Hän ei aio katso kisoja lainkaan. Sami Kolamo on katsonut kaikki jalkapallon MM-kisat vuodesta 1986 lähtien. Mediatutkija Kolamo on perehtynyt, kuinka Qatar onnistui saamaan jalkapallon MM-kisat ja kuinka stadioneja ja kisakaupunkeja on rakennettu aavikoille paahtavassa kuumuudessa, työolosuhteista piittaamatta.

– Tiedän liikaa kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan touhuista, ja olen käynyt paikan päällä Qatarissa, Kolamo sanoo.

– Minulla on valtavan lämmin suhde futikseen sekä pelaajana että seuraajana, mutta nyt näen että räikeyden ja riiston mittakaava on ylitetty Qatarissa.

Yli 6500 aasialaista siirtotyöläistä on kuollut sen jälkeen, kun MM-kisat myönnettiin Qatarille. Brittilehti The Guardian on kerännyt tilastot Intian, Pakistanin, Nepalin, Bangladeshin ja Sri Lankan hallitusten virallisista lähteistä. Tilastot koskevat vuosia 2011-2020 ja niistä uupuu monien muiden maiden siirtotyöläisten kuolemat, joten todellinen luku on suurempi.

Tilastoiduissa kuolemissa ei ole eritelty, mitkä ovat tapahtuneet stadionien ja muiden kisapuitteiden rakentamisessa, mutta Guardianin mukaan merkittävä osa kuolemista on liittynyt MM-näyttämön rakentamiseen.

MM-kisat järjestetään poikkeuksellisesti marras-joulukuussa, koska kesällä Qatarin lämpötila kiipeää usein yli 40 asteeseen. Silloin pelaaminen on melkein mahdotonta ja jalkapalloilijoiden terveys voisi olla uhattuna. Siitä huolimatta siirtotyöläiset ovat saaneet painaa pitkää päivää kesät talvet.

The Guardianin selvityksessä siirtotyöläisten kuolemista suuri osa on tilastoitu ”luonnollisina kuolemina”, mutta mainittu syy tuntuu absurdilta, koska kyse on useimmiten nuorehkosta työikäisestä miehestä. Arvioiden mukaan ”luonnolliset” kuolemantapaukset liittyvät muun muassa sydämen tai keuhkojen romahtamiseen.

MM-kisojen rakentaminen on työllistänyt satojatuhansia ihmisiä. Heidän työ- ja majoitusolonsa ovat heikot. Siirtotyöläisten ihmisoikeuksia poljetaan Qatarissa. Työntekijät eivät saa järjestäytyä, ja heidän passit usein takavarikoidaan. Lisäksi liikkumista ja puheita valvotaan tarkasti.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International luonnehtii raportissaan tulevia kisoja häpeällisiksi.

Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino on ylpeänä kehuskellut sillä, että kisakarnevaalia varten on rakennettu prameat stadionit ja muut puitteet. Kun häneltä kysyttiin rakennustyöläisten kuolemista ja loukkaantumisista, vastaus kuului: ”Fifa ei ole maailman poliisi tai vastuussa kaikesta mitä maailmassa tapahtuu.”

Infantino on ollut korruptioepäilyjen kohteena. Kuluvan vuoden alussa selvisi, että italialais-sveitsiläinen Infantino on nyt muuttanut Qatariin asumaan. Aiemmin Fifa kiisti Infantinon asuvan Qatarissa.

PIKKURUINEN Qatar on yksi maailman rikkaimmista valtioista. Noin 2,9 miljoonan asukkaan maassa työskentelee yli kaksi miljoonaa siirtotyöläistä. He muodostavat 95 prosenttia maan työvoimasta.

Maailmanlaajuinen ammattiyhdistysliike on huolissaan siirtotyöläisten tilanteesta.

– He eivät saa järjestäytyä ammattiliittoihin, irtisanomissuojaa ei ole, lähtöpassit saa helposti, jos uskaltaa vaatia liikoja, tai vaikka vain ansaitsemaansa palkkaa, Rakennusliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Nina Kreutzman sanoo.

Rakentajien maailmanjärjestö BWI on kiinnittänyt erityistä huomiota suurkisojen järjestelyihin vuodesta 2008 alkaen.

– BWI on luonut konseptin, jolla megatapahtumien yhteydessä saadaan huomiota rakennustyöläisten tilanteeseen, Kreutzman sanoo.

BWI:n ensimmäinen näkyvä ponnistus tapahtui, kun jalkapallon MM-kisat järjestettiin Etelä-Afrikassa vuonna 2010.

– Qatar on ollut hankala tapaus. Siellä työntekijöiden järjestäytyminen on kielletty, joten siellä ei ole voinut tehdä perinteistä ammattiyhdistys- tai solidaarisuustyötä, Kreutzman sanoo.

Siirtotyöläisiä on voitu tukea lähdön ja paluun yhteydessä niissä maissa, joista lähtee työntekijöitä Qatariin tai muihin Lähi-idän valtioihin.

Rakennusalalla työntekijöiden liikkuminen on iso kansainvälinen ilmiö. Ihmiset matkaavat pitkiäkin matkoja leivän perässä. Qatarissa työskentelevistä ihmisistä käytännössä kaikki tulevat ulkomailta.

Kreutzman on vieraillut Qatarissa sekä tutustunut Nepalissa sikäläisiin työläisiin, jotka ovat työskennelleet Qatarissa. Hän kuvailee, että kansainvälisten rakennusjättien työmailla työsuojeluasiat voivat olla kunnossa, tosin kuumuus on niissäkin ongelmana. Isommat ongelmat liittyvät muihin elämisen puitteisiin.

– Työntekijöiden elämä on rajoitettua. He eivät saa asua, missä haluavat. Heidät on majoitettu etäällä sijaitseviin leireihin, joissa olosuhteet ovat huonot, Kreutzman sanoo.

Hänen mukaansa majoituksissa asutaan ahtaasti, huoneessa voi olla kolmekerroksiset kerrossängyt. Ruuanlaittoon ja peseytymiseen on niukat tilat. Pitkän työpäivän jälkeen kuljetus leireille voi kestää pari tuntia. Ja sitten on kiire tehdä ruokaa seuraavaksi päiväksi ja peseytyä. Niukoissa tiloissa jonot ovat pitkät.

– Koko elämä on työtä tai valmistautumista siihen. Aamulla pitää herätä todella aikaisin, jotta ehtii työnantajan järjestämään kuljetukseen, Kreutzman sanoo.

Mikä saa ihmisen lähtemään Qatariin töihin?

– Raha. Sellaista palkkaa ei ole mahdollista saada lähtömaassa, esimerkiksi Nepalissa, Kreutzman sanoo.

– Siirtotyöläinen voi lähettää rahaa kotimaahansa, ja saada perheelleen paremman elämänlaadun ja esimerkiksi lapselleen opiskelupaikka.

Nepal on köyhä maa. Vuonna 2020 Nepalin bruttokansantuotteesta 23,5 prosenttia koostuu ansioista, joita siirtotyöläiset lähettivät perheilleen.

– Ihminen joutuu puntaroimaan monien vaihtoehtojen välillä. Monilla siirtotyöläisillä on myös ihan hyviäkin kokemuksia ja he lähtevät uudestaan. Asetelma ei ole niin mustavalkoinen, siirtotyöläiset eivät ole aina uhreja.

Muutamaa viikkoa ennen kisojen alkua Reuters uutisoi, että Qatar on häätänyt kodeistaan tuhansia siirtotyöläisiä, jotka asuvat pääkaupungin Dohan keskustassa. Häädetyt työntekijät kertoivat Reutersille, että kyseiselle alueelle majoitetaan kisaturisteja. Eräässä raportoidussa häätötapaukessa asukkaille annettiin vain kaksi tuntia aikaa poistua. Sen jälkeen rakennuksen ovet lukittiin. Kaikki eivät ehtineet hakea omaisuuttaan pois.

QATARIN urheiluperinteet ja -kulttuuri ovat hyvin olemattomia, joten lähtökohtaisesti on erikoista, että se sai järjestää tämän vuoden MM-kisat. Valinta tehtiin vuonna 2010. Hakuvaiheessa Qatarin kilpailijoina olivat Yhdysvallat, Australia, Japani ja Etelä-Korea.

– Qatar lupasi niin paljon enemmän kuin muut. Hakuun pitää satsata paljon, jo pelkästään esittelyvideoiden tekemiseen ja Fifan edustajien vierailuihin menee jo miljoonia euroja. Qatar pystyi lupaamaan sellaisen ihanteellisen ja täydellisen tapahtuman, jonka Fifa haluaa, Kolamo sanoo.

Kun valinta tehtiin, Fifan puheenjohtajana toimi Joseph ”Sepp” Blatter. Hän johti Fifaa vuosina 1998-2015. Hänen aikanaan Fifan talous kasvoi huomattavasti, ja jalkapallon MM-kilpailuja päätettiin järjestää ensimmäisen kerran Aasiassa, Afrikassa, Venäjällä ja arabimaassa. Kuulostaa hyvältä, mutta samaan aikaan Fifan ympärillä alkoi liikkua vakavia korruptioepäilyjä.

BRITTILEHTI The Sunday Times julkaisi vuonna 2014 laajan raportin, joka paljasti MM-kisamaiden valintoihin liittyvän korruption. Blatterin aikana Fifa sortui lahjontaan eikä säännöistä piitattu. Vuonna 2015 FBI luokitteli Fifan RICO-yhtiöksi, joka viittaa mafiatyyppiseen toimintaan.

Yhdysvaltojen entinen oikeusministeri Loretta Lynch sanoi mediatilaisuudessa tuokokuussa 2015: ”Korruptio on ollut laaja-alaista, järjestelmällistä ja syvään juurtunutta sekä ulkomailla että Yhdysvalloissa. Korruptio on kestänyt ainakin kaksi sukupolvea. Jalkapalloviranomaiset ovat käyttäneet väärin luottamusasemaansa ja ottaneet vastaan miljoonia dollareita lahjuksia.”

Kolamo arvioi, että tämän vuoden kisaisännän valinnan taustalla on oleellisesti vaikuttanut myös Ranskan ja Qatarin välinen yhteys.

– Ennen Qatarin valintaa tehtiin diilejä taustalla. Qatarin investointiyhtiö otti haltuunsa pariisilaisen PSG-seuran, joka oli ajautunut pahoihin velkoihin, Kolamo sanoo.

Ranskan silloinen presidentti Nicolas Sarkozy oli innokas PSG:n kannattaja.

– Ilmeisesti Sarkozy vinkkasi silloiselle Fifan hallituksen jäsenelle Michel Platinille, että olisi syytä äänestää Qataria. Lisäksi kauppasuhteita tiivistettiin. Esimerkiksi Qatar Airways valmistuttaa lentokoneita Airbusin tehtaalla Toulousessa Ranskassa, Kolamo sanoo.

– Tarkkaan en tiedä, mikä on totuus, mutta huhupuheiden mukaan Platini olisi houkutellut neljä edustajaa äänestämään Qataria.

Kun hakuprosessissa oli viimeisellä kierroksella jäljellä enää kaksi maata, Qatar voitti Yhdysvallat 14-8.

Toukokuussa 2015 Sveitsin poliisi teki iskun zürichiläiseen loistohotelliin, kun Fifan konferenssi oli alkamassa. Seitsemän Fifan johtajaa pidätettiin yhdysvaltaisten viran­omaisten pyynnöstä. Yhdysvalloissa nostettiin syytteet korruptiosta yhdeksää Fifan johtajaa vastaan. Fifan johtoa epäiltiin vähintään 150 miljoonan dollarin lahjusten vastaanottamisesta 24 vuoden aikana. Yhdysvalloissa syytettyjen ja tuomittujen joukossa ei ollut Sepp Blatter.

