Kalevi Sorsa -säätiö on julkaissut yhteistyössä European Network of Political Foundationin kanssa raportin koronapandemian vaikutuksista demokratiaan kuudessa Länsi-Balkanin maassa. Raportti koskee Albaniaa, Bosnia-Hertsegovinaa, Kosovoa, Montenegroa, Pohjois-Makedoniaa ja Serbiaa.

Raportissa käsitellään erityisesti vaikutuksia demokraattiseen päätöksentekoon, lehdistönvapauteen sekä kansalaisyhteiskuntaan. Siinä tarkastellaan myös EU:n roolin ja EU-jäsenyyden kannatuksen kehitystä alueella.

– Demokratiakehitys Länsi-Balkanilla oli huolestuttavaa koronan aikaan. Kansallisten parlamenttien ja oppositiopuolueiden roolia rajoitettiin, kun hallitukset sivuuttivat ne päätöksenteossa. Myös lehdistön ja kansalaisyhteiskunnan toimintavapaus kapeni, hankevastaava Jelena Simić Kalevi Sorsa -säätiöstä kertoo tiedotteessa.

– Se johti muun muassa siihen, että kesällä 2020 pääoppositiopuolueet jäivät pois parlamenttivaaleista vastalauseena hallituksen toimille. Serbiassa myös journalistien turvallisuus heikentyi, ja toimittajia on jopa pidätetty heidän kritisoituaan heikkoa pandemian hoitoa, hän kertoo.

EU-JÄSENYYDEN suosio ei ole raportin mukaan olennaisesti muuttunut koronan aikaan Länsi-Balkanin kuudessa maassa. Tiedotteessa kerrotaan, että heikko oikeusvaltiokehitys ja hallitusten itsevaltaiset otteet veivät kuitenkin maita tosiasiassa kauemmas EU-jäsenyydestä, vaikka EU tarjosi alueelle merkittävää terveydellistä ja taloudellista tukea muun muassa 3,3 miljardin euron elvytyspaketin muodossa.

– Vaikka EU oli koronan aikaan tärkein tukija alueella, Kiina ja Venäjä pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueella muun muassa taloudellisen avun kautta. Ne ovat osallistuneet myös informaatiovaikuttamiseen korostaakseen rooliaan alueen tukemisessa, Simić arvioi tiedotteessa.

Raportin mukaan myös EU:n vastaiset toimijat maiden sisällä ovat levittäneet väärää tietoa muun muassa vähätelläkseen EU:n antaman tuen merkitystä. EU:n hidas reagointi tilanteeseen osaltaan helpotti viestin levittämistä.

– Länsi-Balkan näyttäytyy koronan jälkeen maailmanpoliittisen valtakamppailun kenttänä, jossa EU:n on pidettävä huoli omista eduistaan. Olisi tärkeää, että EU pysyy alueella näkyvänä toimijana ja osoittaa olevansa tosissaan laajentumisen suhteen. Samalla oikeusvaltioperiaatteesta on pidettävä kiinni, Simić toteaa.

Kansalaisyhteiskunnan rooli korostui raportin mukaan pandemian aikaan hallitusten rajoittaessa parlamenttien kokoontumista. Kansalaisjärjestöt tarjosivat kansalaisille ajankohtaista tietoa sekä auttoivat kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä. Raportin mukaan myös median merkitys korostui tiedon levittäjänä.

Kalevi Sorsa -säätiön ja European Network of Political Foundationin yhteistyönä julkaiseman raportin yksittäisiä maita koskevat luvut ovat Länsi-Balkanin alueella toimivien seitsemän asiantuntijan kirjoittamia. Raportin tekemiseen on saatu tukea EU:lta. Kalevi Sorsa -säätiö on tehnyt demokratiatyötä Länsi-Balkanilla Suomen ulkoministeriön avustuksella jo vuodesta 2008.