Tervo (Anne Liimola) ja Tampereen Vesi Liikelaitoksessa puheenjohtajana Esa Kanerva ( Ville Peltola), Helena Nieminen (Eija Kamppuri) ja Erkki Salopino (Veikko Tervo).

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokuntaan sosialidemokraattien edustajiksi nimitettiin varapuheenjohtajaksi Joanna Leino ( Leena Heino), Tommi Surakka (Pentti Herranen) ja Risto Kajanto (Jari Paulamäki).

Tampereen Tilakeskus Liikennelaitoksen johtokuntaan valituksi tulivat demarien edustajat Vesa Koskinen (Jyrki Koskinen) ja Kirsti Viljanen (Iida Viljanen), Tampereen Voimia Liikelaitoksen johtokuntaan Eija Kamppuri (Paula Virolainen) ja Tero Mettinen (Jukka Halonen).

Sisä-Suomen poliisilaitoksen neuvottelukunnassa sosialidemokraatteja edustaa Marko Saarinen (Katja Kinnunen) ja kiinteistötoimitusten uskotuksi mieheksi valittiin Marjo Niemenmaa. Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehiksi valittiin Päivi Karjalainen, Terhi Leino, Marko Niemi, Aila Dündar-Järvinen, Marie Kuusinen, Ismo Leppänen ja Tapani Lahtiperä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston tamperelaiset demariedustajat ovat Pekka Anttila (Janne Niiniharju) ja Ulla Kampman (Aila Dündar-Järvinen) ja Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksessa sosialidemokraatteja edustavat puheenjohtajana Anneli Kivistö ja Pekka Anttila.

Kaikki luottamusmiespaikkoja ei vieläkään saatu täytetty, koska niistä päättävät muutkin toimielimet kuin valtuusto – esimerkiksi lautakunnat valitsevat jäsenet mahdollisiin jaostoihinsa tai vastaaviin sen jälkeen, kun ne pääsevät aloittamaan työnsä.

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupungin uusi pormestari Lauri Lyly: Liian kapeille harteille rakennettu sote-uudistus saattaa siirtyä

Pekka Salmi (vas), Lauri Lyly, Johanna Loukaskorpi ja Atanas Aleksovski ehtivät kokouksen tauolla nostamaan valtuustoryhmänsä kanssa pikaisen maljan valtuuston valintojen kunniaksi.

Tampereen pormestariksi valittiin maanantai-iltana 12. kesäkuuta 2017 Sdp:n ehdokas Lauri Lyly. Uusi pormestari, SAK:n emerituspuheenjohtaja on Tampereella ensimmäinen demaripormestari. Kaupunkia on tosin rakennettu sosialidemokraattisten kaupunginjohtajien voimin useita vuosikymmeniä.

Lyly arveli, että hallituskriisistä ja muistakin syistä johtuen sote- ja maakuntauudistus eivät etene niin sujuvasti kuin maan hallitus on alunperin ajatellut.

Valtuustokauden puolivälissä kaupunki tekee välitilinpäätöksen pormestariohjelman toteutumisesta ja tarvittavista uusista toimenpiteistä. Lyly pohti, josko kaupungin olisi varauduttava sote-palvelujen tarjontaan myös vuonna 2019 ja sen jälkeenkin. Näillä näkymin ei hänen mielestään ole mitään takeita Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen onnistumisesta. Sen sijaan sote-uudistuksen aikataulu ja sisältökin saattavat muuttua.

– Sote-uudistuksen suurin ongelma on ollut se, että sitä ryhdyttiin rakentamaan liian kapeilla hartioilla, Lyly sanoi.

Töihin täysin rinnoin

– Lähden uuteen tehtävääni täysillä, innokkaasti ja nöyrästi. Vetovoimainen Tampere tarvitsee kehittyäkseen yksimielisyyttä, joka pormestariohjelmaa neuvoteltaessa onkin löydetty. Nyt vuorossa on sen toteuttaminen, Lyly totesi kiittäessään valinnastaan valtuutettuja.

Lyly halusi etsiä ratkaisut viime valtuustokaudella esiintyneisiin kipeisiin ongelmiin – esimerkiksi rantatunneliin ja sen liittymiin, ratikkaan ja Eteläpuiston suunnitelmiin. Ratkaisut ovatkin hänen mielestään löydettävissä pormestariohjelmasta. Nämä ja muutkin aloitetut suuret investoinnit viedään loppuun.

