Ainakin parisenkymmentä autoa on töhritty spraymaalilla tai sytytetty tuleen. Yhden vankilan porttia on ammuttu automaattituliaseilla, ja vankilatyöntekijöitä on uhkailtu.

-  On ilmeistä, että jotkut yrittävät horjuttaa yhteiskuntamme vakautta pelottelemalla, maan oikeusministeri Gerald Darmanin sanoi keskiviikkona ranskalaisella CNews-kanavalla.

Ranskan kansallinen terrorisminvastainen syyttäjävirasto (PNAT) aloitti tiistaina iskuista tutkinnan. Ranskan oikeusministeriöstä kerrotaan STT:lle, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja että vankiloiden turvatoimia on kiristetty.

DDPF sanoo olevansa ranskalaisten vankien oikeuksia ajava ryhmä (ransk. Defense des droits des prisonniers francais).

Ryhmällä on viime viikolla, juuri ennen ensimmäisiä iskuja perustettu Telegram-tili, jossa on julkaistu vankilatyöntekijöille osoitettuja uhkausviestejä.

-  Erotkaa, jos perheenne on teille rakas, yhdessä viestissä sanotaan ranskalaismedioiden mukaan.

Sunnuntaisessa julkaisussaan ryhmä kuvailee itseään liikkeeksi, jonka tarkoituksena on kritisoida oikeusministerin ajamia perusoikeuksien loukkauksia.

Oikeusministeri Darmanin puolestaan on yhdistänyt iskut järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

-  On tärkeää suojella kansalaisia ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, erityisesti huumekauppaa, hän totesi CNews-kanavan haastattelussa.

-  He hyökkäävät, koska me ryhdymme toimenpiteisiin vankiloissa tähän asti vallinnutta sallivuutta vastaan, hän sanoi.

Darmanin kertoi CNewsille pyrkivänsä puuttumaan huumeverkostoihin, jotka hänen mukaansa toimivat edelleen vankilaselleistä käsin.

RANSKALAISEN Sciences Po -yliopiston tutkija Nathan Rivet kyseenalaistaa oikeusministerin tulkinnan. Rivet on tutkinut muun muassa vankiloiden yksityistämistä.

-  Minun mielestä tämä selitys ei oikein pidä paikkaansa, koska DDPF:n vaatimukset ovat varsin tarkkaan kohdistettuja eikä niillä ole mitään tekemistä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, hän arvioi STT:lle.

Rivet’n arvion mukaan oikeusministeri Darmanin käyttää tapauksia oman politiikkansa oikeuttamiseen.

Oikeusministerin tavoitteena on saada ”200 Ranskan 700 vaarallisimmasta huumekauppiaasta” lukkojen taakse kahteen huipputurvalliseen vankilaan.

Kansainvälinen vankiloita valvova elin (OIP) on arvostellut oikeusministerin suunnitelmaa ja todennut sen perustuvan ”turvallisuuspakkomielteeseen” sekä sisältävän toimenpiteitä, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia.

RIVET NÄKEE iskut osana pidempää historiallista jatkumoa, jossa vangit ja heidän tukijansa ovat vastustaneet epäinhimillisiä oloja jo vuosikymmenten ajan.

Hänen mukaansa iskujen takana ei välttämättä ole vaarallisia huumekauppiaita, vaan ihmisiä, jotka haluavat kritisoida ranskalaisen vankilajärjestelmän epäkohtia.

Vankiloiden olosuhteet itsessään ruokkivat epäluottamusta oikeusvaltiota kohtaan, Rivet toteaa.

Hän nostaa esiin vankiloiden ylikapasiteetin ja ”epäinhimilliset” olosuhteet sekä järjestelmän rakenteellisen syrjinnän. Rivet’n mukaan Ranskassa on vankiloita, jotka ovat jopa yli 200-prosenttisesti täynnä.

Ranskassa vangitaan yhä enemmän ja erityisesti lähiöiden nuoria, joista suuri osa on rodullistettuja, Rivet sanoo.

-  Miten voimme odottaa, että ihmiset, joita vangitsemme, kunnioittavat oikeusvaltiota, jos emme itse kunnioita heidän ihmisarvoaan?

Rivet ennustaa, että vankilat muuttuvat yhä enemmän sellaisiksi paikoiksi, joissa vankien oikeuksia tai ihmisarvoa ei kunnioiteta.

-  Palaamme varmaan tähän aiheeseen viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, kun tilanne jälleen räjähtää käsiin, hän summaa.

Teksti: STT / Frida Ahonen