Raju vaatimus keskustan kansanedustajalta: Väyryseltä riistettävä kunniapuheenjohtajuus – väläyttää tilalle Ahoa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Mikko Kärnä on putoamassa eduskunnasta, kun Paavo Väyrynen (kuvassa) tekee paluun.

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaana ollut Paavo Väyrynen virittelee paluuta eduskuntaan. Tällöin Arkadianmäeltä Väyrysen tilalta tippuu pois kansanedustaja Mikko Kärnä.

– On epäselvää, mikä on päivämäärä, jolloin Väyrynen palaa. En ole omasta työllistymisestä huolissani, kyllä töitä piisaa, kyselijöitä on ollut. Ylipäätään tässä on nyt isot harkinnat edessä. Pitää pohtia, mikä on eduskuntavaalien ja eurovaalien tilanne, olenko ehdolla, Kärnä toteaa Demokraatille.

Kärnä sanoo saaneensa 40–50 pyyntöä, jotta hän asettuisi puoluesihteerikisaan ja olisi ehdolla ensi kesän puoluekokouksessa.

– Täytyy tätäkin asiaa harkita.

Kuinka todennäköisesti asetut ehdolle?

– En spekuloi. Toivon, että Sotkamoon hyvä kisa tulee. Siinä on se, että henkilön täytyy olla sitoutunut tehtävää hoitamaan. Täytyy miettiä myös sitä, voiko puoluesihteeri olla eduskunta- ja eurovaaleissa ehdolla. Jos on, se ei saisi haitata työn hoitamista.

”Varsin suurta tyytymättömyyttä puoluesihteerin toimintaan.”

Keskustan nykyinen puoluesihteeri on Jouni Ovaska. Kärnän mukaan kentällä on varsin suurta tyytymättömyyttä puoluesihteerin toimintaan.

– Muutama henkilö otti esille, että joulukuussa kun oli presidentinvaalikampanja käynnissä, kampanjapäällikkö on parin viikon lomalla. Hän on käsittääkseni ollut ulkomailla silloin, Kärnä väittää hämmästellen.

– Julkisestikin olen sanonut, että puolueen ja järjestökoneiston johtamisessa olisi parannettavaa.

Demokraatti ei ole tänään toistaiseksi tavoittanut Ovaskaa kommenttia varten.

”Olisihan se tietysti median toiveuni.”

Väyrynen piinaa keskustaa monin tavoin. Helsingin Sanomat on kertonut, että hän saattaisi pyrkiä keskustan puheenjohtajaksi ja haastaa Juha Sipilän. Sen vuoksi Sipilä olisi hosunut ja ilmoittanut kiireen vilkkaa presidentinvaalipäivänä tavoittelevansa jatkoa puheenjohtajana.

Kärnä selittää Sipilän kiireistä ulostuloa halulla selkiyttää sanomisiaan ja katkaista huhuja siltä, että hän olisi sitonut omaa puheenjohtajuuttaan Matti Vanhasen menestykseen.

Toisaalta Väyrynen itse on ilmoittanut, että hänen Kansalaispuolueensa tavoittelisi tulevissa eduskuntavaaleissa vähintään keskisuuren puolueen asemaa.

Kärnä sanoo, että on hyvin vaikea niellä sitä, että keskustassa tunnettaisiin pelkoa siitä, että Väyrynen tavoittelisi puheenjohtajuutta.

– Sipilä on pyrkiessään puheenjohtajaksi voittanut Väyrysen selkeästi. Väyrynen on etääntynyt niin kauas keskustan aatteesta, ettei häntä kohtaan suurta ymmätrystä ole. Jos katsotaan nyt Väyrysen porukkaa, siellä on kommunisteja, äärioikeistolaisia – jopa kristillisiä fundamentalisteja näytti vaalivalvojaisissa olevan.

– En näe tätä tilannetta sillä tavalla, että tässä olisi ollut siitä kyse, että Väyrynen alkaisi Sipilää haastaa. Olisihan se tietysti median toiveuni.

Kärnä ei usko myöskän siihen, että Väyrynen olisi syönyt presidentinvaaleissa suuressa määrin keskustalaisten ääniä.

Kärnä ei usko Sipilän saavan haastajia Sotkamon puoluekokouksessa.