Lylyn haluamien henkilövalintojenkin taustalla on viesti kaikille kaupunkilaisille. Menneitä ei ole enää syytä kaivella. Kaunaa kantamatta on katsottava tulevaisuuteen. Mahdollisimman suurin, vanhoista erimielisyyksistä vapain voimin on pyrittävä ratkomaan nykyisiä ja tulevia ongelmia. Lylyn mukaan jokainen ymmärtää, että vanhoista painolasteista irrottautuminen takaa aikaisempaa hedelmällisemmän yhteistyön..

Valtuuston kokouksessa perustettiin myös valtuustoryhmät. Tässä yhteydessä Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Lassi Kaleva ilmoitti, että hänen johtamansa ryhmä on pormestariohjelman takana. Jokainen Kalevan johtaman ryhmän jäsenistä on ryhmäpuheenjohtajan mukaan sitoutunut pormestariohjelmaan.

Kevään aikana Perussuomalaisten valtuustoryhmässä oli aistittavissa paitsi jonkinasteista kireyttä myös korvin kuultavaa riitelyä.

Lylyllä hyvät lähtökohdat

Lyly saa työlleen parhaat mahdolliset lähtökohdat: hänen valintansa oli yksimielinen. Pormestarin tehtäviin kuuluu koko kaupungin ja kaupunkikonsernin johtaminen. Sitä hän tekee muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Lyly kiitteli edeltäjäänsä Anna-Kaisa Ikosta (kok.) hyvästä tehtäviensä hoidosta ja aikaan saavasta otteesta. Lylyn mielestä Ikonen oli valovoimainen pormestari.

Ikosen asettuminen ja asettaminen näkyvälle paikalle valtuuston puheenjohtajaksi, on samalla lähtölaukaus seuraaviin kuntavaaleihin. Kenellekään ei liene yllätys, jos Kokoomuksen pormestariehdokkaana seuraavissa kuntavaaleissa on Anna-Kaisa Ikonen.

Fiksu kilpailu on tervettä ja koitunee Tampereen ja sen asukkaiden hyväksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lautakuntiinkin jäsenet yksimielisesti

Entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen luovutti kaupunginjohtajan tunnukset uuden pormestarin Lauri Lylyn harteille.

Sdp:n Johanna Loukaskorpi valittiin maanantaina, 12. kesäkuuta Tampereen kaupungin apulaispormestariksi, joka johtaa sosiaali- ja terveyslautakuntaa sekä sivistys- ja kulttuurilautakuntaa. Vaihtoehto Tampere -ryhmän ainoa valtuutettu Aarne Raevaara esitti pestin hoitajaksi itseään. Äänestyksessä annettiin 66 ääntä, joista Loukaskorpi sai 64 ja Raevaara kaksi.

Elinvoima- ja osaamislautakuntaa sekä asunto- ja kiinteistölautakuntaa johtavaksi apulaispormestariksi valittiin yksimielisesti vihreiden Anna-Kaisa Heinämäki.

Kokoomuksen Aleksi Jäntti puolestaan valiittiin apulaispormestariksi, joka luotsaa yhdyskuntalautakuntaa sekä kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaa ja alueellista jätehuoltolautakuntaa. Tämäkin valinta oli yksimielinen.

Salmesta ensimmäinen varapuheenjohtaja

Tampereen kaupunginvaltuuston uutena puheenjohtajana aloitti entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sdp:n Pekka Salmi, toiseksi varapuheenjohtajaksi Iiris Suomela (vihr.) ja kolmanneksi Mikko Aaltonen (vas.).

Tampereen kaupunginhallituksen puheenjohtajana työskentelee pormestari Lauri Lyly (sd.) (varajäsen Anne Liimola). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Kokoomuksen Kalervo Kummola (Anneli Taina), toiseksi vihreiden Jaakko Mustakallio (Merve Caglayan) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Sdp:n Atanas Aleksovski (Ilpo Sirniö).

Kaupunginhallituksen muut jäsenet ovat: Ilkka Sasi (kok.), Irja Tulonen (kok.), Aila Dündar-Järvinen (sd.), Anneli Kivistö (sd.), Olga Haapa-aho (vihr.), Lassi Kaleva (ps.), Minna Minkkinen (vas.), Veikko Vallin ( tapu) ja Suvi Mäkeläinen (kesk.)

Kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajaksi valittiin Kokoomuksen Kalervo Kummola ja varapuheenjohtajaksi Sdp:n Atanas Aleksovski. Konsernijaoston muut demarijäsenet ovat Anne Liimola (Aila Dûndar-Järvinen) ja Ilpo Sirniö (Ari Wigelius).

Lautakunnissa demareilla kolmesta neljään edustajaa

Tarkastuslautakuntaan sosialidemokraattien edustajiksi valittiin varapuheenjohtajaksi Esa Kanerva (varajäsen Arto Heikkilä) ja jäseniksi Reima Lampinen (Tapani Tauriainen) sekä Auli Korhonen (Lilli Kilpinen).

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa sosialidemokraatteja edustavat apulaispormestari Johanna Loukaskorven (Ulla Kampmaan) lisäksi Ari Wigelius (Mia Estelle Lotta), Jyri Keränen (Tero Mattila) ja Sirpa Koivisto (Rainer Backström). Sivistys- ja kulttuurilautakunnan demarijäsenet ovat apulaispormestari Loukaskorven (Anne Tervo) lisäksi Antti Hiitti (Joanna Leino), Sofia Julin (Eija Nevala) ja Joni Lehtimäki (Henrik Kähkönen).

Elinvoima- ja osaamislautakunnassa sosialidemokraatteja edustavat Inna Rokosa (Helena Nieminen), Ida Piltonen (Paula Majava) ja Jarkko Auvinen (Jari Pitkänen), Asunto- ja kiinteistölautakunnassa Tuula Pohjola (Mari Luhtalampi), varapuheenjohtajana Riitta Lyytikäinen (Marjo Niemenmaa) ja Oscar Lindvall (Raimo Laaksonen) sekä Yhdyskuntalautakunnassa varapuheenjohtajana Ilpo Sirniö (Mikko Rinta-Kiikka) ja jäseninä Ulla Kampman (Katja Kinnunen) sekä Kaisa Penny (Joanna Leino).

Ympäristö- ja rakennusjaoston demarijäseniksi valittiin Ulla Kampman (Katja Kinnunen) ja Ilpo Sirniö (Kaisa Penny), alueelliseen ympäristöterveydenhuollon jaostoon Johanna Hirvimies (Birgit Lignell) ja Lauri Ruoholahti (Pekka Anttila), alueellliseen jätehuoltolautakuntaan varapuheenjohtajaksi Tero Mattila (Pekka Leppänen) ja Katja Kinnunen (Aila Dündar-Järvinen) ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan Kirsi Kaivonen (Anne Tervo) ja Matti Rainio (Antti Wallenius).

Sara Hildén Taidemuseon johtokunnassa sosialidemokraatteja edustaa Jyrki Liikka (Pilvi Kuitu).

Infralla ja Vedellä demarivetäjä

Tampereen Infra liikelaitoksessa demareita edustavat puheenjohtajana Risto Ilomäki (Jari Tero) ja Anne Tervo (Anne Liimola), Tampere Kaupunkiliikenne liikelaitoksessa Joanna Leino (Leena Heino), Tommi Surakka (Pentti Herranen), ja Risto Kajanto (Jari Paulamäki).

Vesa Koskinen (Jyrki Koskinen) ja Kirsti Viljanen (Iida Viljanen) ovat Sdp:n edustajat Tampereen Tilakeskus liikelaitoksessa, Tampereen Vedessä puheenjohtajana Esa Kanerva (Ville Peltola), Helena Nieminen (Eija Kamppuri) ja Erkki Salopino (Veikko Tervo) ja Tampereen Voimiassa Eija Kamppuri (Paula Virolainen) ja Tero Mettinen (Jukka Halonen).

Poliisilaitoksen neuvottelukunnan kokouksiin osallistuvat Marko Saarinen (Katja Kinnunen), uskottu mies on Marjo Niemenmaa, Pelastustoimen neuvottelukunnassa vaikuttaa Kari Niemelä (Marjut Leppänen).

Pirkanmaan kuntien edustajainkokouksessa Tamperetta edustaa demareista Atanas Aleksovski (Ilpo Sirniö). Lautamiehiä ovat Päivi Karjalainen, Terhi Leino, Marko Niemi, Aila Dündar-Järvinen, Marie Kuusinen, Jari Paulamäki ja Tapani Lahtiperä.

Keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtajana vaikuttaa Marko Koskinen (Päivi Karjalainen). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa sosialidemokraatteja edustvat Pekka Anttila (Janne Niiniharju) ja Ulla Kampman (Aila Dündar-Järvinen).

Keskustelua aiheesta