Raju tulos Venäjän viennistä: -32%

Kuva: Getty Images

Suomen vienti Venäjälle putosi viime vuonna noin kolmanneksella, selviää Tullin ulkomaankauppatilastoista.

Viime vuoden viennin arvo oli 32 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Tuonti väheni lähes yhtä paljon.

Joulukuussa Suomen koko tavaraviennin arvo laski kaksi prosenttia joulukuusta 2014. Vaikka viennin volyymi laski, vientihinnat kääntyivät nousuun. Muun muassa kuljetusvälineiden ja metsäteollisuuden tuotteiden vienti koheni.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Verohallinto havainnut yrityksiin kohdistuvia identiteettivarkauksia

Kuva: Getty Images

Verohallinto kertoo paljastaneensa, että yrityksiin on kohdistunut identiteettivarkauksia, joiden avulla on yritetty päästä käsiksi perusteettomiin arvonlisäveron palautuksiin. Verohallinto on yhteydessä yrityksiin, joita asia koskee.

Osana jatkuvaa valvontaansa Verohallinto on havainnut, että suomalaisiin yrityksiin on kohdistunut identiteettivarkauksia, joiden avulla on yritetty saada arvonlisäveron palautuksia.

Verohallinnon mukaan tapauksilla olisi yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen Virossa.

Verohallinto ottaa yhteyttä niihin yrityksiin, jotka ovat sen mukaan joutuneet identiteettivarkauden kohteeksi.

Asian laajuutta tutkitaan Verohallinnossa, joten uusia tapauksia saattaa ilmetä.

Suomessa arvonlisäverovalvonta rakentuu asiakastietojen hallintaan, ilmoitus- ja maksuvalvontaan, riskienhallinnan analyyseihin ja näitä kaikkia hyödyntävään verotarkastukseen.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen arvonlisäverovaje on kansainvälisesti vertailtuna hyvin pieni. Verohallinto on aktiivinen toimija EU-tason ALV-petostorjunnassa.

Tuore kirja: Suomessa suuri hämmennys valtionyhtiöiden ympärillä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Suomessa vallitsee suuri hämmennys siitä, miten valtion pörssiyhtiöihin pitäisi suhtautua. Talouspiireissä valtaosa ei pidä yritystoimintaa valtion tehtävänä. Toiset taas tähdentävät, ettei arvokkaasta omaisuudesta pidä missään nimessä luopua. Näkemyserot ovat ideologisia.

Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että valtio on passiivinen omistaja, joka ei puutu pörssiyritystensä toimintaan. Esimerkiksi valtion omistajaohjaus on patistanut pörssiomistuksia hallinnoivaa Solidiumia aktiivisempaan otteeseen vasta äskettäin.

uomen johtaviin taloushistorioitsijoihin kuuluva Markku Kuisma käy uudessa kirjassaan Valtion yhtiöt – nousu ja tuho (Siltala 2016) läpi yritysten syntyvaiheita ja kehitystä. Kirjan mukaan valtion yritysten perustaminen ja kehitys sisältää monenlaisia vaiheita, joissa ideologiset periaatteet heittivät häränpyllyä. Kaikkein selvimmin tämä näkyy metsäteollisuusyhtiö Enso Gutzeitin (nykyisin Stora Enso) synnyssä.

Juuri itsenäistynyt Suomen valtio osti enemmistön Gutzeitista lokakuussa 1918. Päätöksen teki niin sanottu pankkiirisenaatti. Senaattia johtaneella Juho Kusti Paasikivellä oli kaksoisrooli, sillä hän oli myös oston kätilöineen Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtaja.

Paasikivi ja kumppanit olivat ideologialtaan tiukkoja yksityisen liike-elämän kannattajia, mutta ideologia sai väistyä käytännön syiden tieltä.