”On haluttu välttää sitä, ettei Väyryselle mitään marttyyrin viittaa asetella.”

Väyrysen kuuluminen tai kuulumattomuus keskustaan on monimutkainen vyyhti, joka ei ole ratkennut. Erottaminen vaatisi paikallisyhdistyksen erottamista, mutta Väyrynen on sen puheenjohtaja. Kahteen puolueeseen kuulumisen kieltämisestä on ilmeisesti tekeillä myös sääntöselkeytyksiä keskustan puoluekokoukseen.

– Tässä on nyt otettu tulkinta, että hän ei ole enää jäsen. Hän kuuluu toiseen puolueeseen, säännöt yksiselitteisesti kieltävät toiseen puolueeseen kuulumisen, Kärnä näkee tilanteen jo nyt.

– Itse olen sillä kannalla, että olisi pitänyt jo aiemmin ratkaista selkeämmin mitä asian kanssa tehdään. Ymmärrän toki, että on haluttu välttää sitä, ettei Väyryselle mitään marttyyrin viittaa asetella, se on varmasti ollut jalona tarkoituksena.

– Oli vaalienkin alla kiusallista – kun somessa kysellään kun keskustalla on kaksi ehdokasta – sen selittäminen, että meillä ei ole.

”On sääli, että ura päätetään nyt tällä tavalla.”

Kärnän mukaan keskustalle on valittava Sotkamon puoluekokouksessa uusi kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen tilalle. Puolueessa voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja ja Kärnän mukaan tässä on kyseessä eri prosessi kuin puolueesta erottamisessa.

– Kulissien takana tällaisia esityksiä on varmastikin tehty, olen myös oman kantani ilmaissut, että nyt tulisi valita uusi kunniapuheenjohtaja.

Kärnä toteaa, ettei Väyrynen ole käyttäytynyt kunniapuheenjohtajuuden edellyttämällä tavalla.

– Arvostan hänen kokemustaan ja pitkää poliittista uraansa, on sääli, että se päätetään nyt tällä tavalla.

– Tässä tapauksessa kyse on siitä, että keskusta vahtaa kunniapuheenjohtajaa, koska entinen on perustanut kilpailevan puolueen ja kansanliikkeen ja aiheuttanut puolueelle vahinkoa lausunnoillaan. Hänet tulee vaihtaa, ei se sen kummempaa ole. Puolue-elimiltä aloitteen täytyy aikanaan lähteä, sikäli kuin sellainen tulee. Itse toivon, että sellainen tulee.

Uuden kunniapuheenjohtajan nimeen Kärnä ei ota tässä vaiheessa kantaa.

– Paljon on hyviä vaihtoehtoja Esko Ahosta Mari Kiviniemeen, mikäli he ovat tällaisen huomionosoituksen ja tehtävän valmiita vastaanottamaan.

Keskustelua aiheesta

”Hallituspuolueet eivät olleet valmiita hakemaan kompromissia” – SDP: Puhemiesneuvostossa syntyi vakava repeytymä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SDP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ennen eduskuntaryhmän kokousta eduskunnassa.

Eduskunnan puhemiesneuvostossa syntyi tänään vakava repeytymä tiedustelulakien valmisteluun, kun puhemiesneuvoston enemmistö torjui kaikki sosialidemokraattien muutosehdotukset, SDP kertoo tiedotteessaan.

– Hallituspuolueet eivät olleet valmiita hakemaan kompromissia tiedusteluasioiden valmistelussa eduskunnan työjärjestyksen muutoksiin, puolue katsoo.

Puhemiesneuvoston jäsen Eero Heinäluoma kommentoi asiaa myös Twitterissä. Hän toteaa, että neuvoston enemmistö torjui SDP:n esityksen koko toiminnan parlamentaarisesta valvonnasta.

Sosialidemokraatit esittivät työjärjestykseen kolmea muutosta, jotka olisivat tarkentaneet ja täsmentäneet tiedusteluun sekä salassapitoon liittyviä säädöksiä.

Puolueen esittämät muutokset ovat seuraavat:

”1. Sosialidemokraatit halusivat täsmentää ja tarkentaa kansallisen turvallisuuden vaarantamisen käsitettä, lisäämällä työjärjestykseen tarkentavan määreen vakava vaarantaminen. Tällä kirjauksella turvattaisiin se, että eduskuntatyön salassapitovelvollisuus ei kohtuuttomasti rajoittaisi suuren yleisön tiedonsaantioikeutta. Monet asiantuntijat esittivät lausuntokierroksella kansallisen turvallisuuden tarkempaa määrittelyä.”

