Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää rokottamistavoitetta oikeana lähestymiskeinona ennen kaikkea sen takia, että koronavirus on tullut yhteiskuntiin jäädäkseen.

–  Riippumatta miten toimitaan, niin koronavirukselle altistuu jossakin vaiheessa, jollei aio erakoitua yhteiskunnan toiminnoista. Deltavariantti on tarttuvuudeltaan sellainen, Rämet sanoo STT:lle.

Valtakunnallisista rajoituksista ja suosituksista on tarkoitus luopua, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai kun kaikilla rokotusten kohderyhmään kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokotetta. Tähän uskotaan päästävän lokakuun puoliväliin mennessä.

–  Vaikka yli 60-vuotiaissa ollaan päästy kattavuudessa yli 90 prosentin, on ikäryhmässä lähes 100  000 ihmistä, jota ei ole rokotettu.

Tällä hetkellä täyden rokotussarjan on saanut yli 53 prosenttia Suomen väestöstä. Yhden rokotteen saaneita on yli 72 prosenttia.

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan mukaan koronarokotteiden haitoista ja hyödyistä on saatu paljon tietoa. Rokotteen on osoitettu olevan hyödyllinen yli 12 vuotta täyttäneillä. Lähtökohta on kuitenkin se, että ihmiset päättävät itse rokottautumisestaan.

–  Jos jostakin syystä rokotettavaan kohderyhmään kuuluva päättää jättää ottamatta rokotteen, se on hyväksyttävä. He toivottavasti tiedostavat, että tulevat jossakin vaiheessa tautiin törmäämään.

Rajoitusten ohella Suomessa luovutaan turvaväleistä. Myös maskit vähenevät ennen pitkää katukuvassa. Rämetin mukaan tässä vaiheessa suojaa tuo enää ainoastaan rokote tai täydellinen eristäytyminen yhteiskunnasta. Yhteiskunnan avautumista ei voi loputtomiin pitkittää.

–  On epäreilua, jos riskiä ei kerrota tai se tulee yllätyksenä, mutta jokainen rokottamattoman vakava sairastuminen tuntuu turhalta ja kurjalta, kun tiedetään, että riski olisi voitu vähentää rokotteella tosi pieneksi.

–  Samalla tapaa turhalta tuntuu, kun veneilijä, joka ei käyttänyt pelastusliivejä, hukkuu. Kysymys kuuluu, olisimmeko valmiita rajoittamaan veneilyä sen takia, että joku ei käytä pelastusliiviä, hän jatkaa.

Esimerkiksi tällä viikolla koronarajoituksistaan luopuvassa Tanskassa matemaattisen epidemiologian apulaisprofessori Viggo Andreasen on arvioinut, että noin puolet vielä rokottamattomista tanskalaisista saa tartunnan seuraavan puolen vuoden aikana.

Hallituksen toimintasuunnitelmassa epidemiaryppäiden arvioidaan jatkossa keskittyvän todennäköisimmin alhaisen rokotuskattavuuden alueille tai esimerkiksi alle 12-vuotiaisiin lapsiin, joita ei ainakaan toistaiseksi rokoteta koronavirusta vastaan.

–  On mahdollista ja jopa todennäköistä, että epidemian painopiste siirtyy monen muun viruksen tavoin yhä nuorempiin lapsiin, strategiassa todetaan.

Nykytiedon valossa alle 12-vuotiailla koronavirusinfektio kuitenkin on pääasiassa lievä ja vaikutuksiltaan ohimenevä. Toimintasuunnitelma kuitenkin tunnistaa viruksen torjunnan, kuten laajamittaisten karanteenien, haittavaikutukset lapsille. Strategiassa lähdetään siitä, että tartuntojen estämiseksi tehtävät toimenpiteet vaikuttaisivat mahdollisimman vähän haitallisesti lapsiin.

Rämet pitää tärkeänä, että koulumaailmaan ja esimerkiksi lasten testaamiseen saadaan luotua yhteiset pelisäännöt, jotta lasten arki olisi mahdollisimman häiriötöntä.

–  Vaikutuksia täytyy miettiä molempiin suuntiin. Jos rajataan harrastusmahdollisuuksia tai asetetaan karanteeniin, niin mikä on hyöty, entä mikä on haitta?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maanantaina julkaisemassa koronariskin arviointitaulukossa kouluympäristö on arvioitu tartunta- ja leviämisriskiltään matalaksi. Joukkueurheilu sisätiloissa puolestaan arvioidaan tartuntariskiltään kohtalaiseksi.

STT-Mika-Matti Taskinen