– Kuntien viranomaisille säädettävä rakentamisluvan käsittelyn määräaika voi kääntyä tarkoitustaan vastaan ja kaavoituksen ennakoitavuus ja pysyvyys on vaarassa heiketä. Rakentamislaki vaatii korjaamista, mutta nyt mukaan on sekoitettu oikeistohallituksen kitkerät mausteet, hän kritisoi tiedotteessa.

Rakentamislupahakemusten käsittelyyn esitetään kunnille pääsääntöisesti kolmen kuukauden määräaikaa, jonka laiminlyönti johtaisi seuraamuksiin.

– Esitys on kuntien kannalta hankala ja voi lisätä kielteisten rakennuslupapäätösten määrää, koska kuntien on turvallisempaa hylätä lupa kuin ottaa riski määräajan ylittymisestä ja seuraamuksista. Tämä ei liene rakentamista haluavien kuntalaisten etu millään tasolla.

– Nyt tämä asia on viety aivan toiseen ääripäähän, sillä lupa-asian käsittelyaikaa kunnissa ei voida nykyresursseilla lyhentää ilman, että rakennusvalvontatyön laatu jossain kohdassa kärsii. Rakentajan näkökulmasta arvio luvan käsittelyajasta olisi tarpeellisempi tieto projektin suunnittelun kannalta.

Lakiin on tuotu uutena ehdotuksena sijoittamislupa, jolla puhtaan siirtymän teollisuushankkeita voitaisiin vauhdittaa ohittamalla voimassa oleva asemakaava ja sallimalla niiden rakentaminen pelkällä sijoittamisluvalla.

– Puhtaan siirtymän hankkeiden edistäminen on tärkeää, mutta toisaalta kuntalaisilla on oikeus luottaa kaavoituksen ennakoitavuuteen ja pysyvyyteen. Tämä voi heikentää kuntalaisten oikeusturvaa ja on siksikin punnittava valiokunnassa tarkoin.

SDP:LLE ON tärkeää, että maankäytön suunnittelun välineet ja päätöksenteko säilyvät kunnissa. Asellin mukaan kaavoitukseen perustuva maankäytön ja liikenteen suunnittelujärjestelmä ja aktiivinen maapolitiikka mahdollistavat parhaiten yhteisten tavoitteiden toteuttamisen, kuten kohtuuhintaisen asumisen ja turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän rakennetun ympäristön.

– Kaavoitusprosessin hitaus ei anna syytä tehdä prosessiin aukkoja ja ohituskaistoja, vaan tehostaa prosessia. Prosessien sujuvuutta tuskin edesauttaa myöskään se, että Orpon hallituskaudella maankäytön ja rakentamisen lainsäädäntö jaetaan neljään eri lakiin. Hyvä kysymys on, hallitseeko tätä hajautettua kokonaisuutta pian enää kukaan.