Saksalaisten ja brittien kiinnostus Suomen metsiä ja metsäteollisuutta kohtaan oli torjuttava. Oman lisänsä toi Paasikiven ja muiden suomalaismielisten pyrkimys lyödä kiilaa ruotsinkieliseen suurteollisuuteen, mihin suomenkielinen yksityinen pääoma ei riittänyt.

Kuisma päätyy päätelmissään puolustamaan valtionyhtiöitä. Hän huomauttaa, että valtionyhtiöt kuten Outokumpu, Neste ja Kemira ovat monipuolistaneet Suomen taloutta tavalla, johon yksityinen pääoma ei kyennyt eikä halunnut.

Yhtiöille ominaista on ollut yritysjohdon näkemyksellisyys ja itsenäisyys.

Kuisma myös varoittaa tuhoamasta valtionyrityksiä ohimenevien ideologioiden huumassa.

“Enemmän potkua paikalliseen sopimiseen” – kokoomuksessa muhii halua kiky-revanssiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Kansanedustaja Elina Lepomäki osallistui kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Turussa.

Kokoomus aloitti eduskuntaryhmänsä kaksipäiväisen kesäkokouksen Turussa tiistaina.

Kuin yhdestä suusta kansanedustajat kehuivat avauskokouksen hyvää henkeä.

Toritapahtuman yhteydessä Demokraatti kuulosteli kolmen kansanedustajan tuntoja suhtautumisessa paikalliseen sopimiseen, sunnuntailisiin ja kilpailukykysopimukseen (“kiky”). Kaikki kolme teemoja, joissa on ollut havaittavissa hallituksen sisäistä rakoilua. Myös kokoomuksen sisäisiä painotuseroja.

Puolueen edellisen puheenjohtajan Alexander Stubbin näyttävästi keväällä haastanut Elina Lepomäki korosti Turussa olevansa nyt yksi riviedustaja muiden joukossa.

– Ryhmän kokouksessa ruodittiin hyvässä hengessä keinoja, joilla tällä kaudella saataisiin vielä paitsi budjettiriihessä myös pidemmällä tähtäimellä Suomen suuntaa käännettyä.

– Suomen tilanne tiedetään erittäin haastavaksi, erityisesti taloustilanne.

Olet arvostellut kilpailukykysopimuksen sisältöä ainakin paikallisen sopimisen vesittämisestä. Pitäisikö paikallisessa sopimisessa päästä rivakammin eteenpäin?

– Olen riviedustaja nyt. Tuen puoluekokouksessa valittua johtoa. Samalla päätin, että autan niissä asioissa joissa pystyn nykyistä johtoa, myös hallitustyössä – ja näin toimin.

Työllisyyskehityksen trendiä Lepomäki pitää hälyttävänä.

Hän peräänkuuluttaa kannustinloukkujen purkamista, työn kysyntää ja työn tarjontaa lisääviä toimenpiteitä.

Tarkoittaako tämä myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan puuttumista?

– Suomen työttömyysturvamenot ovat reippaasti yli viisi miljardia euroa. Trendi on nouseva ja ansiosidonnaiset etuudet ovat siitä valtaosa. Se on paitsi fiskaalinen myös keskeisesti työmarkkinoiden toimintaan vaikuttava kysymys, mutta meillä ryhmän johto ja valtiovarainministeri linjaavat nämä asiat.

Harkimo: Kokoomuksen tavoite on päästä jossain vaiheessa eteenpäin paikallisessa sopimisessa.

Kansanedustaja Harry Harkimo sanoi kaartelematta toivovansa paikallisessa sopimisessa uutta vaihdetta silmään.

– Kun liittokohtaiset sopimukset alkavat, meidän pitää saada silloin enemmän potkua paikalliseen sopimiseen.

– Jokainen yritys on erilainen. Jokaisen yrityksen omistaja tai johtaja haluaa pitää huolta omista työntekijöistään ja neuvotella palkat ja työajat, hän perusteli.