”2. Jotta tiedusteluvalvontavaliokunta pystyisi tehokkaimmin täyttämään tehtävänsä tiedustelutoiminnan valvojana, sillä tulee olla pääsy kaikkiin tiedustelutoimintaa koskeviin tietoihin ja mahdollisuus valvoa tiedustelutoimintaa suorittavia viranomaisia. Nyt tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät on ehdotettu kirjattavaksi uuteen työjärjestyksen pykälään 31 b. Tehtävät on määritelty pykälässä tiedustelutoiminnan kautta. Huomioiden tiedusteluviranomaisille esitetyt laajat uudet toimivaltuudet, tätä toimintaan kohdistuvasta valvonnasta lähtevä kirjoitustapaa ei kuitenkaan ole pidettävä riittävänä.”

”Suojelupoliisiin ei esitetyn työjärjestyksen jälkeenkään kohdistuisi sellaista parlamentaarista kokonaisvalvontaa, joka olisi perusteltua sen uudet valtuudet huomioiden ja sen varmistamiseksi, ettei tiedusteluviranomaisen valta pääse muodostumaan epäterveen vahvaksi. Tämän johdosta SDP esitti, että työjärjestykseen olisi valiokunnan tehtäväkohtaan kirjattu uusi selkeä kirjaus: ”valvoa suojelupoliisin toiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.”

”3. SDP piti myös kaikkien valiokuntien jäsenten ja virkamiesten vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa koskevan uuden pykälämuutoksen valmistelua riittämättömänä sen tultua ehdotukseen vasta lausuntokierroksen jälkeen. On myös esitetty perusteltuja eriäviä tulkintoja siitä, voidaanko perustuslain 50 §:n 3 momentin tarkoittamasta vaiteliaisuutta koskevasta vaatimuksesta johtaa suoraan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu salassapitovelvoite rikoslainsäädännön täsmällisyysvaatimuksen täyttävällä tavalla.”

”Sosialidemokraattien mielestä ei pitäisi tehdä mitään sellaisia kirjauksia, joiden voidaan tulkita rajaavan lisää koko eduskunnan, toimittajien tai suuren yleisön tiedonsaantia ohi sen, mitä tiedusteluvalvontavaliokunnan perustaminen vaatii. Sosialidemokraatit esittivät, että työjärjestyksen ei oteta mitään uutta sääntelyä tai viittauksia rikoslakiin. Sen sijaan tästä asiasta tulisi tehdä uusi perusteellinen valmistelu eduskuntaryhmiä kuullen.”

Lindtman valittelee tilannetta.

SDP:n ryhmänpuheenjohtaja Antti Lindtman valittelee nyt syntynyttä tilannetta

–  Valiokuntatyöskentely tulee osoittamaan, voidaanko lakimuutoksista saavuttaa laajempaa yhteisymmärrystä vai päätyykö eduskunta asiassa huomattaviin erimielisyyksiin. SDP on aiemmin ilmoittanut ottavansa kantaa perustuslain kiireellisyyteen sen jälkeen, kun kokonaisuudistuspaketin sisältö on valiokuntakäsittelyn jälkeen tiedossa, Lindtman toteaa.

– Puhemiesneuvoston enemmistön linjaukset johtavat salailun lisääntymiseen ja ovat omiaan estämään toimittajien ja suuren yleisön tiedonsaantia.

Hän toteaa, että rangaistuspykälien ottamisella työjärjestykseen pelotellaan kansanedustajia ja ulotetaan kansanedustajia koskevat rangaistusuhat myös vaiteliaisuusmääräyksiä koskeviin asioihin.

– Suojelupoliisille ehdotetaan nyt huomattavia tiedusteluoikeuksia ilman, että eduskunta pääsee valvomaan Supon kokonaistoimintaa ja sitä, mitä uusilla tiedonhankintamenetelmillä saatavilla tiedoilla tehdään.

– Hallituksen lupaukset kuunnella myös oppositiota ja pyrkiä yhteiseen esitykseen ovat nyt osoittautumassa tyhjäksi puheeksi.

