– Puolustuksesta huolehtimisen lisäksi olennaista turvallisuuspolitiikassa on se, millä ja miten pystymme estämään konflikteja ja sotien syntyä, Haatainen avasi laajemman turvallisuuspolitiikan käsitettä vaalikampanjansa avajaistilaisuudessa järjestetyssä paneelissa Helsingissä.

– Olemme nähneet konfliktialueilla, että kun rauhaa aletaan rakentamaan, on olennaista luoda yhteiskuntaan sellaiset edellytykset, että rauha kestää pidemmällä aikajänteellä. Taustalla ollut eriarvoistuminen on katkaistava.

Hän jatkoi saman koskevan myös ”omaa lintukotoamme” viitaten Suomeen.

– Mutta pohjimmiltaan turvallisuus syntyy siitä, että eriarvoistumiselle ei anneta sijaa. Pitää rakentaa yhdessä yhteiskuntaa, joka perustuu kansalaisten tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tunteeseen.

– Vaalikeskustelussa pitää pohtia myös, että mihin meidän pitää keskittyä, jotta aseisiin  ei tarvitse turvautua. Olen tätä yrittänyt jo tehdä. Mutta se on kaikunut vähän kuuroille korville, Haatainen totesi Demokraatille tilaisuuden jälkeen viitaten vaalipaneelien vetäjiin.

Hän toivoo, että jatkossa asia otettaisiin vakavammin.

– Tämä on ydinkysymys. Tästä ihmiset haluavat puhua.

Haatainen totesi Demokraatille lisäksi, että hänen mielestään presidentin rooliin kuuluisi osallistua esimerkiksi  #metoo-kampanjan herättämään seksuaalisesta häirinnästä käytävään keskusteluun. Kyse keskustelussa on Haataisen mukaan ennen kaikkea arvokeskustelusta ja mielipidevaikuttamisesta, jotka ovat vahvasti presidentin alueella.

– Tämä jos mikä on ollut aiheena tabu. Naisia ja tyttöjä häiritään kouluissa ja työelämässä. Nyt kun se on noussut esiin, se pitää tunnistaa rakenteellisena epätasa-arvoa edistävänä teemana, johon tulee puuttua.

Kampanja-avauksessa järjestetyn paneelin keskustelijat olivat Haataisen lisäksi presidentti Tarja Halonen ja kansanedustaja Jutta Urpilainen. Keskustelua johti puolestaan Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Yhtenä keskustelun pääteemana toimi Haataisen kampanjan tavoin feministinen ulkopolitiikka.

Haatainen avasi käsitettä jälleen kärsivällisesti. Hän korosti, kuinka feministinen ulkopolitiikka on sitä, että kaikkia alistavia rakenteita tulee purkaa ja niitä vastaan pitää toimia.

– Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat kestäviä yhteiskuntia, joissa ei yleensä esiinny konflikteja. Demokratia ei riitä, tarvitaan myös yhteiskuntamallia, jossa kaikki otetaan huomioon.

Kaikki panelistit yhtyvätkin näkemykseen, jonka mukaan Suomen tulisi pyrkiä edistämään Ruotsin rinnalla feminististä politiikkaa. Konkreettisesti tällä tarkoitetaan, että Suomi ajaisi voimakkaasti vaatimusta tasa-arvosta esimerkiksi kansainvälisiin ohjelmiin. Ruotsissa asiassa ollaankin, kuinkas muuten, Suomea edellä. Länsinaapurin hallitus on ilmoittanut virallisesti ajavansa feminististä ulkopolitiikkaa.

– Toivon todella, että feministinen ulkopolitiikka on myöhemmin Pohjoismaisille sisarusvaltioille yhteistä, Halonen esitti.

Halonen ja Urpilainen yhtyivät myös Haataisen näkemyksiin laajennetusta turvallisuuspolitiikasta ja sen merkityksestä.

– Olen iloinen, että tästä puhutaan. Ihmiset kaipaavat keskustelua siitä, mitä tapahtuu rauhan aikana, Urpilainen totesi.

Halonen puolestaan muistutti, että esimerkiksi kansanmurhan voi tapahtua yhden yön aikana, mutta syyt siihen eivät koskaan muodostu yhdessä yössä.

– Ennaltaehkäisy on avainroolissa. Vaikka ennalta ehkäiseminen ja ongelmista puhuminen on vaikeaa, aina on kuitenkin vielä vaikeampaa ratkaista jotain kun se on jo tapahtunut.

Juttua on päivitetty klo 21:44 ja jutun kahta viimeistä väliotsikkoa on muokattu klo 22:19.