Harkimon mielestä on vanhanaikaista, että “ylhäältä määrättäisiin kaikki nämä asiat”.

– Meidän on pakko päästä siihen paikalliseen sopimiseen, hän painotti.

Jäikö tämä asia puolitiehen kiky-sopimuksessa?

– Ei kannata itkeä niitä menneitä, vaan itkeä sitä, miten me tulevaisuudessa päästään siihen.

Harkimon mukaan kokoomuksen tavoite on päästä “jossain vaiheessa” eteenpäin paikallisessa sopimisessa.

Vartiainen: Eihän me haluta mitään orjatyötä tai riistohommia. Vähimmäispalkat pitää olla.

Kansanedustaja Juhana Vartiainen muistutti, että kannustinloukkujen purkamisessakin kaikki lähtee hallituksen yhteisistä kannanotoista.

– Yritämme muistuttaa kansakuntaa ja hallituskumppaneita siitä, että hyvin todennäköisesti nykyisillä virityksillä valtiontalouden alijäämä ei pienene, ainakaan riittävästi eikä työllisyys kasva, ainakaan riittävästi. Lisää tarvitaan.

Vartiainen kuitenkin arvioi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan puuttumisen kilpailukykysopimuksen vuoksi nyt vaikeaksi.

– Hallitus on tässä sitonut vähän käsiään, mikä on minusta valitettavaa.

Vartiainen näkee, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistus on joka tapauksessa edessä.

– Sitä ei ole missään vaiheessa järkevästi mietitty, että mikä olisi sen sopiva mitoitus ja aikaprofiili. Että se olisi hyvä vakuutus työttömälle, mutta myös pitäisi työn hakemisen kannustimet aika napakoina.

Kesällä kokoomuksesta tuli julkisuuteen esitys lakisääteisten sunnuntailisien poistamisesta. Tämä kiistelty avaus profiloitui Juhana Vartiaiseen.

– Se oli eduskuntaryhmän asettama työryhmä, jota minä en edes johtanut. Sitä johti Kai Mykkänen. Sen perusteella tehtiin pamfletti.

– Se profiloitui minuun, koska satuin sen esittelemään siksi, että olin Suomi-areenassa.

Vartiainen puolustaa ehdotusta yhä. Kyse ei hänen mukaansa ollut sunnuntailisien poistamisesta keneltäkään.

–  Tekisimme mahdolliseksi niistä sopimisen paikallisesti tai työehtosopimuksissa ilman, että laki sitä rajoittaa.

Paikallisen sopimisen osalta Vartiainen ei ole tyytyväinen kiky-sopimukseen.

– Ei, koska pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä tässä ei tapahtunut mitään muutosta. Ne ovat edelleen yleissitovien työehtossopimusten sitomia.

Vartiainen rajaisi yleissitovuuden vähimmäispalkkoihin.

– Eihän me haluta mitään orjatyötä tai riistohommia. Mielestäni vähimmäispalkat pitää olla. Olivat ne sitten laissa tai työehtosopimuksissa.

– Kun ollaan vähimmäispalkan yläpuolella, pitäisi palkat ja työehdot voida sopia vapaasti yrityksissä.

Tähän suuntaan on Vartiaisen mukaan muissa Pohjoismaissa menty.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän kokous jatkuu keskiviikkona Salossa.

OP: Suomi junnaa runsaan prosentin talouskasvussa

Suomi joutuu tyytymään tänä ja ensi vuonna runsaan prosentin talouskasvuun, ennustavat OP:n ekonomistit.

Tämän vuoden talouskasvuksi arvioidaan 1,1 ja ensi vuoden 1,2 prosenttia.

OP piti kuluvan vuoden ennusteen ennallaan ja laski ensi vuoden ennustetta 0,2 prosenttiyksiköllä keväästä.

