Raitiotievarikon rakentaminen alkaa

Varsinaisen varikon rakentamiseen päästään keväällä 2019.

Tampereen raitiotien varikon rakentaminen käynnistyy 1. syyskuuta. Raitiotieallianssin tiedotteen mukaan varikko rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta. Varikon noin viiden hehtaarin tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen.

Työt alkavat lähes kaikkien puiden, kantojen ja aluskasvillisuuden poistamisella tontilta. Puiden kuljetukset lisäävät raskasta ajoneuvoliikennettä Kauhakorvenkadulla. Pyöräilijöille ja kävelijöille aiheutuu työmaaliikenteestä muutoksia, joten alueella tulee noudattaa varovaisuutta ja työnaikaisia liikenneopasteita.

Puita kaadetaan noin kuukauden ajan. Sen jälkeen tontilla käynnistyy kiviaineksen louhinta ja murskaus. Tonttia hyödynnetään myös kiviaineksen murskauspisteenä ja käytettävän kiviaineksen varastointipaikkana.

Louhinnat tehdään noin metrin syvyyteen tontin lopullisen pinnan alapuolelle. Tontin itäpäähän tehdään suuri massanvaihto ja tontti tasataan alueelta irtoavalla kiviaineksella. Tonttia valmistelevien töiden kestoksi on arviolta noin vuosi. Töistä aiheutuu melua lähialueille. Varsinaisiin varikon rakentamistöihin päästään keväällä 2019.

Iso työmaa

Tuleva varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 ja 2 liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille. Varikolle rakennetaan kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä korjaamo-, huolto-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Lisäksi yksi säilytyshallin raide on varattu huoltokalustolle. Säilytyshalli rakennetaan puolilämpimäksi tilaksi.

Korjaamohalli tulee sisältämään kolme 47-metriselle vaunulle mitoitettua korjaamoraidetta, joista yksi on yhdistetty mobiilisorviraide. Yksi korjaamoraide varustetaan huoltomontulla, jonka pituus on 47 metriä. Korjaamohallin yhteydessä on tilat työpajoille, varastoille sekä tekniikalle. Varikolle rakennetaan myös noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotierataa.

Päivittäishuoltotilana toimii yhdistetty huoltotila ja vaunujen pesuraide. Halli on mitoitettu kahdelle huoltopaikalle ja sinne rakennettavan huoltomontun pituus on kaksi kertaa 47 metriä. Varikolle rakennetaan noin 500 neliön varastotila, jonka huonekorkeus on yhdeksän metriä. Varastotilasta puolet varataan ratainfrastruktuurille ja puolet vaunukalustolle.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa rakennetaan noin 1450 neliötä peruslaatuisena pilari-palkki-ontelolaattaratkaisuna. Eri tiloja on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen noin 500 neliön verran sekä piha-alueelle idän suuntaan.

Tontille sijoitetaan kahden suuremman rakennuksen lisäksi ratasähkön syöttöasema ja tarvittavat muuntamot. Tilojen suunnittelussa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

Liito-oravien elinympäristö turvattu

Raitiovaunuvarikon rakentamisen edellytyksenä ovat olleet alueen asemakaavan vahvistuminen sekä liito-oravien elinympäristöjen turvaaminen. Liito-oraville on rakennettu korvaavia reittejä raitiovaunuvarikon ja raitiotielinjausten edellyttämien puiden kaatojen takia. Istutukset on tehty tulevan varikon läheisille viheralueille, Etuhaanpuistoon ja Kytömaanpuistoon.

Puistoihin on istutettu liito-oravan reiteiksi puuryhmiä, joiden puulajeina on käytetty Suomessa luonnonvaraisina esiintyviä puulajeja. Reittejä on täydennetty hyppypylväillä. Lisäksi puistoalueille on tehty liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi myös metsityksiä viime keväänä.

Varikko tulee sijoittumaan Hervannantien ja Kauhakorvenkadun kulmaan, ja rakentaminen ulottuu myös näille kaduille. Katualueilla tehdään raitiotievarikon edellyttämät putkisiirrot ja hulevesijärjestelyt sekä katupuuistutukset liito-oravan reittien täydentämiseksi.

Varikon alueen asemakaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen, jonka päätöksestä haettiin valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Asemakaava vahvistui 7. kesäkuuta sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus teki päätöksen hylätä valituslupahakemuksen. Varikolle on myönnetty rakennus-ja ympäristölupa.

Pirkanmaan ELY-keskus hyväksyi luonnonsuojelulain poikkeusluvan mukaiset liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi suunnitellut kompensaatiotoimenpiteet sekä sen, että vaaditut toimenpiteet saatiin tehdä asemakaavan vahvistumista odotettaessa.

Raitiotien rakentamisesta ja varikon töistä saa lisätietoa Ratikka-Nyssessä, joka vierailee Hervanta-päivänä 1. syyskuuta klo 13-16 kauppakeskus Duon vieressä.

