Räjähdeasiantuntija, majuri evp. Mika Tyryn mukaan räjähdykseen viittaavat mittaustulokset voisivat hyvin johtua niin sanotusta mekaanisesta räjähdyksestä eli kaasun purkautumisesta rikkoutuneesta putkesta, jossa oli ennen ulkoisesta syystä tapahtunutta murtumista arviolta noin 80 barin paine.

Tapahtumaa voi Tyryn mukaan verrata vaikkapa höyrykattilan räjähtämiseen.

Jos putki on taipunut, paine on voinut olla suurempikin juuri ennen murtumista, hän pohtii.

Räjäytysteoriaa vastaan puhuu Tyryn mukaan muun muassa se, että Suomen Merivoimien valvonta olisi havainnut räjähteen asentamisen edellyttämät toimet merellä. Esimerkiksi sukeltamisen tukena olleen aluksen olisi pitänyt päivystää kohteen luona.

-  Kuuntelulaitteilla esimerkiksi minisukellusveneen potkuriäänet olisi havaittu. Mahdollisuus jäädä kiinni olisi ollut liian suuri.

RÄJÄYTYSTÄ ei olisi lisäksi voinut yrittääkään selittää syysmyrkyssä tapahtuneeksi ankkurointivahingoksi, kuten putkien mekaanista rikkomista, Tyry pohtii. Putkirikon ajankohdan kova merenkäynti sen sijaan kelpaisi jonkinlaiseksi tekosyyksi ankkurin laskemiselle.

Toisin kuin Balticconnectorin putki, Itämerellä aiemmin räjäyttämällä rikotut Nord Stream -kaasuputket ovat Tyryn arvion mukaan sen verran järeämpiä, ettei niiden rikkominen jonkinlaista ankkuria pohjassa “laahustamalla” olisi ollut mahdollista.

Norjan kuninkaallisen laivastoakatemian tutkija Ina Holst-Pedersen Kvam puolestaan arvioi, että merenpohjassa laahattu ankkuri tai trooli ei kykenisi aiheuttamaan sellaisia vaurioita, joita Balticconnector-putken on tähän saakka kuvattu kärsineen.

NORJALAISTUTKIJA kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että Venäjällä on tarpeeksi merenpohjassa tapahtuvan toiminnan erikoisosaamista riskialttiin operaation toteuttamiseksi siten, että syyllisen osoittaminen on vaikeaa.

Kvamin mukaan sotilastiedustelu GRU:lla ja GUGI-lyhenteellä tunnetuilla erikoisjoukoilla on yksiköitä niin Pietarissa kuin Kaliningradissa.

Mitä Venäjän motiiviin tulee, on maan halu aiheuttaa uhkaa kriittiselle infrastruktuurille kaukana Ukrainan rajojen ulkopuolella ollut jo pitkään tiedossa. Avoimeksi jää Kvamin mukaan kuitenkin kysymys muun muassa siitä, miksi Venäjä haluaisi Naton kiinnittävän huomiotaan näin lähelle Venäjää ja vieläpä kapealle sisääntuloväylälle kohti strategisesti tärkeää Pietaria.