Teatteri ja Tanssi
29.5.2017 07:38 ・ Päivitetty: 29.5.2017 07:38
Ranskalainen katutanssivisiitti tarjosi hengästyttävän liikkeellisen ilotulituksen
Jos joku vielä on epäillyt, ettei katutanssi kaikkine alalajeineen olisi täysiverinen esittävä taidetanssilaji, jonka liikekielellä on mahdollista tehdä moni-ilmeisiä, sisällöllisesti syvällisiä ja teknisesti vaativia esityksiä, niin viimeistään Tero Saarinen Companyn yhteistyössä Kansallisteatterin kanssa viime viikon lopulla tuottama ranskalaisen Cie Accrorapin vierailuesitys “The Roots” vei epäilykset voimalla mennessään.
Olisin jopa valmis sanomaan nähneeni kevään esityskauden huikeimman tanssiesityksen.
Kansallisteatteri, suuri näyttämö
Cie Accrorap: The Roots (vierailuesitys)
Koreografia Kader Attou – Lavastus Olivier Borne – Alkuperäinen äänisuunnittelu Régis Ballet Diaphane – Valot Fabrice Crouzet – Puvut Nadia Genez
Se energia, läsnäolo ja taito, mikä kymmenestä persoonallisesta miestanssijasta Kansallisteatterin suuren näyttämön rampin yli välittyi, oli uskomaton. Jokaisella oli oma erityislajinsa eri katutanssilajeista stepin kautta akrobatiaan, mutta lisäksi kukin hallitsi suvereenisti laajan skaalan muitakin tanssityylejä.
Esityksen koreografina, ja yhtenä tanssijoista, oli ryhmää vuodesta 1989 johtanut Kader Attou. Nykyään ryhmä on osa La Rochellen kansallista koreografista keskusta, jonka johtajana Attou on ollut vuodesta 2008 lähtien koreografisten keskusten ensimmäisenä hip hop-koreografina.
Enemmän kuin vaikutteidensa summa
Nimensä mukaisesti esityksen aiheena oli tanssijoiden lapsuuden muistot, keskinäinen kaveruus ja oman tien löytäminen. Vähitellen, kohtaus kerrallaan esitys osoitti, että vaikka olemme lähtöisin hyvinkin erilaisista oloista, olemme lopulta samaa juurta ja yhdenvertaisia keskenämme. Omaa itseään ei tarvitse hävittää tai muuttaa yhdessä ollakseen, mutta vaikutteita voi ottaa. Ja tällöin lopputuloksena on jotain enemmän.
Yhdistely ja vaikutteiden ottaminen sekä niiden muokkaaminen omaan käyttöön on ominaista oikeastaan koko ranskalaiselle hip hopille. Ja tätä Attou käytti loistavasti hyväkseen koreografiassaan. Lopputuloksena oli hengästyttävä liikkeellinen ilotulitus, jossa salamannopeasti vaihdettiin vauhdikkaasta liikeryöpystä hitaaseen slow-motioniin.
Myös musiikki oli samanlainen hurmaava sekoitus, jossa kuuluivat niin afrikkalaiset rummut, ranskalaiset ja itämaiset melodiat, funk, taidemusiikki ja räppi. Oman surrealistisen säväyksen kokonaisuuteen toivat lavastuksen vinksahtaneet huonekalut, jotka kotimuistojen lisäksi toimivat sekä steppi että akrobatia-alustoina.
The Roots oli maailmaa tällä esityksellä laajasti kiertäneen Cie Accrorapin ensimmäinen vierailu maassamme, mutta toivottavasti ei viimeinen.
Annikki Alku
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.