Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

13.5.2025 15:12 ・ Päivitetty: 13.5.2025 15:12

Ranne Pohjolan liikenneministerien tapaamisessa: Raideleveys tulee muuttaa koko maassa

Demokraatti
Euroopassa yleinen raideleveys on 1435 millimetriä, Suomessa 1 524.

Pohjoismaiden liikenneministereiden epävirallisessa tapaamisessa tiistaina korostuivat erilaiset infra- ja huoltovarmuushuolet – sekä raideleveys.

Susanna Luikku

Demokraatti

Liikenneministeri Lulu Ranteen (ps.) mielestä Suomen rataverkon raideleveys tulee vaihtaa EU-yhteensopivaksi.

Ranne korosti tiedotustilaisuudessa, että Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan yhteishankkeen Rail Baltican jälkeen Suomi on ainoa EU- ja Nato-maa, jonka raideleveys periytyy Venäjän vallan ajalta.

Hänen mukaansa tärkeintä on toteuttaa muutos ensin pohjoisessa eli ”Oulusta ylöspäin”, mutta myöhemmin se tulisi ulottaa koko maahan.

– Tämän hallituksen on tehtävä päätös siitä, että asiassa edetään. Se on Suomen, Pohjoismaiden, EU:n ja Naton yhteinen etu, mistä kertoo sekin, että hanke on EU:n prioriteettilprojektilistan kärjessä 500 vastaavan joukossa. EU:lta on saatavissa puolet suunnittelun ja 30 prosenttia rakentamisen kustannuksista; se on sellainen potti, jota elinaikani ei ole tullut eikä toiste tule, Ranne sanoi.

ON selvää, että osittaisenakin raideverkoston uusiminen olisi valtava ja kallis urakka.

Rail Baltican eli noin 900 kilometrin pituisen ratayhteyden Tallinnasta Baltian maiden läpi Varsovaan kokonaiskustannusten arvioitiin vuonna 2023 kohonneen alun 3,2 miljardista yli kymmeneen miljardiin euroon. Euroopan Unionin tuki sille on noin 85 prosenttia.

Lisää aiheesta

Rail Baltican suunnittelu alkoi ideatasolla jo 1990-luvun lopulla, ja varsinaiset rakennustyöt käynnistettiin marraskuussa 2020 Riian aseman pohjatöillä. Hanke valmistunee 2030-luvulla.

Ranne myönsi, että myös Suomen osalta pelkkä suunnittelu vaatii vuosia, ja mahdollisiin rakennustöihin päästäisiin 2030-luvulla.

Aiemmissa kansallisissa arvioissa hankkeen haitat arvioitiin suuremmiksi kuin hyödyt.

– Kansainvälinen turvallisuustilanne, -ympäristö ja Suomen asema siinä on sittemmin muuttunut radikaalisti. Yhtä vähän kuin voimme olla kiinalaisen datan kotipesä, voimme olla punaisen raiteen jatke, Ranne sanoi.

LIIKENNEMINISTERI ei suoraan viitannut pääministeri Petteri Orpon (kok.) tämänpäiväisiin lausuntoihin, joiden mukaan Lohjan ja Kouvolan datakeskusten rakentamiseen ei liity ulko- tai geopoliittisia ongelmia.

Silti Ranne ja perussuomalaisista myös elinkeinoministeri Wille Rydman ovat julkisesti kritisoineet keskusten rakentamispäätöksiä.

– En tietenkään voi puuttua kuntademokratiaan, mutta toivoisin, että tällaisia päätöksiä tehtäisiin koko maan etu edellä eikä jeninkuvat silmissä. Suosittelen kaikkia päättäjiä lukemaan Suojelupoliisin raportit aiheesta ja ymmärtämään riskit muutenkin, Ranne kommentoi.

Jeni on Japanin valuutta. Nyt Suomeen tulevista uusista datakeskuksista useimmat toimisivat kiinalaisyhtiöiden rahoilla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU