Politiikka
4.9.2018 12:40 ・ Päivitetty: 4.9.2018 12:40
“Rahoitus jää soten jalkoihin” – Eduskunnan syksy käynnistyi keskustelulla työttömien palveluista
Eduskunnan syyskausi käynnistyi työvoimapalvelujen tulevaisuutta linjaavan kasvupalvelulain lähetekeskustelulla.
Lain myötä kasvu-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut siirtyvät vuonna 2021 aloittavien maakuntien vastuulle samalla, kun palveluiden rahoitus jää tiukasti valtion kontrolliin maakunnilta puuttuvan verotusoikeuden vuoksi.
Kun maakunnista on puhe, taustalla vaanii sote.
Yleisin oppositiosta esitetty huoli liittyi maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen, jonka suurimmaksi rasitteeksi muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat kustannukset.
– Tärkein kysymykseni on se, että millä uudet maakunnat turvaavat sen, että työttömät todella saavat palveluita, koska rahoitus jää sosiaali- ja terveydenhuollon jalkoihin, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov kysyi lakia esitelleeltä työministeri Jari Lindströmiltä (sin.).
Kasvupalvelu-uudistuksen pelätään myös lisäävän työttömien eriarvoisuutta, jos työllisyyspalveluja tarjoavat yritykset keskittyvät jatkossa helpoiten työllistettäviin ja unohtavat vaikeasti työllistettävät ja pitkäaikaistyöttömät.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen piti mahdollisena, että työllisyyspalveluja tarjoavat yritykset käyttäisivät työttömien palkatonta harjoittelua hyväkseen ja palkattoman työn määrä lisääntyisi.
“Tällä esityksellä ei yksityistetä julkisia työvoima- ja yrityspalveluita”
Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) kertoi valtiovarainvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden hämmästelleen maakunnille tarjottavia kannustimia. Kustannukset työttömyydestä ja hyödyt työllisyyden kasvusta tulevat Harakan mukaan pitkälti valtiolle.
– Maakunnilla on vähemmän intressiä hoitaa asiaa omalta kannaltaan. Oikeastaan olemattoman vähän, jos rahoitus riippuu siitä paljonko työttömiä maakunnassa on. Toisin sanoen työttömyyttä pitäisi hoitaa sillä yleiskatteella, että rahaa saadaan sitä mukaa mitä suurempi työttömyysaste on.
– Oletteko tietoinen tästä täysin vääränsuuntaisesta kannustimesta, Harakka kysyi.
Lindström myönsi, että yleiskatteellisen rahoituksen suuruuteen vaikuttaa kasvupalvelukerroin, jossa huomioidaan muun muassa työttömien määrä.
– Tarkoitus on, että maakunnilla olisi käytettävissään työttömien palveluihin nykyistä vastaava rahamäärä, Lindström kuitenkin sanoi.
Ministeri myös puolusti yksityisten palveluntuottajien roolia ja mainitsi rohkaisevana esimerkkinä muun muassa päättyvät kuntakokeilut, joissa yksityisillä toimijoilla on ollut merkittävä rooli.
– Tällä esityksellä ei yksityistetä julkisia työvoima- ja yrityspalveluita.
– Tämä mahdollistaa yksityisten palveluntuottajien hyödyntämisen nykyistä laajemmin mutta ei suoraan siirrä mitään tehtäviä yksityisille toimijoille, Lindström vakuutti.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.