Vuonna 2015 Blatter joutui vetäytymään Fifan johdosta korruption vuoksi, lisäksi hän sai toimintakiellon jalkapallon parissa. Toimitsijakieltoa on jatkettu vuoteen 2028 asti. Silloin Blatter on 92-vuotias.

Korruptioepäilyjen käsittely ei ole loppunut. Tänä vuonna Blatter ja Platini olivat syytettyinä Sveitsissä. Taustalla oli epämääräisesti perusteltu 1,8 miljoonan euron palkkio, jonka Blatter oli myöntänyt Platinille vuonna 2011. Miehet vapautuivat syytteistä.

SEREMONIALLISESSA tilaisuudessa Venäjän presidentti Vladimir Putin ojensi jalkapallon Qatarin emiirille Tamim bin Hamad Al Thanille. Heidän takanaan hymyili Fifan nykyinen puheenjohtaja Gianni Infantino. Oli vuosi 2018 ja Venäjän MM-kisat oli saatu päätökseen.

Jalkapallon MM-kisat antavat kiistanalaisille valtioille positiivista näkyvyyttä. Siksi niiden järjestämiseen ollaan valmiita sijoittamaan suuria rahamääriä. Voi olla, että demokraattisia valtioita on vaikea saada kisajärjestäjiksi.

– Demokratioissa on sananvapaus, ja ihmiset voivat lähteä kaduille osoittamaan mieltään, Kolamo sanoo.

Brasilia oli vuoden 2014 kisojen isäntänä. Fifa oletti, että mennään jalkapallon kehtoon, jossa kaikki olisivat haltioituneita kisoista. Sen sijaan syntyikin ennennäkemättömiä protesteja. Sadattuhannet ihmiset marssivat kaduilla jo vuotta ennen kisoja.

– Brasilian jälkeen tuli Venäjä, nyt Qatar. Fifa haluaa järjestää näyttävät kisat, sellaiset jotka näyttävät hyvältä median läpi katsottuna, Kolamo sanoo.

Autoritäärisissä valtioissa, joilla on paljon rahaa, pystytään kansalaisaktivismi kitkemään pois. Spontaaneja protesteja ei synny kaduille. Samaan aikaan kisaisännät voivat luvata ihanteellisen karnevaalihenkisen tapahtuman. Qatarissa kisaturistien liikkuminen on etukäteen suunniteltu. Dohan lentoasemalta pääsee tiettyjä kulkuväyliä pitkin hotelleille ja stadioneille. Faniareenoilla voi siemailla olutta, vaikka konservatiivisessa muslimimaassa sen nauttiminen on muutoin kiellettyä.

– Kaikki on ohjattua ja kontrolloitua Qatarissa. Kisavieras on kuin marionettinuken rihmoissa. Ihmiset eivät eksy siellä muualle, kuten esimerkiksi Venäjällä pystyi käymään, Kolamo sanoo.

Qatarin aavikoille rakennettu MM-kisanäyttämö on kuin suuri huvilateltta. Kisojen käynnistyessä fanit ja mediat kuvaavat julkisivua.

– Yhtään syrjäytynyttä ei makaa kaduilla, siellä ei ole yhtään kansalaisaktivistia protestoimassa, ei myöskään siirtotyöläisöä, Kolamo sanoo.

– Kun miljoonat fanit ottavat kuvia ja somettavat, syntyy valtava määrä positiivista mediakuvastoa. Kun ensimmäinen peli alkaa, kaikki muu unohtuu.

*Jutussa on käytetty lähteenä mm. Sami Kolamon kirjaa Riistopallon MM-kisat Qatarissa (Vastapaino, 2022)