Keskustelua aiheesta

Tampere palkitsi pitkäaikaisimman kaupunginjohtajansa Jarmo Rantasen

Jarmo Rantasta (toinen oik) on juhlittu aikaisemminkin. Tässä hänet kukitetaan alkukesästä työnsä päättäneen vanhan valtuustoryhmän viimeisessä kokouksessa.

Tampereen palkinto myönnettiin tänä vuonna ministeri Jarmo Rantaselle. Palkinto luovutettiin Tampereen pitkäaikaisimmalle kaupunginjohtajalle Tampereen päivän vieton yhteydessä sunnuntaina 1. lokakuuta 2017.

Tampereen kaupunki palkitsee vuosittain Tampereen päivän yhteydessä yhden tai useamman henkilön Tampereen palkinnolla. Perusteena ovat merkittävät ansiot Tampereen kaupungin hyväksi. Tampereen palkinto on jaettu vuodesta 1959 lähtien ja tähän mennessä sen on saanut 75 henkilöä. Palkintona luovutetaan taiteilija Markku Salon teos Tammerkosken kuohu.

Ministeri Jarmo Rantanen aloitti Tampereen viidentenä kaupunginjohtajana vuonna 1985. Hän on sekä Suomen isojen kaupunkien että Tampereen historian pitkäaikaisin kaupunginjohtaja. Hänen kautensa päättyi vuoden 2006 lopulla kestäen yli 20 vuotta. Tästä ajasta Rantanen toimi neljä vuotta sisäasiainministerinä Harri Holkerin hallituksessa.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Jarmo Rantasen toimiessa kaupunginjohtajana Tampere kävi läpi monia vaiheita, uudistui ja kehittyi. Tampereen elinkeinoelämä koki perusteellisen rakennemuutoksen, kun Tampere uudistui suurteollisuuteen nojaavasta kaupungista uuden teknologian, tutkimuksen ja tuotekehityksen kansainväliseksi kaupungiksi. Rantanen vaikutti myös Tampere-talon rakentamiseen ja Nokian tuotekehitysyksikön perustamiseen Tampereelle 1980-luvun lopulla.

Ansiomitalit itsenäisyyden eteen tehdystä työstä

Tampereen kaupunki myönsi myös neljä Tampereen kaupungin 1. luokan kultaista ansiomitalia.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen kaupunki haluaa kiittää kaikkia sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita itsenäisyytemme eteen tehdystä työstä myöntämällä ansiomitalit sotaveteraani Kaarle Matti Anttilalle sekä lotta Aida Yli-Orvolalle.

Ansiomitali myönnettiin myös Honkalamedia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Honkalalle, joka on perustanut Suomen suurimmaksi rekrytointi- ja koulutustapahtumaksi kasvaneen Rekrytorin. Vuonna 2008 alkunsa saanut tapahtuma on vuosien mittaan kerännyt yli 100 000 kävijää.

Rekrytorilla kohtaavat työnhakijat ja työnantajien avoimet työpaikat. Tänä syksynä Rekrytori teki jälleen historiaa houkuttelemalla arviolta 17 000 kävijää yhden päivän aikana Tullintorilla järjestettyyn tapahtumaan.

Moomin Characters -yhtiön taiteellinen johtaja Sophia Jansson palkittiin ansiomitalilla hänen ansioistaan tamperelaisen kulttuurielämän hyväksi. Jansson on muumien luojan Tove Janssonin veljen tytär.

 

Keskustelua aiheesta

SDP haluaa varmistaa Tampere3:n aloituksen

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelevat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen Tampere3-hankkeen käynnistymisen varmistamiseksi vuonna 2018.

Eduskuntaryhmä esittää 10 miljoonan euron määrärahaa hankkeen käynnistämiseen ja tukemiseen. SDP:n pirkanmaalaiset kansanedustajat ovat tyytyväisiä Tampere3:n nostamisesta yhdeksi puolueen ensi vuoden koulutuspoliittisten tavoitteiden kärjistä.

– On tärkeää, että Tampere3-hanke saa riittävät resurssit käyttöönsä heti alussa. Näin taataan valtakunnallisesti merkittävän korkeakoulufuusion onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla alusta lähtien. Suomi saadaan nousuun panostamalla nuoriin, koulutukseen ja tutkimukseen, sanoo ex-opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2019. Yhteisössä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Tampere3:n tavoitteena on luoda tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön.

– Tampereen alueen korkeakouluilla on ollut viime vuosikymmeninä keskeinen rooli seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alueella on vahva koulutusinfrastruktuuri. Vahvoja aloja ovat mm. ICT-, ohjelmisto- ja tuotantoteknologia. VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle.

– Tampereen kolmen korkeakoulun, erityisesti TAMKin ja TTY:n painoaloilla ja profiloitumistoimilla on selkeä yhteys alueen osaamiskärkiin. Osaamisen uudistaminen ja hyödyntäminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen edellyttävät kuitenkin uudenlaisia rakenteita.

– Perinteiset korkeakoulujen erillisyyteen perustuvat rakenteet eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla uuden tiedon tuottamisessa, tieteen ja tutkimuksen harjoittamisessa tai tutkimustulosten hyödyntämisessä.

Keskustelua aiheesta