Juttuun päivitetty Heinäluoman twiitti klo 16:21.

Kommentti: Ajautuuko hallitus samaan miinaan kuin viime vuonna? Joku saattaa jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Juha Sipilän hallitus on sitä mieltä, että soten valinnanvapauslaille ei tarvitse tehdä Euroopan komission ennakkotarkistusta, niin sanottua notifiointia. Syy on varmasti kaikille jo tässä vaiheessa selvä, hallituksella on kiire toteuttaa uudistus.

Tavallaan perustelu on totta, onhan uutta sotea puuhattu jo vuosikausia.

Toisaalta, kelloja ei tarvitse kääntää kuin kevääseen 2017 ja sama sanoma löytyi hallituksen yhteisestä mantrasta. Tällöin kiireellä perusteltiin valinnanvapauslain läpipuskemista eduskunnassa.

Keskeneräinen laki kuitenkin törmäsi kesäkuussa eduskunnan omaan rajavalvontaan, perustuslakivaliokuntaan. Valinnanvapaussäädökset joutuivat rumien saatesanojen saattelemana uuteen valmisteluun.

Kiirehtiminen ei ainakaan tuolloin nopeuttanut sote-uudistuksen valmistumista.

Katsotaanko liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi.

Tällä kertaa kysymys on siitä, katsotaanko valinnanvapauslaissa palveluita tuottavat maakuntien liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi. Jos EU katsoo liikelaitokset luonteeltaan taloudellisiksi toimijoiksi, voivat Suomen ja unionin määräykset ajautua ristiriitaan.

Esimerkiksi Suomen korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi joulukuussa pitävänsä oikeusvarmuuden kannalta ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana sitä, että hallitus tekee EU-notifioinnin valinnanvapauslaista saadakseen komission kannan asiassa selville.

Sipilän hallitus on kuitenkin todennut, ettei se aio notifiointia tehdä. Näin toimitaan, vaikka sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg myönsi jo tammikuussa esimerkiksi Kuntalehdelle, että EU-notifiointi olisi ainoa keino täyden oikeusvarmuuden saamiseksi.

Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Vielä helmikuun alussa tilanne oli kuitenkin ratkaisevasti toinen. Hallitus näet pystyi nojaamaan asiassa Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään uudistukseen, olihan sekin mennyt EU:ssa läpi. Tammikuussa julkaistussa lakiluonnoksessa Suomen valinnanvapausesitystä perusteltiinkin kolmen sivun verran Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään nojaten.

Sittemmin EU-tuomioistuin on kuitenkin antanut päätöksen, joka kumoaa komission aiemman lausunnon Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Nerg kuitenkin kiirehti kommentoimaan jo heti keskiviikkona asian noustua julkiseen keskusteluun, että hallitus ei aio muuttaa kantaansa notifioinnin suhteen.

– Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mitä vaikutusta Suomen tulevaan valinnanvapauslakiin on EU-tuomioistuimen tuoreella ratkaisulla koskien Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää. Vastaus on, että EU-tuomioistuimen päätös ei muuta aiempaa arviota Suomessa. Hallitus luonnollisesti ottaa huomioon Slovakiasta nyt tehdyn ratkaisun osana valinnanvapauslain perusteluita, hän kirjoitti sosiaali- ja terveysministeriön blogissa ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhilan kanssa.

– EU-tasolla Slovakian asian käsittely voi vielä jatkua, eikä ratkaisu välttämättä jää pysyväksi. Komission on mahdollista hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen.

Aikaisemmin Nerg on perustellut notifioinnin jättämistä toteamalla, että siinä saattaa kestää vuosia.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen.

Jos EU katsoo Suomen rikkoneen EU:n valtiontukisääntöjä, voi komissio nostaa asiassa rikkomuskanteen ja EU-tuomioistuin voi todeta rikkomuksen tapahtuneen.

Tällöin rikkomuksesta vahinkoa kärsineet tahot voivat vaatia valtiolta vahingonkorvausta kärsimästään vahingosta siltä ajalta, jonka EU-oikeuden vastainen olotila on ollut voimassa, Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio totesi eilen Iltalehdessä.

