Nyberg arvioi, että tämänkaltaista hallitusta ei voisi Ruotsissa esitellä. Nykyhallituksessa on fifty-fifty (12/12) nais- ja miesministereitä.

– Meillä ei ole ikinä ollut mitään lakiin sidottuja kiintiöitä politiikassa, mutta meillä on ollut epäviralliset kiintiöt niin puolueissa kuin parlamentissa ja hallituksessa, hän sanoo.

Demokraatti haastatteli Nybergiä, kun tämä kävi eilen Suomessa luennoimassa Foundation for European Progressive Studies -ajatuspajan ja Kalevi Sorsa -säätiön seminaarissa Feministisiä näkökulmia talouspolitiikkaan.

Ruotsin hallitus on yksi maailman ensimmäisistä avoimen feministisistä hallituksista. Tästä seuraa esimerkiksi se, että maan ulkopolitiikkaa kutsutaan feministiseksi ulkopolitiikaksi. Nyberg toteaa, että Ruotsin sosialidemokraattinen ulkoministeri Margot Wallström pitää hyvin tärkeänä tällaista lähestymistapaa esimerkiksi rauhanneuvotteluissa.

Nyberg muistuttaa kuitenkin, että samalla feministisen politiikan toteuttamistapoja voi myös kritisoida. Hän nostaa esimerkiksi sen, että Ruotsiin tulleista pakolaisista suuri osa on miehiä, mutta nyt maassa on alettu rajoittaa perheenyhdistämisiä.

Nybergin mukaan Ruotsin parlamentin puolueista viisi kutsuu itseään feministisiksi puolueiksi. Nämä ovat keskusta, liberaalit, vihreät (eli Ympäristöpuolue), sosialidemokraatit ja vasemmistopuolue. Maassa on myös Feministinen aloite -puolue, joka ei ole parlamentissa.

Nyberg ei ollut tietoinen, että Suomessakin on puolueita, jotka kutsuvat itseään feministisiksi.

– SDP on feministinen puolue, jonka keskeinen missio on korjata ja poistaa kaikki tasa-arvon esteet, puheenjohtaja Antti Rinne esimerkiksi sanoi linjapuheessaan helmikuussa SDP:n Lahden puoluekokouksessa.

– Ruotsissa puolueilla on erilaisia näkökulmia siihen, mitä feministinen talouspolitiikka on. Esimerkiksi Feministinen aloite uskoo, että lyhyemmät työpäivät olisi hyvä sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Mutta esimerkiksi keskustapuolue katsoo, että tarvitaan lisää työtunteja, Nyberg toteaa.

Ruotsissa sanat sukupuolibudjetointi tai tasa-arvopolitiikan valtavirtaistaminen ovat keskustelussa ja käytännön toteutuksessa paljon enemmän esillä kuin Suomessa, jossa hallitus on saanut kritiikkiä tasa-arvoasioiden heikosta hoidosta.

”Hallitus tukee tasa-arvon edistämistä valtioneuvostossa. Kaikki ministeriöt edistävät sukupuolten tasa-arvoa toiminnassaan. Keskeisiin yhteiskunnallisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin kuten hallituksen kärkihankkeisiin valtavirtaistetaan sukupuolinäkökulma”, Sipilän hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan (2016–2019) tosin on kirjattu.

Nybergin mukaan Ruotsin sosialidemokraattien johtama hallitus on vienyt päätöstensä ja toimintansa sukupuolivaikutusten arvioinnin ja seuraamisen päätöksissään uudelle tasolle verrattuna siihen, kun Ruotsin oikeistoblokki oli vallassa.

Yhtenä isona tasa-arvo-ongelmana Ruotsissa Nyberg nostaa esiin sen, että miesten eläkkeet ovat huomattavan paljon naisten eläkkeitä korkeammat.

– Se on iso ongelma. Naisten ja miesten välisissä eläkkeissä on suuri ero, vaikka naiset ovat olleet työelämässä pitkään, Nyberg toteaa ja lisää, että hallitus selvittää paraikaa asiaa.

Suomessa haikaillaan Ruotsin korkean työllisyysasteen perään. Nyberg toteaa Ruotsin hyvän tilanteen johtuvan maan hyvästä talouskehityksestä ja näkee merkityksen myös sillä, että Ruotsi ei ole liittynyt euroon.

– Jopa julkisella sektorilla on työvoimapula, koska niin monet eläköityvät. Muun muassa opettajista on pulaa.
Toisaalta naisten huomattavan korkeaa työllisyysastetta Ruotsissa selittää myös osa-aikatyön suuri määrä, jolla on oma historiallinen taustansa.

– Kun naiset tulivat työmarkkinoille 1960-70-luvuilla oli tuskin lainkaan julkisesti tuettua lastenhoitoa ja vanhempainvapaa oli hyvin lyhyt. Oli paljon helpompaa tulla työmarkkinoille, jos siellä saattoi tehdä osa-aikaisesti työtä.

– Tällä hetkellä suurin syy työskennellä osa-aikaisesti ei kuitenkaan ole lastenhoito vaan se, että kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla, Nyberg muistuttaa.

Hän esittelee tilastoa vuodelta 2015. Sen mukaan 19 prosenttia osa-aikatyötä tekevistä ruotsalaisnaisista ja 8 prosenttia -miehistä vastaa tekevänsä osa-aikatyötä voidakseen hoitaa lapsia.

Sen sijaan 28 prosenttia naisista ja 33 prosenttia osa-aikatyötä tekevistä naisista kertoi työskentelevänsä osa-aikaisesti sen vuoksi, että sopivaa kokopäivätyötä ei ole tarjolla tai että hakee sellaista.

Suomesta on tähyilty Ruotsiin päin myös maan joustavan ja töihin kannustavan perhevapaamallin takia. Suomessa perhevapaauudistus ei ole Sipilän hallituksen toimesta etenemässä.

Ruotsissa isät käyttävät tällä hetkellä jo noin kolmanneksen vanhempainrahaan oikeuttavista vapaista, kun Suomessa kieputaan kymmenyksen kieppeillä. Nyberg toteaa myös, että ylivoimaisesti suurin osa kaikista isistä käyttää jonkin verran vanhempainvapaata Ruotsissa.

Ruotsissa kunnat ovat viime vuosina voineet maksaa kotihoidontukea, kun oikeisto on ollut hallitusvastuussa.

– Noin puolet lapsista eli sellaisissa kunnissa, jossa saattoi saada kotihoidontukea, Nyberg kertoo.

Kotihoidontukea ei kuitenkaan käytetty juurikaan.

Nyt, kun demarit ovat vallassa, kotihoidontukea, joka voi olla ongelmallinen työllistymisen kannalta, ei Ruotsissa makseta.

Nyberg muistuttaa, että sukupuoliperspektiivi politiikassa on tärkeä asi, mutta yhtä lailla täytyy pitää huoli, että esimerkiksi eri ikäryhmien ja eri taustoista tulevien henkilöiden tasa-arvo toteutuu.