Rahoitusvakausvirasto on pankkien kriisinratkaisusta vastaava viranomainen Suomessa. Virasto kertoi nyt ensimmäistä kertaa, mille sen toimivaltaan kuuluvista pankeista sovellettaisiin kriisinratkaisutoimia, jos pankki joutuisi vakaviin talousvaikeuksiin.

RVV sanoo suunnittelevansa kriisinratkaisumenettelyä viidelle pankille: Aktialle, Oma Säästöpankille, POP-pankkiryhmälle, S-Pankille ja Säästöpankkiryhmälle. Virasto arvioi, että näiden pankkien kohdalla kriisinratkaisu olisi yleisen edun mukaista, jos pankit olisivat kaatumassa.

RVV voi asettaa kaatuvan pankin kriisinratkaisumenettelyyn, jos se on välttämätöntä pankin kriittisten palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi, rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämiseksi ja veronmaksajien kustannusten minimoimiseksi.

Kriisinratkaisussa ensisijaisena keinona on niin sanottu bail-in, jossa kriisin aiheuttamista kustannuksista vastaavat pankin osakkeenomistajat ja velkojat. Tällöin ei ole tarvetta käyttää veronmaksajien rahoja kriisipankin tervehdyttämiseksi.

Muita välineitä kriisinratkaisussa ovat esimerkiksi liiketoiminnan myynti toiselle taholle tai omaisuudenhoitoyhtiön eli niin sanotun roskapankin käyttö. Roskapankin tapauksessa osa kriisipankin varoista ja veloista siirrettäisiin erilliseen varainhoitoyhtiöön.

RVV katsoo, että markkinaosuudeltaan pienten Alisa Pankin, Hypon ja Ålandsbankenin kohdalla kriisinratkaisutoimet eivät olisi tarpeen, vaan pankit voitaisiin kriisitilanteessa asettaa konkurssiin.

Tällöin asiakkaiden talletukset turvataan talletussuojajärjestelmän kautta. Talletussuojan piirissä olevat talletukset on suojattu 100  000 euroon asti.

RVV:n ylijohtajan Jaakko Weuron mukaan tavallisen kuluttajan ei tarvitse mitenkään erityisesti ottaa huomioon sitä, jos pankki voitaisiin kriisissä päästää konkurssiin.

-  Tavallisen pankkiasiakkaan näkökulmasta olennaista on, että talletukset on suojattu 100  000 euroon asti, Weuro sanoi STT:lle lehdistötilaisuuden yhteydessä.

Markkinaosuudeltaan suurimmat pankit, kuten OP-ryhmä, Nordea ja Danske Bank, eivät ole RVV:n vastuulla, vaan niiden osalta kriisinratkaisusta vastaa EU:n yhteinen kriisinratkaisuneuvosto. RVV:n raportti ei arvioi näiden suurimpien pankkien tilannetta.

RVV arvioi myös toimivaltaansa kuuluvien suomalaisten pankkien valmiutta kriisinratkaisutoimien toteuttamiseen.

Viraston mukaan pankit ovat hyvin varautuneita tappioiden kattamiseen ja uudelleenpääomitukseen kriisinratkaisun yhteydessä.

Sen sijaan kehitettävää on muun muassa pankkien it-järjestelmissä. RVV:n mukaan pankeilla on petrattavaa erityisesti kriisinratkaisutilanteessa tarvittavan tiedon tuottamisessa.

-  Pankit ovat viime vuosien aikana panostaneet merkittävästi kriisinratkaisuvalmiuksiensa parantamiseen. Raportissa arvioiduilla pankeilla ei ollut kriittisiä puutteita valmiuksissaan, vaikka kehitettävää on myös jatkossa, Weuro sanoo tiedotteessa.

Jatkossa RVV julkaisee arvion pankkien kriisinratkaisuvalmiuksista vuosittain.

Iiro-Matti Nieminen / STT