EU-tuomioistuimen päätös Slovakian suhteen saattaa toimia asiassa ennakkotapauksena.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen. Nähtäväksi jää, koituuko hallituksen päätöksestä jättää laki notifioimatta myöhemmin lisäkuluja valtioille.

Toivottavasti hallitus tietää mitä tekee, eikä vain aja uudistusta kuin käärmettä piippuun sen sisäisten diilien pysymisen toivossa. Joku saattaa kuitenkin jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla.

Yksityiselle terveyspalvelualalle neuvottelusopimus: voimassa maaliskuuhun 2020

Kuva: Thinkstock

Yksityiselle terveyspalvelualalle on saatu neuvottelutulos, kertoo Tehy. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy sopimusalalla välittömästi.

Sen sijaan yksityisellä sosiaalipalvelualalla ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu.

Uusi työehtosopimus on voimassa maaliskuuhun 2020.

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksia sovelletaan muun muassa lääkäriasemilla, työterveyshuollossa, vanhustenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kiinassa visioidaan Uutta silkkitietä – tutkija: Ongelmia riittää, mutta jos niistä selvitään, Suomi sijaitsee otollisessa paikassa

Kiinan presidentti Xi Jinping asetti vuonna 2013 tulevaisuuden visioksi Uuden silkkitien rakentamisen. Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana työskennellyt Markus Holmgren analysoi kirjoittamassaan Impulsseja-julkaisussa Kiinan suurhanketta ja tarjoaa laajan suomenkielisen katsauksen aihepiiriin.

”Uusi silkkitie tulisi ymmärtää laajana Kiinan politiikan suuntaa kuvaavana käsitteenä, ei niinkään yksittäisenä hankkeena. Uuden silkkitien kautta on pyritty edistämään Kiinan ja Keski-Aasian välistä kauppaa ja rakentamaan laiva-, tie- ja raideyhteyksiä Kiinasta Eurooppaan”, kirjoittaa Holmgren.

Holmgren analysoi Kiinan taloudellisia, alueellisia ja globaalipoliittisia intressejä hankkeen taustalla.

”Kiinan tavoitteena on, että uusi infrastruktuuri ja uudet kauppayhteydet länteen auttaisivat Kiinan sisäosia saavuttamaan rannikkoalueiden vaurauden. Toisaalta hanke palvelee Kiinan pehmeää valtaa globaalipolitiikassa, minkä vuoksi Silkkitietä on verrattu Yhdysvaltojen Marshall-apuun kylmän sodan aikana.”

Silkkitietä koskevassa keskustelussa on nostettu esiin säätiön tiedotteen mukaan se, että infrastruktuurihankkeissa kiinalaisella lainarahalla työllistetään kiinalaisia, vaikka työttömyys on korkealla tasolla monissa Keski-Aasian maissa.

Holmgrenin mukaan Keski-Aasian valtiot hyötynevät kuitenkin kiinalaistoimijoiden tarjoamasta laadukkaasta infrastruktuurista. Taloudelliset riskit liittyvät korruptioon, sillä on vaara, että hankkeen resursseja ei jaeta taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden vaan suhteiden perusteella, arvioi Holmgren.

Holmgrenin mukaan Uusi silkkitie -hanke on toistaiseksi pysähtynyt EU:n rajoille, sillä kiinalaisten yritysten suosimiseen perustuva malli on osoittautunut sopimattomaksi suhteessa EU:n vapaan kilpailun sääntöihin. EU:n jättäytyminen pois hankkeen piiristä vahingoittaisi hanketta vakavasti, sillä EU on merkittävä kauppakumppani useimmille Uuden silkkitien valtioille.

Jos Uusi silkkitie selviää taloudellisista ja poliittista ongelmistaan, niin Suomi on Holmgrenin mukaan ”otollisessa paikassa, sillä sijaitsemme suunnitellun arktisen radan ja Itämeren laivareittien risteyskohdassa. Suomen kannattaisikin yrittää varmistaa, että Uuden silkkitien Itämeri-kytkökset kulkisivat mahdollisimman laajalti Suomen kautta.”

Keskustelua aiheesta

Jyrki Kataiselle uusi oikea käsi

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on valinnut kabinettipäällikökseen kokoomuksen valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.). Artjoki toimii tällä hetkellä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Nykyinen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi (kok.) palaa maaliskuussa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Nykyisen komission kausi on päättymässä ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta