Raportin mukaan Suomen talous ei ole saanut kriisistä sellaista iskua, josta se ei toipuisi melko hyvin, ja työllisyys on kehittynyt suotuisasti. Valtio on kuitenkin velkaantunut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelkaa on syntynyt vuosiksi eteenpäin. Etenkin mielenterveyden hoitoon on syntynyt merkittäviä jonoja ja hoitosuhteita on katkennut. Vaikka valtaosa väestöstä toipunee kriisistä melko hyvin, on kriisi voimistanut hyvinvoinnin eriarvoisuutta tavalla, joka tuskin poistuu kriisin väistyessä. Monien tukea tarvitsevien tilanteet ovat vaikeutuneet, ja tukea tarvitsevia on tullut lisää. Ilmiön mittaluokka ja laajuus kuitenkin selviävät vasta viiveellä akuutin kriisin hellitettyä. Palvelujärjestelmän henkilöstö on kuormittunut ja kriisi on voimistanut työvoimapulaa.

Raportin mukaan epidemia-aaltoihin on syytä varautua myös 2022-23. Pidemmällä aikajänteellä on varauduttava siihen, että virus on jäänyt keskuuteemme ja on myöhemmin yksi taudinaiheuttaja muiden joukossa. Se asettunee kausivaihteluun aiheuttaen lievempää tautimuotoa, jonka hoitamiseen ja asianmukaiseen torjuntaan on talviaikana syytä varautua. Tämä myös edellyttäisi todennäköisesti ainakin riskiryhmien täydennysrokottamista.

Raportin laatinut työryhmä ehdottaa, että kriisin akuutin vaiheen jäätyä taakse järjestetään kansallinen dialogi keräämään kokemuksia ja luomaan yhteistä ymmärrystä kriisistä ja sen vaikutuksista ihmisten elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hallitusohjelmatasolla on kiinnitettävä huomioita informaatiovaikuttamiseen ja kansalaisten suojeluun mis- ja disinformaatiolta. COVID-19-kriisissä luottamuksella on todettu olevan yhteys muun muassa rokotuskattavuuteen.

Työryhmä suosittelee myös, että kriisiviestintään ja tiedon jakamiseen valmistellaan viranomaisviestinnän kanava ja mobiilisovellus. Valtioneuvoston edellytyksiä ja kykyä hyödyntää nopeasti päivittyvää tietoa on tarpeen vahvistaa kaikissa oloissa.

Raportti antaa suosituksen myös siitä, että etätyön vaikutuksia ja mahdollisuuksia arvioidaan laajasti.

Eriarvoisuuden torjuntaan suositellaan asetettavaksi selvityshenkilöä tai -työryhmää, ja seuraavan hallituksen on varauduttava suunnitelmallisesti kasvaneeseen sote-palvelujen ja muiden hyvinvointia edistävien palveluiden tarpeeseen.

Korona-aikana kehitettyjä, hyväksi havaittuja digitaalisia palveluita on työryhmän mukaan järkevää vakiinnuttaa ja hyödyntää palveluvelan purkamisessa. Nykyistä laajemmin on otettava käyttöön keinoja mielenterveyden edistämiseen.

Työryhmä myös suosittaa, että käynnistetään pitkäaikainen tutkimuksellinen työ vuosien 2020-22 vaikutuksista nuorten aikuisten, eli vuosituhannen alussa syntyneiden myöhempään elämään.