Syynä ensi vuoden ennusteen laskulle ovat viennin heikentyneet näkymät. Ekonomistien mukaan edellytykset viennin selkeämmälle elpymiselle ovat kasassa vasta vuonna 2018, vaikka kilpailukyvyn koheneminen ja vientikapasiteetin kasvu piristävät vientiä jo hieman ensi vuoden jälkipuoliskolla.

Ennusteen taustalla on arvio, että maailmantalouden kasvu jää tänä vuonna hieman viime vuotta hitaammaksi heikon alkuvuoden vuoksi. Olennaista elpymistä ei ole näköpiirissä ensi vuonnakaan.

Kotimarkkinat vetivät Suomen kasvua kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kulutuksen ja investointien kasvun uskotaan hidastuvan ensi vuonna hieman.

– Valitettavasti Suomen talous on piristynyt vain sen verran, että olemme liittyneet maailman monien hitaasti junnaavien talouksien joukkoon. Hieman selkeämpi piristyminen on jälleen kadonnut horisonttiin, toteaa pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

AVAINSANAT

“Kokonaissäästöt näyttävätkin nousevan yhteensä peräti 225 miljoonaan” – ex-opetusministeri rusikoi budjettiehdotusta ammatillisen koulutuksen leikkauksista

Krista Kiuru arvostelee hallituksen tapaa tiedottaa koulutusleikkauksista tipoittain.

SDP:n kansanedustaja, entinen opetusministeri Krista Kiuru laskee hallituksen tekemien ammatillisen koulutuksen leikkausten nousevan valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiehdotuksessa jopa 225 miljoonaan euroon aiemmin puhutun 190 miljoonan sijaan.

– Säästöjä tulee ensi vuoden budjetissa jo tiedossa olevat hallitusohjelman mukaiset 190 miljoonaa euroa, mutta ennakkotiedoista poiketen kokonaissäästöt näyttävätkin nousevan yhteensä peräti 225 miljoonaan esityksessä siksi, että kustannusjaon tarkistuksen myötä määrärahoista vähennetään 20 miljoonaa ja kilpailukykysopimuksen tuomaa etua, noin 15 miljoonaa, ei annetakaan ammatilliselle koulutukselle. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelma ja lähes koko nuorisotakuu ajetaan alas.

On kohtuutonta, että ammatillisen koulutuksen kentällä joudutaan arvuuttelemaan päivästä toiseen todellisia leikkaussummia.

Kun huomioidaan myös ammatillisen työvoimakoulutuksen painotusten muutokset, todellisuudessa nuorten ja aikuisten mahdollisuudet päästä ammatilliseen työvoimakoulutukseen vähenevät Kiurun mukaan entisestään.

– Kun jopa ministeri Grahn-Laasonen on todennut, että yliopistoille ja ammattikorkeakouluille kiky-etu on välttämätön, miten ihmeessä hallituksella on kanttia kieltää sama apu ammatilliselta koulutukselta, kun hallitusohjelman kirjauksen ulkopuoliset säästöt suurenevat koko ajan ja uhkaavat jo nyt vakavasti alueellista saatavuutta? Hallituksen päätökset uhkaavat lakkauttaa joko 18 000 ammatillista koulutuspaikka tai 3 800 työpaikkaa oppilaitoksissa.

SDP:n Kiuru arvostelee hallituksen tapaa tiedottaa koulutusleikkauksista tipoittain.

– Nyt tapahtui jo toinen tiplu, kun ensin unohdettiin mainita kiky-rahojen leikkaamisesta. On kohtuutonta, että ammatillisen koulutuksen kentällä joudutaan arvuuttelemaan päivästä toiseen todellisia leikkaussummia. Ministeri Orpon onkin syytä katsoa ministeriönsä tiedotus tässä asiassa kuntoon. Tämä tuntuu olevan vain yksi esimerkki, joka osoittaa, ettei ammatillisen koulutuksen uudistusprosessia näytä hallitsevan kukaan, Kiuru päättää kannanottonsa.