Näin arvioi tuore tutkimusraportti, jonka ovat julkaisseet suomalainen Kalevi Sorsa -säätiö ja brysseliläisen ajatuspaja Foundation for Progressive European Studies Belgiasta.

Sorsa-säätiön toiminnanjohtajan Lauri Finérin ja SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikön Niko Pankan kirjoittamassa tutkimusraportissa tarkastellaan pääomatuloverotuksen nykytilaa tutkimusten ja tilastojen valossa.

Tarkemmin käsitellään pääomatulojen verotusta viidessätoista Euroopan maassa, mukana neljän Pohjoismaan lisäksi suurimmat EU-maat sekä tunnettuja verokeitaita.

– Viime vuosikymmenen aikana yhä useammat Euroopan maat ovat räätälöineet varakkaille yksityishenkilöille verohelpotuksia. Esimerkiksi Espanjaan muuttaneilla on ollut vuodesta 2023 alkaen mahdollista nostaa muualla kertyneet pääomatulonsa verovapaasti, Finér sanoo tiedotteessa.

Säätiö kertoo, että ulkomailta muuttaville suunnattuja verohelpotuksia on viime vuosikymmenen aikana otettu käyttöön Espanjan ohella myös Italiassa ja Maltalla.

Niissä varakas maahanmuuttaja voi välttää pääomatuloveroja maksamalla könttäsumman tai tekemällä maahan sijoituksen.

– Esimerkiksi Malta tarjoaa varakkaille ulkomaalaisille mahdollisuuden ”ostaa” verokansalaisuuden tekemällä sinne 275 000 euron kiinteistösijoitukseen. Sen avulla voi nostaa pääomatuloja 15 prosentin tasaverolla. Italiassa rikas muuttaja voi välttää isotkin verot maksamalla 100 000 euron vuosittaisen könttäsumman, Finér sanoo.

RAPORTIN viidestätoista maasta yhdessätoista on otettu käyttöön erityisiä verohelpotuksia sijoitustuotoille.

Esimerkiksi Sveitsiin muuttamalla on voinut välttää veroja jo pitkään. Sveitsissä ja Belgiassa iso osa arvopapereiden myyntivoitoista on verovapaita. Muiden maiden kansalaisten on mahdollista hyödyntää näitä verovapauksia erilaisilla järjestelyillä, kuten muuntamalla veronalaisia osinkotuloja verovapaiksi myynvoitoiksi, säätiö kertoo.

Lauri Finér. KUVA NORA VILVA

– Suomi nousee raportissa esiin maana, joka on erityisen herkkä muiden maiden verohelpotusten aiheuttamille veromenetyksille. Täällä kertyneitä pääomatuloja voi nostaa matalan veron maissa muun muassa vakuutuskuorten ja holding-yhtiöiden avulla. Voidaan sanoa, että veronmaksusta on tehty ainakin osin vapaaehtoista rikkaimmille suomalaisille, Finér muotoilee.

Toisin kuin useimmissa raportin maissa, Suomessa ei estetä rajat ylittävää verovälttelyä arvonnousuverolla, josta Suomessakin on keskusteltu ja väitelty.

Säätiön mukaan Suomella on myös useiden maiden kanssa kahdenvälisistä suosituksista poikkeavia kahdenvälisiä verosopimuksia, jotka helpottavat verovälttelyä. Tällaisia sopimuksia on esimerkiksi Arabiemiraattien, Ison-Britannian ja Sveitsin kanssa.

Myös Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus nousee raportissa esiin ainutlaatuisena poikkeuksena, jollaista ei muualla Euroopassa ole.

RAPORTTI suosittelee minimipääomatuloveron käyttöönottoa EU:ssa, koska verokilpailu on siirtymässä yksityishenkilöiden pääomatuloverotukseen.

– Perusongelma on, että verolait ovat kansallisia, mutta pääomat liikkuvat rajojen yli sinne, missä vero on matalin. Porsaanreiät pitäisi tukkia sääntelyllä ja valvonnalla. EU:ssa tulisi ottaa käyttöön minimivero ainakin isoille pääomatuloille, Finér sanoo.

Tiedotteen mukaan kaikkein rikkaimmat maksavat sekä Suomessa että useimmissa Euroopan maissa tuloihinsa suhteutettuna vähemmän veroa kuin keskituloiset palkansaajat.

– Minimipääomatulovero voisi koskea myös amerikkalaisia sijoittajia, jotka saavat osinkoja EU-maista. Sitä voitaisiin täydentää superrikkaiden vähimmäisverolla, josta on keskustelu viime aikoina YK:ssa ja suurten G20-maiden kokouksessa. On kestämätöntä, että rikkaimmat maksavat veroja vähemmän kuin muut, Finér tiivistää.