– Laajemmin feministisen ulkopolitiikan tarkoitus on ollut tehdä näkyväksi sukupuolen merkitys ulkopolitiikassa ja konflikteissa, Huupponen arvioi.

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen (sd.) on esittänyt, että Suomen pitäisi ajaa tulevaisuudessa feminististä ulkopolitiikkaa. Mutta mitä feministinen ulkopolitiikka on? Käsite on omaksuttu Suomeen Ruotsista, jossa sosialidemokraateista ja vihreistä koostuva hallitus on ilmoittanut ajavansa feminististä ulkopolitiikkaa ulkoministeri Margot Wallströmin johdolla vuodesta 2014 lähtien.

Huupposen mukaan feministisestä ulkopolitikasta puhuminen oli Stefan Löfvenin hallitukselle tietoinen riski.

Käytännössä Ruotsi on edistänyt feminististä ulkopolitiikkaa esimerkiksi julkaisemalla maaraportteja ihmisoikeuksien toteutumisesta, tekemällä seksin ostamisen kieltävästä lainsäädännöstään vientituotteen ja tekemällä naisten oikeuksista kehitysyhteistyöhankkeiden keskeisen kysymyksen. YK:n turvallisuusneuvostossa Ruotsi on vaatinut, että kansalaisjärjestöjä ja naisia pitäisi kuulla enemmän.

Artikkelin mukaan käsite on provosoinut hallituksen poliittisia vastustajia Ruotsissa, jotka ovat kritisoineet ristiriitaa feministisen ulkopolitiikan edustaman idealismin sekä Ruotsin harjoittaman aseviennin ja kiristyneiden maahanmuuttolinjausten välillä.

– Margot Wallströmin Ruotsissa saama kritiikki muistuttaa Olof Palmen ulkopolitiikkaan 1970- ja 1980-luvulla kohdistunutta kritiikkiä.

”Jopa moraalinen suurvalta Ruotsi joutuu ulkopolitiikassa välillä tekemään kompromisseja, jotka eivät täysin vastaa eettisiä ihanteita. Se ei silti tarkoita, etteikö kannattaisi edes yrittää”, on Mari Huupposen johtopäätös Ruotsin punavihreän hallituksen feministisestä ulkopolitiikasta.

Raportti on saatavilla osoitteessa: http://sorsafoundation.fi/fi/ruotsin-feministinen-ulkopolitiikka/